Tiedätkö mikä on Euroopan parlamentin ja neuvoston jätedirektiivi? Vuonna 2008 annetun direktiivin taustalla on halu säätää EU-maille lainsäädännölliset puitteet jätteiden käsittelylle, ja näin suojella ympäristöä ja ihmisiä jätteiden ja jätehuollon haitoilta.
Sellaisenaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY on monitahoinen dokumentti ja vaatii sekä perehtyneisyyttä EU:n aikaisempiin päätöksiin että ylipäätänsä kiinnostusta EU-lainsäädäntöön. Direktiivin neljännestä artiklasta löytyy tosin myös ekologisesta elämäntyylistä, kierrätyksestä ja tätä kautta pallonkutistamisesta kiinnostuneelle erinomainen työkalu oman kierrättämisensä järkeistämiseen. Se nimittäin esittelee jätepolitiikalle tärkeäksi pyrkimykseksi pidetyn niin sanotun eurooppalaisen jätehierarkian, jonka avulla pyritään vähentämään rajallisten luonnonvarojemme käyttöä EU:n jsäenvaltioissa.
Jätehierarkialla tarkoitetaan ensisijaisuusjärjestelmää jätehuoltoa koskevassa lainsäädännössä ja politiikassa, jonka viisi eri vaihetta ovat a) ehkäiseminen, b) valmistelu uudelleenkäyttöön, c) kierrätys, d) muu hyödyntäminen, esimerkiksi energiana, sekä e) loppukäsittely. Tarkoituksena on vaatia jäsenvaltioita toteuttamaan sellaisia kierrätysvaihtoehtoja, "joilla päästään ympäristön kannalta parhaaseen mahdolliseen kokonaistulokseen." Yksittäinen kansalainenkin voi kierrättäessään jätteensä oikeaoppisesti auttaa valtiota siten, että kierrättämällä jätteensä oikeaoppisesti voidaan kierrätysmateriaali hyödyntää kierrätysteknologian avulla mahdollisimman tehokkaasti.
Tehokas kierrättäminen mahdollistaa esimerkiksi pahvin uudelleenkäytön. Kuva: Laura Gilmore, CC BY-NC-ND 2.0
Pallonkutistajia direktiivin esittelemä jätehierarkia kiinnostaa tietysti tästäkin näkökulmasta, koska on ensisijaisen tärkeää, että EU-jäsenvaltiot noudattavat lainsäädäntöä päästäkseen ympäristön kannalta parhaaseen mahdolliseen kokonaistulokseen jätepolitiikansa toteuttamisessa ja avaavat sen myös kansalaisten ja sidosryhmien kuulemiselle. Hierarkia kääntyy kuitenkin myös erinomaisesti pallonkutistajien oman arjen jäsentelemiseen, koska viisi eri vaihetta antavat mahdollisuuden tarkastella omaa kulutustapaansa uudenlaisesta näkökulmasta.
Hierarkia arjen apurina
Eurooppalaisen jätehierarkian soveltamisesta löytyy internetissä myös eritasoista materiaalia, jotka antavat esimerkiksi selkeitä ohjeita siitä, miten esimerkiksi kompostointia voidaan kehittää entistä energiatehokkaammaksi tai miten yritykset voivat minimoida jätekulutuksensa mahdollisimman tehokkaasti. Liian raskaasti ekologisuuden haasteet ympäristöstään tunnistavalle tällaiset hyvin tekniset ohjeet, esimerkit ja ideaalitoimitavat voivat kuitenkin aiheuttaa harmaita hiuksia. Mikäli vaadimme itseltämme liian suuria elämäntapamuutoksia heti aluksi, saatamme kaivaa kuoppaa orastavalle halullemme tehdä muutos kierrätystapoihimme.
