Tänään julkistetun Uskonnonvapaus ja ulkopolitiikka - Suosituksia Suomelle -selvityksen mukaan ulkoministeriön tulisi luoda uskonnonvapausstrategia, jotta uskonnonvapaus ei jäisi marginaaliin ihmisoikeuspolitiikassa. Strategian suunnittelulle ja toteutukselle asetettiin erityisiä huomionarvoisia pääkohtia ja selvitys esittää myös uskonnonvapausneuvoston perustamista kansalaisyhteiskuntakentältä tukemaan strategian vastuuvirkamiehen työtä.
Julkistustilaisuudessa puhunut YK:n uskonnonvapauden erityisraportoija Heiner Bielefeldt kertoo, että "uskonnonvapauden asemaa ihmisoikeutena haastetaan yhä useammin konservatiivien ja myös liberaalien toimesta ja se nähdään kyseenalaisena ja epäillyttävänä ihmisoikeutena." Bielefeldt argumentoi, että se on kuitenkin ihmisoikeus siinä missä muutkin ihmisoikeudet, rinnastettavissa kokoontumisen ja sananvapauteen sekä ennen kaikkea yksittäisten ihmisten eikä uskontojen oikeus.
Suosituksina toiminnalle YK:n tasolla selvitys esittää, että Suomen tulisi tukea YK:n uskonnonvapauden erityisraportoijan ja ihmisoikeusneuvoston (UNHCR) työtä taloudellisesti ja edistää raportoijan toimiston henkilökunnan päätoimisuutta, edistää erityisraportoijan työn ja asiantuntemuksen päätymistä osaksi monenkeskistä päätöksentekoa ja huomioida uskonnonvapauden puute ja loukkaukset prioriteetteinä Yleismaailmallisessa määräaikaistarkastelussa (UPR).
Bielefeldt kertoi tilaisuudessa esimerkkejä kielenkäytöstä ja kansallisista lakipykälistä uskonnonvapauden toteutumisen rajoittajina silloin kun uskonnonvapaus rinnastetaan uskontojen suojelemiseen. Hän arvioi, että 90% maailman perustuslaeista takaa uskonnonvapauden ulottaen sen vain rajattuun uskontojen listaan. Sen sijaan YK:n ihmisoikeuskomitea ICCPR on määritellyt jo vuonna 1993, että uskonnonvapaus kattaa "teistiset, nonteistiset ja ateistiset uskonnot rajoittamatta sitä perinteisiin tai institutionalisoituneisiin uskontoihin."
Mikäli omaa uskonnonvapautta suojellaan lakiteitse, on Bielefeldtin mukaan lopputuloksena aina vähemmistöjen muodostuminen jossain muualla. "On päästettävä irti 'minun maani, minun uskomukseni'-ajattelutavasta, koska ei ole mahdollista kunnioittaa toista ellei kunnioita myös sitä tosiasiaa, että ihmiset ovat monitahoisia olentoja, joilla on identiteettiin vaikuttavia vakaumuksia", hän muistuttaa.
Ulkoasiainministeriön edustajana tilaisuudena puhunut tuleva ihmisoikeussuurlähettiläs Rauno Merisaari kiitti selvityksen tekijöitä siitä, että vakiintuneita tapoja haastavia suosituksia saadaan käyttöön nyt uuden ihmisoikeusstrategian toimeenpanon kynnyksellä. Vastauksena toiveisiin tehdä uskonnonvapaudesta Suomen ulkopolitiikan painopistettä tai jopa vientituotetta hän arvioi, että "uskonnonvapautta on mahdollista valtavirtaistaa tuomalla kysymys osaksi kaikkea ministeriön toimintaa ja näin selvityksen asettamia tavoitteita voidaan ehkä edistää parhaiten."
Suomen tuoreen ihmisoikeustrategian mukaan ihmisoikeuspolitiikan läpileikkaaviin tavoitteisiin kuuluu syrjinnän poistaminen ja valtio tulee tuoda "aloitteellisesti esille syrjittyjen ryhmien oikeudet myös turvallisuuspolitiikan, konfliktien ehkäisyn ja kriisinhallinnan sekä demokratian edistämisen ja kehityspolitiikan keinoin." Uskonnonvapaus-selvitystyön on tehnyt Suomen Ekumeeninen Neuvosto (SEN) yhteistyössä seitsemän muun tahon kanssa.
Lisätietoa:
Uskonnonvapaus ja ulkopolitiikka - Suosituksia Suomelle (SEN, pdf-tiedosto)
Avoimuus ja syrjinnän vastustaminen Suomen ihmisoikeuspolitiikan kärkiteemoja (UM)
YK:n ihmisoikeusneuvoston sivusto Yleismaailmallisesta määräaikaistarkastelusta (UNHCR / UPR)