Pallonkutistajat-kampanja on kerännyt vuoden 2014 alusta alkaen nimiä kansainvälistä muovisopimusta vaativaan vetoomukseen, jolla vaaditaan Suomelta toimia sopimuksen ajamiseksi YK:n yleiskokouksessa vuoden 2015 syksyllä. Keskustelussa Greetings from the Wasteland - miten ratkaista merten muovijäteongelma? merien hyvinvointiin ja muovijäteongelmiin tarttuvat asiantuntijat ja vaikuttajat valaisevat Suomi-Areenan kävijöitä tästä haastavasta ja monia koskettavasta aiheesta.
Keskustelu järjestetään torstaina 17.7. klo 10.30-11.45 Eetunaukion lavalla. Lue myös lisää Facebook-tapahtumasta.
Järjestäytyneet ja toimeliaat kansalaiset voivat ajaa muutosta parempaan
Meriä uhkaavaa jätettä symboloivat vahvasti niin sanotut jätepyörteet, jotka ovat keränneet valtameriin ajautuvaa, pääasiassa muovista roskaa suureksi ekosysteemejä uhkaavaksi jätepuuroksi. 3,5 miljoonaa tonnia muovijätettä ei ehkä näy suoraan kaatopaikkamaisena mantereena maailmankartoilla mutta kuka tahansa merillä liikkunut ja aihetta tarkemmin tutkinut on havainnut ongelman laajuuden ja vakavuuden.
Ongelma ei myöskään jää pelkästään kellumaan kaukaisille valtamerille. Merien roskastuminen on myös arkea Suomen vesistöissä. Huoli muovijätteen kertymisestä kasvaa, kun MARLIN-projektien kaltaiset tutkimukset osoittavat yhä uudelleen, mikä on Suomen rantojen suurin roskanlähde - kolme neljäsosaa rantojemme roskista on muovia. Tästä syystä muovinkäytöstä mielekkyydestä on keskustelty jo pitkään yhteiskunnan eri tasoilla monilla eri tasoilla ja päättäjiltä on vaadittu ja myös nähty merkittäviä toimia sen vähentämiseen.
Pallonkutistajat-kampanjan saama kiinnostus on osoittanut jo lyhyessä hetkessä, että suomalaiset eivät missään nimessä ole jäämässä lepäämään laakereilleen. Vaadimme konkreettisia toimia muovijätettä vastaan, ja usein toteutamme myös vaatimusten rinnalla omaa ruohojuuritason vaikutustyötä. ”Järjestöjen luvatussa maassa” ihmiset järjestäytyvät yhä useammin huolestuttavien ympäristöongelmien ympärille ja ovat valmiina ponnistelemaan rakkaudesta kotipaikkaansa ja sen luontoa kohtaan liikkeelle suuriakin kansanjoukkoja.
Sillä ei juurikaan ole väliä, toimiiko kampanjoiden kärkenä tieteellinen tutkimus ennen laajempaa huolestumista tai päin vastoin - suomalainen kyllä tarttuu tuumasta toimeen heti epäkohdan havaitessaan tavalla tai toisella.
Ammattilaisten kanssa vaikeiden kysymysten kimppuun
Miten merien roskaantumista on sitten tähän asti hillitty kansainvälisellä tasolla? Miten aikaansaadut säännökset näkyvät kuntien, kaupunkien ja suurimpien yhteiskunnallisten toimijoiden tasolla? Näihin kysymyksiin vastauksia tarjoavat muun muassa ympäristöministeriön ympäristöneuvos Eeva-Liisa Poutanen ja Porin kaupungin ympäristöjohtaja Matti Lankiniemi. Kansalaisyhteiskunnan ja niin kutsutun ”kolmannen sektorin” työtä ympäristökentällä tuo keskustelussa esille erityisesti WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen.
Muun järjestäytyneen kotimaisen aktiivisuuden ääniä keskusteluun tuovat kirkon yhteiskunnan ja kestävän kehityksen asiantuntija Ilkka Sipiläinen sekä Pyhäjärvi-instituutin toiminnanjohtaja Teija Kirkkala. Kirkkalan asiantuntemus on noussut lähiaikoina esille erityisesti Suomi-Areenankin näkökulmasta tutun Eurajoen tilanteen puinnissa (lue lisää esim. osoitteesta Eurajoki.info). Viimeksi Kirkkala on kertonut Turun Sanomille, että instituutti on käynnistänyt hankkeen joen tilan parantamiseksi yhteistyössä alueen teollisuuden kanssa. Hän kuitenkin korostaa samalla, että tästä huolimatta alueen asukkailla on edelleen suuri merkitys joen hyväksi tehtävässä työssä. Ilkka Sipiläisen toiminta itämeren puolestapuhujana ulottuu esimerkiksi kansalaisvaltuuskunnan jäsenyyteen Suomenlahti 2014 -vuonna. Kyseessä on myös yksi monista niistä toimijoista, jotka yhdessä Suomen YK-liiton kanssa ovat myös tavattavissa keskiviikosta perjantaihin Itämerikylässä Kansalaistorilla!