Asennoitumalla joustavasti ajattelutapojemme muuttamisesta ekologisempaan suuntaan pääsemme paremmin tuloksiin kuin jos olisimme alusta asti ehdottomia tavoitteiden kanssa; samalla tavoin kuin vaikkapa liikkumisen tai ruokavalion parantamisen kohdalla, on kierrätyskin sallittua aloittaa asteittain ja pienillä muutoksilla. Ihmisten arkielämät ovat usein myös hyvin erilaisia, joten siksi ei voida sanoa, että jokin tietty tapa ehkäistä turhaa kulutusta, käyttää vanhoja materiaaleja uudestaan tai kierrättää tavara asianmukaisesti olisi tärkein tai paras vaihtoehto.
Pallonkutistajat-kampanjan tarkoituksena on tarjota pieniä tekoja tai rutiineita kestävämmästä arjesta kiinnostuneiden käyttöön ja rohkaista ideoiden jakamiseen ja jalostamiseen. Tästä syystä hierarkiakin on meidän mieleemme, koska sen muistamalla voimme avartaa mieltämme ostostilanteissa, esineidemme käytössä ja niistä luopuessamme mahdollisuuksille, joita emme ole aiemmin huomanneet.
Vaihe 1: Ehkäise ja vältä turhaa kulutusta! Lähtökohtana kaiken kuluttamisen takana on hyvä pitää sen kyseenalaistaminen, tarvitseeko uutta esinettä lainkaan. Mikäli esinettä välttämättä tarvitsee, on hyvä kysyä sitä, miksi juuri tämä tietty esine on paras valinta sinulle. Onko esine varmasti sellainen, että se kestää raskaassa käytössä pitkään? Kun käytät rahaa esineeseen, mitä kaikkea esineen lisäksi tulet hankkineeksi? Voitko valita sellaisen tavaran, jossa on vähemmän tai vähiten kuluttavia pakkausmateriaaleja? Pyri välttämään kertakäyttöisiä esineitä mikäli mahdollista ja kyseenalaista myös se, kuinka tarpeellinen ylipäätään on sellainen esine, jota tulisit käyttämään joka tapauksessa vain muutaman kerran, oli se sitten "kertakäyttöinen" tai ei.
Kun seuraavan kerran käyt ostoksilla, ehkäiseminen ja välttäminen voi tarkoittaa siis tätä:
Sen sijaan että ostat alennuslaarista t-paidan jota aiot käyttää vain pari kertaa ennen kuin se näyttää niin kuluneelta, että heität sen, ostat laadukkaamman paidan jota voit käyttää monta vuotta, eikä sinun tästä syystä tarvitse ostaa helposti kuluneita paitoja tulevaisuudessakaan. Kun olet tehnyt vaateostokseksi ja tarvitset huikopalaa, valitset muovipullossa olevan mehun sijaan kartonkipaketoidun vaihtoehdon ja etsit supermarketista eväspatongin, joka tulee muovikääreen sijasta paperisessa pussissa.
Juuri ennen kotiinlähtöä muistat, että tarvitset kertakäyttölautasia viikonlopun juhlia varten, koska vieraita on tulossa enemmän kuin sinulla on arkikäytössä. Nopean ostoksen sijaan ehkä kuitenkin mietit ensin kotona, löytäisitkö kaapeista sittenkin sopivat astiat juhlakäyttöön, tai pyydät naapuriltasi/kaveriltasi ne muutamat uupuvat lainaksi iltaa varten..
Vaihe 2: Käytä uudestaan! Mikäli olet tehnyt hyviä ostospäätöksiä, on uudelleenkäyttäminen helppoa, koska esineesi kestävät pitkään. Tämä edellyttää myös sitä, että käytät esineitäsi säästellen ja järkevästi, esimerkiksi pesten vaatteitasi vain tarpeen mukaan ja oikeissa lämpötiloissa, ja pitäen elektroniikkaa päällä vain silloin kuin tarvitset sitä. Neulalla ja langalla tai vaikkapa ompelukoneella pystyt usein "pelastamaan" vaatteen, jonka olisit myös voinut jo hylätä ja korvata sen uudella, tuottaen samalla jätettä.
