Pidä Saaristo Siistinä ry:n toteuttama, Itämeren rantojen siisteyttä tutkinut kaksivuotinen MARLIN-projekti on osoittanut, että puhtaat suomalaiset rannat ovat ehkä sittenkin vain myytti. Yhdeksällä eri suomalaisella rannalla toteutetun tutkimuksen mukaan Suomen rannat olivat roskaisempia kuin projektin muissa maissa, Ruotsissa, Virossa ja Latviassa. Tutkimus osoittaa myös, että selkeästi suurin syy rantojemme roskaantumiseen on muoviroska, jota oli kolme neljäsosaa kaikesta löytyneestä roskasta.
Vaikka Pidä Saaristo Siistinä ry:n projektipäällikkö Hanna Haaksi muistuttaa, että Suomen rikkonainen saaristo ja merivirrat vaikuttavat tuloksiin rannoillamme, ovat ne silti karua luettavaa. "Roskaisimpia rantoja olivat suurten kaupunkien läheisyydessä sijaitsevat urbaanit rannat. Niiltä löydetty roskamateriaali paljastaa, että roskat olivat suurelta osin rantojen käyttäjien sinne jättämiä tai esimerkiksi joen kaupungista mukanaan tuomia," kertoo Haaksi PSS ry:n tiedotteessa.
Haaksin mukaan tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että nyky-yhteiskunnan kertakäyttöelämäntyyli ja lisääntynyt muovin kulutus raaka-aineena on pääsyy rantojen roskaantumiseen. PSS ry pyrkii vaikuttamaan suomalaisten asenteisiin ja käyttäytymistapoihin käynnistämällä toukokuussa Siisti Biitsi -kampanjan, jonka tavoitteena on siivota kaikki Suomen rannikon ja Ahvenanmaan rannat roskista.
Myös YK-liiton Pallonkutistajat tarttuneet muoviroskaongelmaan
Myös Suomen YK-liiton Pallonkutistajat -kampanja pyrkii vaikuttamaan globaaliin muoviongelmaan vaatimalla päättäjiltä kansainvälisen muovisopimuksen aikaansaamista, ja osoittamaan ongelman mittakaavat muistuttamalla esimerkiksi Tyynellämerellä kelluvasta, vielä nimettömästä valtavasta jätepyörteestä. MARLIN-projektin kaltaisten tutkimusten myötä on kuitenkin syytä muistaa, että jätemuovi on ongelma myös tuhansien järvien ja kauniiden saaristomaisemien Suomessa. YK-liitto on kerännyt käytännön vinkkejä kestävämpään arkeen kampanjasivustolleen pallonkutistajat.fi, ja rohkaisee roskaamisesta ja resurssiemme riittämättömyydestä huolestuneita jakamaan myös omat vinkkinsä muiden pallonkutistajien arjen tueksi.
Suomalaisen yhteiskunnan valmius reagoida roskaamisen taustaongelmiin heijastui tutkimustuloksista esimerkiksi siten, että kaikki rannoilta löydetyt muovipullot olivat aina pantittomia. Pelkällä panttipullojärjestelmällä ei kuitenkaan rantoja pystytä siistimään. Jokainen suomalainen voi onneksi kantaa oman kortensa kekoon puhtaamman luonnon ja kestävien elintapojen puolesta - tekemällä pieniä mutta sitäkin tärkeämpiä päätöksiä omassa arjessaan ja muuttamalla näin omia kulutustottumuksiaan.
Lisätietoa:
Suomessa 75 prosenttia rannoilta löydetyistä roskista oli muovia (Pidä Saaristo Siistinä)
Suomenlahti-vuosi 2014 tuo Itämeren suojelun kouluihin ja rannikoille (LUMA-sanomat)
Take away -kulttuurin karu seuraus - Suomessa Itämeren roskaisimmat rannat (YLE)
Haluatko olla #pallonkutistaja? Twiittaa ja haasta myös ystäväsi mukaan!
Kuva: Ville Säävuori (flickr) - CC BY-SA-2.0