Voiko Afrikka saavuttaa vuosituhattavoitteet vuoteen 2015 mennessä? Yleisesti vallalla olevan käsityksen mukaan mahdollisuudet ovat heikot; maanosan kehityksen kerrotaan olevan hidasta ja hajanaista, ja viralliset raportit ja tilastot vahvistavat pelkoa siitä, että nykyvauhdilla vuosituhattavoitteet olisivat edelleen saavuttamatta jopa vuonna 2050.
Mutta niin kuin kaikki yleistykset, tilastot kätkevät sisäänsä myös positiivisempaa tietoa: monet Afrikan maat ovat edistyneet ja saavuttaneet onnistumisia jatkaen näin matkaansa kohti tavoitteiden täyttymistä.
Esimerkiksi miltei kaikissa Afrikan maissa - muun muassa Ghanassa, Ugandassa, Ruandassa, Nigeriassa, Tansaniassa ja Burkina Fasossa - peruskoulutukseen osallistuvien määrä on kasvanut huomattavasti. Myös jatkokoulutusmahdollisuudet ovat parantuneet, kun maat ovat lisänneet panostuksia toisen asteen koulutukseen.
Muiden Afrikan maiden osalta esimerkiksi Senegal on onnistunut parantamaan vesi- ja viemäröintijärjestelmäänsä. Aiemmin maailman köyhimmäksi maaksi luokiteltu Malawi on puolestaan vähentänyt lapsikuolleisuuslukujaan 30 % viimeisen kolmen vuoden aikana. Lisäksi se on siirtynyt ruoka-avun saajan roolista ruoka-avun antajaksi auttaen näin muun muassa Zimbabwea ja muita ruokapulasta kärsiviä naapureitaan. AIDS:in vastaisessa taistelussa Uganda on loistanut tilastojen kärjessä, mutta nyt se on saanut rinnalleen muitakin aggressiivisesti tätä vitsausta vastaan kamppailevia maita. Lähivuosien haasteena on näiden onnistumisten moninkertaistaminen.
Sitoumuksista konkreettisiksi toimiksi
Maaliskuun kolmannella viikolla New Yorkissa pidetyssä kokouksessa vuosituhattavoitteita Afrikan osalta koordinoiva ohjausryhmä teki useita suosituksia siitä, miten tavoitteet voitaisiin saavuttaa sovittuun määräaikaan mennessä. Suositusten toivotaan rohkaisevan maiden johtajia ottamaan tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat askeleet.
Kokouksen puheenjohtajana toiminut YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon totesi, että kansainvälisen yhteisön on mahdollista saavuttaa merkittäviä tuloksia, jos vuosituhattavoitteita koskevat sitoumukset saadaan pikaisesti muutettua konkreettisiksi toimiksi. Myös muut maailman kehityksen tukipilarit - Afrikan unionin komissio, Afrikan kehityspankki, Maailmanpankki, Euroopan komissio, Kansainvälinen kehitysrahasto, Islamilainen kehityspankki ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD - korostivat nopeiden toimien merkitystä.
Afrikan maiden tähänastisia onnistumisia unohtamatta Ban Ki-moon painotti, ettei kaikkia haasteita suinkaan ole vielä voitettu. Tämän päivän suurimpana ongelmana hän piti ruoan hinnan nousua. Peräänkuuluttaen maanviljelyn tuottavuuden nostamista pääsihteeri totesi, että pelkästään kaikkein kiireellisimpiin toimiin aliravitsemuksen ja nälän lievittämiseksi tarvitaan tällä hetkellä 500 miljoonaa dollaria.
Koulutuksen osalta haasteena on puolestaan opetuksen laadun parantaminen ja opintojen keskeyttämisen vähentäminen. Lisäksi pääsihteeri varoitti, että ne Afrikan maat, joissa tietotekniikan käyttö on vähäistä, uhkaavat jäädä kehityksestä yhä enemmän jälkeen.
Kehittyvien maiden ohella myös muilta kansainvälisen yhteisön osapuolilta vaaditaan muutoshalua, kun niitä haastetaan lunastamaan lupauksensa ja olemaan sanojensa mittaisia. Esimerkiksi velkahelpotukset eivät ole olleet maailmanlaajuisia ja suurin osa Afrikan valtioista - Ugandaa, Mosambikia, Ghanaa, Ruandaa, Malawia ja Sambiaa lukuun ottamatta - ei ole päässyt hyötymään niistä.
Onnistumisista Ban Ki-moon totesi, että "äitien kuolleisuutta lukuun ottamatta kaikki vuosituhattavoitteet saavutetaan useissa Afrikan maissa. Olemme nähneet paljon onnistumisia - kiitos huolellisesti suunniteltujen ohjelmien ja järkevien toimintatapojen, joita hallitusten vahva johtajuus ja kansainvälisen yhteisön tuki ovat edesauttaneet."
Uusia toimia kuitenkin tarvitaan, ja niiden rahoittamiseksi Ban Ki-moon kehotti Afrikan maita mobilisoimaan kotimaiset resurssinsa ja vastaanottamaan kehitysyhteistyökumppaneiden tuen. Toimia tarvitaan muun muassa ravitsemuksen, koulutuksen, terveydenhuollon, perhesuunnittelun, sukupuolten välisen tasa-arvon sekä vesihuollon ja viemäröinnin saroilla. Erityisenä huolena ohjausryhmän mukaan on avun ennakoinnin ja kohdentamisen ongelmallisuus sekä työnjaon organisoimattomuus avunantajatahojen välillä. Myös poliittisen tahdon ja johtajuuden puute asettaa kehitysyhteistyölle haasteita.
Pääsihteeri toivoi myös yksityisen sektorin osallistuvan tiettyjen kehityshankkeiden, kuten infrastruktuurin rakentamisen, rahoittamiseen.
Kehitysyhteistyökumppaneita Ban Ki-moon kehotti julkaisemaan avun lisäämistä koskevat aikataulut sekä edistämään kehitysavun vaikutusten vahvistamisen toimeenpanoa Pariisissa 2005 tehdyn sopimuksen mukaisesti.
Monen mielestä saattaa olla myöhäistä kysyä, voivatko Afrikan maat saavuttaa vuosituhattavoitteet. Tämäntyyppiset epäilyt tuskin kuitenkaan auttavat tavoitteisiin sitoutuneita toimijoita vaatimaan maiden hallituksia pitämään lupauksiaan. Tärkeämpää olisi miettiä keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi ja niiden tiellä olevien esteiden raivaamiseksi. Keskeinen kysymys onkin se, miksi jotkut maat ovat hyvää vauhtia matkalla kohti vuosituhattavoitteita toisten jäädessä jälkeen.
Vuoteen 2015 on seitsemän vuotta. Se on lyhyt mutta riittävä aika, jotta maat - niin köyhät kuin rikkaat - voivat muuttaa toimintansa suuntaa ja kohdistaa resurssinsa kaikkein köyhimpien tarpeisiin ja vuosituhattavoitteiden täyttämiseen. Kansalaisilla on velvollisuus muistuttaa johtajiaan tehdyistä sitoumuksista ja vaatia lupausten täytäntöönpanoa.
Vuosituhattavoitteiden toteutumista voi tarkastella UNDP:n MDG-monitor -seurantapalvelussa.
Lähdeartikkelit:
Africa: MDG's: African prescription for rapid realisation
Africa: Continent can meet and shoot past the MDG's