Suhtautumalla hankittuisiin hyödykkeisiin näin pystyt ehkä myös suhtautumaan käytettyjä tavaroita myyviin kirpputoreihin aivan uudella tavalla - mikäli ostospäätöksen takana ei paina ajatus siitä, onko jokin esine uusi tai vanha, vaan siitä, että toimiiko se ja onko se sinulle hyödyllinen, mikä on oikeastaan ero uuden ja vanhan tavaran arvossa? Yleinen sanonta "toisen jätteista toisen aarteena" nojautuu vahvasti uudelleenkäyttämisen ajatukseen. Juuri tästä syystä jotkut jopa nauttivat enemmän jonkun toisen käyttämän tavaran kuin täysin uuden tavaran ostamisesta.
Uudelleenkäyttämisajattelua edustaisi esimerkiksi tällainen tapa kuluttaa:
Rakas farkkutakkisi on ehkä viimein sanonut itsensä irti monista korjausyrityksistä huolimatta, eikä vuosikausia toiminut dvd-soittimesikaan enää tunnu pysyvän päällä vaikka olet pitänyt sitä puhtaana ohjeiden mukaisesti. Sen sijaan, että astelisit suoraan ostoskeskukseen, käyt kuitenkin ensin katsomassa ekotorilta, löytyisikö soittimelle korvaajaa toisten vanhoista soittimista. Samalla voit myös viedä oman rikkinäisen soittimesi ammattilaisten käsiin, josko he saisivat siitä vielä elonmerkkejä.
Pari kymppiä köyhempänä mutta uudehko, toimiva dvd-soitin kainalossasi törmäät kotimatkalla kävellessäsi myös kirpputoriin ja löydät periaatteessa samanlaisen farkkutakin sen ikkunasta, ja iloitset löytöäsi kahdesta eri syystä: sinulla on nyt "uusi" takki, johon olet jo tottunut käytössä pitkän aikaa, ja mikä parasta, vanha takki on hyvä saksia kangaspaloiksi! Sehän sopii hyvin paikkamateriaaliksi farkuillesi, uudesta takista puhumattakaan. Samalla muistat myös, että on muutenkin ehkä vaatekaapin suursiivouksen aika - saat idean, että jos kulahtaneimpien t-paitojen antaminen vaikkapa pelastusarmeijalle tuntuu huonolta ajatukselta, saat niistäkin lumpuista vaikka itsellesi rättejä! Mitä kaikkea kankaalle voidaan tehdä..
Vaihe 3: Kierrätä! Kun luovuutemme alkaa loppua ja tekee mieli nostaa kädet ilmaan ekologisemman vaihtoehdon löytämiselle, on asianmukainen kierrättäminen hyvä tapa lopettaa tavaroiden kiertokulku omalta osaltamme. Kierrättämiseen toki liittyy myös erilaisia haasteita, mutta koska mielestäsi toimiva ja järkevä kierrätysjärjestelmä johtaa toimiessaan parempaan kierrätystulokseen, on asianmukaista laskea jo pelkästään kierrätykseksi edellytysten parantaminen tähän vaiheeseen.
Jos kehität keittiöösi sopivat järjestelyt metalli- ja lasiroskan keräämiselle tai selvität sen, minne rikkinäiset elektroniikkajätteesi kuuluisi viedä tai missä on lähin paristojen keräyslaatikko, olet jo hyvällä alulla seuraavissa vaiheessa hyödynnettävien materiaalien poistamisesta kaatopaikalta. Kierrätyksessä ei tarvitse myöskään olla tavaran poisheittämisestä, koska kuten pallonkutistajat ovat todenneet, yhden ihmisen kierrätysvinkistä voi hyötyä kymmenen muutakin, mikäli jaat hyvät ideasi ja pidät korvasi avoinna muiden vinkeille.
Tunnetko esimerkiksi ihmisen, joka tekee vanhoista kahvipaketeista kauppakasseja, käyttäisi mielellään turhia hukkakangaspalojasi räsymattoihin tai tietäisi täydellisen reseptin kokkauksestasi ylijääneille ruuanjämille? Mikäli vain mahdollista, kyseenalaista jokaisen esineen tai asian "arvottomuus" ennen kuin se päätyy roskalaatikkosi pohjalle, koska luovuuden avulla pystymme venyttämään käsitystämme siitä, mikä on hyödyllistä ja mikä hyödytöntä.
