YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon korosti eilen järjestetyssä kokouksessa tarvetta kehittää uudenlainen elämänlaatua mittaava indeksi, jossa otetaan huomioon sosiaalinen ja ympäristön kehitys.
"Bruttokansantuote (BKT) on pitkään ollut mittari, jonka avulla hyvinvoinnin kehitystä on arvioitu. Se ei kuitenkaan ota huomioon kehityksen ekologisia ja sosiaalisia kustannuksia", Ban sanoi YK:n päämajassa New Yorkissa pidetyssä korkean tason kokouksessa.
"Tarvitsemme uuden mittarin, joka tunnustaa kestävän kehityksen kolme peruspilaria: Sosiaalinen, taloudellinen ja ympäristöön liittyvä hyvinvointi ovat erottamattomia. Yhdessä ne määrittävät elämänlaatua ja hyvinvointia globaalilla tasolla", pääsihteeri sanoi kokouksessa. Pääsihteeri korosti myös, että kesäkuussa Brasiliassa järjestettävän YK:n kestävän kehityksen konferenssin (Rio+20) lopputuleman pitäisi myös heijastaa tätä ajatusta.
"Onnellisuus ja hyvinvointi: uuden taloudellisen mittarin määrittely" -nimellä järjestetty kokous oli Bhutanin hallituksen koolle kutsuma, ja siihen osallistui satoja hallitusten, yliopistojen, uskonnollisten järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan edustajia.
Bhutan näyttää esimerkkiä
Kokouksen yhteydessä julkistetun Columbia Universityn raportin mukaan onnellisuus muodostuu vahvoista sosiaalisista verkostoista, vakaasta työllisyydestä, terveydestä, poliittisesta vapaudesta ja korruption vähäisyydestä. Yksi maailman pienimmistä maista näyttää esimerkkiä muulle maailmalle: Himalajalla sijaitseva Bhutanin valtio on jo 1970-luvun alussa ottanut käyttöön uudenlaisen kansallista vaurautta ja menestystä kuvaavan mittariston, joka keskittyy enemmän ihmisten hyvinvointiin kuin taloudelliseen tuottavuuteen.
Bhutanissa on käytössä indeksi, joka mittaa väestön henkistä hyvinvointia. Se ottaa huomioon terveyden, psykologisen hyvinvoinnin, ajankäytön, koulutuksen, kulttuurisen monimuotoisuuden ja joustavuuden, hyvän hallinnon, yhteisöjen elinvoimaisuuden, ekologisen monimuotoisuuden sekä elintason.
Bhutanin mallin mukaan perinteisesti taloudellisen kehityksen mittaamisessa käytetty käsite bruttokansantuote ei anna riittävän hyvää kokonaiskuvaa kansalaisten hyvinvoinnista. Sen sijaan tarvitaan mittaristo, joka kertoo bruttokansantuotteen lisäksi myös kansalaisten terveydestä, elämisen mielekkyydestä ja ympäristön tilasta. Bhutanissa käytössä olevasta indeksistä käytetään englanninkielistä nimeä "Gross National Happiness" ("bruttokansanonnellisuus").
Raportin mukaan maailman onnellisimmat maat sijaitsevat Pohjois-Euroopassa. Tilastoja johtaa Tanska, jonka jälkeen tulevat Suomi, Norja ja Alankomaat. Syy näiden maiden onnellisuuteen ei kuitenkaan ole taloudellinen menestys, vaan esimerkiksi vahvat sosiaaliset verkostot ja korruption vähäisyys. Köyhyys yksinään ei myöskään selitä Saharan eteläpuolisen Afrikan maiden, Togon, Beninin, Keski-Afrikan tasavallan ja Sierra Leonen, sijoittumista onnellisuustilastojen häntäpäähän.
Vaikka vanhan sanonnan mukaan raha ei tuo onnea, suurin osa maailman valtioista on kuitenkin enemmän kiinnostunut taloudellisesta kasvusta kuin kansalaistensa henkisestä tilasta.
Lähteet: UN.org, The Guardian