Sipiläinen on Kirkko ja Kaupunki -lehden haastattelussa sanonut, että vaikka kansainvälinen yhteistyö erityisesti merentutkimuksessa on tärkeää ja esimerkiksi Venäjällä havaitut parannukset ovat huomioarvoisia, on myös suomalaisten syytä pohtia sitä, miten merien saastumiseen löydetään tarvittavat ratkaisut. Muutoksessa kohti parempaa yhteiskunnan pitää tukea esimerkiksi niitä maanviljelijöitä, jotka haluavat omalta osaltaan parantaa luontomme tilaa päästöjä vähentämällä, ja kehottaa jokaista yksittäistä asukasta kantamaan vastuunsa luonnon tilasta.
Ole utelias ja tutki luontoa. Puhu huolistasi ja ole esimerkkinä.
Sipiläisen mukaan ”emme ole ymmärtäneet sitä, että maapallo on meidän kotimme. Tekomme vaikuttavat kotimme elämänehtoihin. Sen ymmärtäminen tulee paljon konkreettisemmaksi, jos luonto tulee lähelle.” Suomen YK-liiton pallonkutistajat haluaa tuoda Sipiläisen esimerkin mukaisesti luontoa lähemmäs Suomi-Areenan vierailijoita, ja toteuttavat siksi panelistinakin toimivan taiteilija Kristiina ”Tikke” Tuuran kanssa toiminnallisen ohjelmanumeron rohkaistakseen ihmisiä pohtimaan lähiympäristönsä tilaa. Tuura ilottelee meren pohjasta löytyvien hylättyjen tavaroiden kanssa ja luo Kirjurinluodon rannalle Taavi-sillan kupeeseen Romusukellus-installaation. Apuna tempauksessa toimivat paikalliset Porin Merileijonien sukeltajat.
Hylättyä tavaraa todennäköisesti löytyy merenpohjasta siinä määrin, että siitä luotu taide herättää ihmisissä huolta ja ajatuksia siitä, miten ihmisluonto vastuuttomillaan saa aikaan paljon haittaa meitä ympäröivälle luonnolle. Toivomuksenamme onkin, että siistittyämme rannan jäisivät ihmisten mieleen tapahtuman jälkeen ne tunteet, joita merestä löytyvän roskan näkeminen on heissä aiheuttanut. Niiden voimaannuttamana he toivottavasti muistavat ympäristön tärkeyden niinä hetkinä, kun he esimerkiksi pohtivat muovikassin ja kangaskassin välistä valintaa, lajittelevat roskiaan tai kertovat naapureilleen tai muille tuttavilleen kahvipöydän ääressä Suomi-Areenassa kokemastaan ja näkemästään.
Suomen YK-liitto Maailma Kylässä -festareilla toukokuussa. Kuva: Suomen YK-liitto
Pallonkutistajat toivovat, että nostamalla jätemuoviongelmaa pinnalle pystymme myös käsittelemään haastavaa ongelmaa yhdessä. Voimme siivota roskia pois rannoilta tai pyytää lähimmäisiämme ajattelemaan luontoa ennen tekemiään kulutusvalintoja tai roskastamista. Ennen kaikkea voimme yhdistää voimamme vetoamalla kansainvälisen muovisopimuksen puolesta, jotta me suomalaiset voisimme kantaa ylpeydellä tietoa siitä, että olemme tehneet kaikkemme luontomme eteen korkeimmalla mahdollisella tasolla. Näin myös jälkipolvemme tietävät, millaisia ilontunteita puhdas meriluonto aiheuttaa ja miksi sitä tulisi suojella jätteeltä.
Toivotamme siis teidät tervetulleiksi Itämerikylään ja kaikkiin tapahtumiimme 17.-19.7.!
Greetings from the Wasteland - miten ratkaista merten muovijäteongelma? torstaina 17.7. klo 10.30-11.45 Eetunaukion lavalla. (Tietoa Suomen YK-liiton sivuilta ja Facebookissa)
Romusukellus-installaatio Kirjurinluodon uimarannalla perjantaina 18.7 klo 13-16. Mukana tapahtumassa Porin Merileijonien sukeltajat ja taiteilija Kristiina "Tikke" Tuura.
Suomen YK-liitto on myös tavattavissa Itämerikylässä Kansalaistorilla keskiviikosta perjantaihin. Tule tutustumaan toimintaamme, allekirjoittamaan muovisopimusvetoomus ja kuvauta itsesi Pallonkutistajat-seinämällä!
#pallonkutistajat
www.pallonkutistajat.fi