Kierrätystietoinen ihminen voisi toimia esimerkiksi näin:
Olet muuttanut uuteen kaupunkiin, ja selvität miten kaupunkisi jätehuolto toimii. Pihapiiristäsi löytyy metalli- lasi- ja paperi-jätteen keruupiste, mutta pienellä etsimisellä löydät myös tietoa siitä, että suuri kartonkiroskalaatikko löytyy muutaman korttelin päästä tien vierestä. Ensimmäisessä yhtiönkokouksessasi kyselet biojäteastian perään mutta valitettavasti tässä kaupungissa ei ole järjestetty erikseen biojätteen keräystä. Uutena asukkaana et aivan heti kuitenkaan jaksaisi käymään barrikaadeille asian kanssa.. mutta onneksesi pienen kyselyn jälkeen kuulet kiinnostavasta osuuskunnasta, jolla on yhteispelto, johon saattaa mahtua jäseneksi, vaikka kovin suosittu se paikallisten kesken onkin. Kenties heillä olisi myös kompostimahdollisuus?
Jokainen ekologinen teko vie kohti ekologisempaa tulevaisuutta
Vaikka vaihe 4 (energiaksi hyödyntäminen) ja vaihe 5 (loppukäsittely) pitävät sisällään jo maallikoille hieman tuntemattomia piirteitä, on myös hyvä tietää niistä lukuisista mahdollisuuksista, joilla onnistuneessa kierrätysprosessissa pystymme tuottamaan energiaa ja uusia hyödykkeitä suoranaisesta jätteestä. Tämä motivoi meitä pallonkutistajina myös kantamaan kortemme kekoon ja tuntemaan ylpeyttä siitä, että olemme valmiita muuttamaan omia rutiineitamme, jotta haaskaisimme maailmamme rajallisia resursseja entistä säästeliäämmin. Jätehierarkian avulla yksityishenkilönä tekemämme ekopäätökset sulautuvat osaksi yhteiskuntamme läpi kulkevaa kierrätyssykliä - esittelemäämme kolmea ensimmäistä hierarkian vaihetta tosin kutsutaan usein myös kolmen R:n periaatteiksi, saaden nimensä sanoista reduce, reuse ja recycle.
Samalla kasvaa tietoisuutemme siitä, miten me voimme vaikuttaa oman toimintamme kautta ja mitä voimme vaatia päättäjiltämme. Mikäli jätehierarkian viimeiset vaiheet eivät toteudu omassa yhteisössämme, voimme vaatia siihen muutosta, koska globaaleja esimerkkejä paremmista valinnoista on saatavilla. Kun luet vaikkapa Euroopan komission loistavasta esityksestä vähentää radikaalisti ohuita muovipusseja EU-maissa, seuraa uutisointia aiheesta ja varmista omalla tarkkaavaisuudellasi, että tehdyt lupaukset ja loistavat ideat myös viedään loppuun asti. Pallonkutistajat haluavatkin siis rohkaista kaikkia ruokkimaan kiinnostustaan kestävien vaihtoehtojen etsimiseksi tällä tavalla - omaksumalla uutta tietoa, haastamalla vanhoja tapojaan ja vaatimalla parempaa tulevaisuutta itselleen, omalle yhteisölleen ja tulevill globaaleille sukupolville.
Miten teet arjestasi kotona kestävämpää?
Miten teet arjestasi vesillä kestävämpää?
Miten teet arjestasi lasten kanssa kestävämpää?
Miten teet arjestasi keittiössä ja ruokapöydän ääressä kestävämpää?
Lue lisää:
Being wise with waste: The EU's approach to waste management (Euroopan komissio)
Mitä EU tekee ja miten voit auttaa? (UNRIC)
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY
Kuva: Laura Gilmore, CC BY-NC-ND 2.0
Teksti: Tatu Virta