Ihmisoikeustehtävä

Ihmisoikeusmatka

Mitä opin

Virtuaalisella ihmisoikeusmatkalla opitaan ihmisten moninaisuudesta, ihmisoikeussopimuksista sekä oikeuksien toteutumisesta Suomessa. Lisäksi pohditaan omia vaikutuskeinoja: miten voimme omalla toiminnallamme edistää yhdenvertaisuutta ja puolustaa ihmisoikeuksia yhteisöissämme.

  • Kohderyhmä: yläkoulu, toinen aste, lukio, aikuiset / muu
  • Kesto: 1-2 oppituntia (matka n. 25 min)
  • Materiaalit: tietokoneet, internet
  • Henkilömäärä: Koko ryhmä, yksilötyö

Tehtävän kuvaus


Oppiaineet: YH, UE, ET, HI, TT, OP

Ohjeet:

  1. Ohjeista oppilaita menemään tietokoneilla tai mobiililaitteilla (tabletti) osoitteeseen

    www.3d.virtualfairs.fi/ihmisoikeusmatka

    Linkki löytyy myös YK-liiton sivulta polusta Kasvattajille > YK osaksi opetusta > Virtuaalinen ihmisoikeuskierros.

    Virtuaalimaailmassa liikutaan nuolinäppäimillä ja hiirellä. Klikkaamalla symboleja avautuu tietoruutuja, joista saa lisätietoa ihmisoikeuksista. Vastaamalla oikein kysymyksiin, ovi seuraavaan tilaan avautuu ja maailmassa pääsee eteenpäin.

    Suositeltu selain: Mozilla Firefox ja Chrome
  2. Käykää virtuaalimatka läpi huolellisesti kuunnellen ja tutustuen klikattaviin tietolaatikoihin.

    HUOM! Kannusta oppilaita kuuntelemaan jokainen osio rauhallisesti loppuun asti. Virtuaalimatkan voi klikkailla läpi muutamassa minuutissa, mutta oppiminen jää tällöin hyvin pinnalliseksi. Matkan suunniteltu kesto on noin 25 minuuttia.
     
  3. Keskustelkaa kierroksen päätyttyä mieleen nousseista ihmisoikeusaiheista tukikysymysten avulla.

Palaute:

3D-virtuaalimaailma on beta-versio, eli se on vielä kehityksessä. Ihmisoikeusmatkan viimeisessä kohteessa on klikattava palautelomake, joka on kehittämisen kannalta erittäin tärkeä. Kiitos jo etukäteen palautteesta!

ihmisoikeusmatkan logo

ALOITA IHMISOIKEUSMATKA TÄSTÄ!

 

Kysymyksiä loppukeskustelun tueksi

Laatikoissa vastaukset opettajalle.

Mitä ovat ihmisoikeudet? Mikä voisi olla esimerkki ihmisoikeuksien rikkomisesta?

Ihmisoikeuksilla tarkoitetaan perusvanlaatuisia oikeuksia, jotka on turvattu kansainvälisissä sopimuksissa. Ihmisoikeudet ovat yleismaailmallisia (koskevat kaikkia), perustavanlaatuisia (vain kaikista tärkeimmät oikeudet on määritelty ihmisoikeuksiksi), jakamattomia (oikeudet liittyvät toisiinsa, niistä ei voi valita yhtä ja jättää muita huomiotta)  ja luovuttamattomia (omia oikeuksia ei voi antaa pois eikä riistää toisen oikeuksia missään tilanteessa). Suomessa perusoikeudet on turvattu perustuslaissa.

Ihmisoikeuksia ovat esimerkiksi oikeus elämään, sanan - ja mielipiteen vapaus, uskonnonvapaus, oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen, kokoontumisvapaus, omaisuuden suoja, oikeus työtön, oikeus opetukseen  ja riittävään toimeentuloon ja välttämättömään sosiaaliturvaan. 

Tutustu tarkemmin ihmisoikeuksiin YK-liiton sivuilla.

Mitä tarkoittaa, että ihmisoikeudet ovat kansainvälisiä ja yleismaailmallisia?

Yleismaailmallisuudella tarkoitetaan, että ihmisoikeudet kuuluvat kaikille, jokaiselle ihmiselle. Ihmisoikeuksia ei voi jättää toteuttamatta esimerkiksi kulttuuriin, perinteisiin tai taloudellisten resurssien puutteeseen vedoten.

Kansainvälisellä tarkoitetaan, että ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle ihmiselle, kaikkialla maailmassa. Ihmisoikeudet perustavan laatuisia oikeuksia, jotka ovat kaikille samat riippumatta maanosasta, valtiosta, kansallisuudesta tai syntymäpaikasta.

Mikä on sinulle henkilökohtaisesti tärkeä oikeus?

Jokaisella on tähän oma vastaus. Voitte keskustella vastauksistanne, pohtikaa onko mainitut oikeudet perustavanlaatuisia ja mitä velvoitteita niiden toteutuminen edellyttää. Käyttäkää apuna YK:n yleismaailmallista ihmisoikeuksien julistusta.

Millaista on ihmisarvoinen elämä?

Yksiselitteistä määritelmää ihmisarvoiselle elämälle ei ole mutta sillä tarkoitetaan elämää, joka turvaa elämän perusedellytykset ja takaa ihmisoikeuksien toteutumisen. Hengissä selviytymisen ohella ihmisarvoinen elämä kattaa ruokaturvan, perusterveyden säilymisen ja yhteiskunnallisen osallistumisen mahdollisuuden.

Meillä jokaisella voi olla hieman erilaiset käsitykset mitä ihmisarvoinen elämä on ja miten määritelmä mahdollisesti eri elämäntilanteissa vaihtelee. Pohtikaa elämän perusedellytyksiä ja tarpeita eri näkökulmista (esimerkiksi turvallisuus, oikeudenmukaisuus, kulttuurisidonnaisuus, taloudellinen riippumattomuus).

Tiedätkö mihin voit ottaa yhteyttä jos sinun tai läheisesi ihmisoikeuksia rikotaan?

Perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista Suomessa valvoo valtioneuvoston oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies huolehtimalla viranomaisten, virkahenkilöiden ja tuomioistuinten toiminnan lainmukaisuudesta. Eduskunnan oikeusasiamiehelle voi kuka tahansa tehdä kantelun epäillessään omia oikeuksiaan loukatun.

Oppilaat voivat ottaa yhteyttä koulun henkilökuntaan tai kunnan opetustoimeen. Yhteyttä voi myös ottaa yhdenvertaisuusvaltuutettuun ja tasa-arvovaltuutettuun avun ja ohjeiden saamiseksi.

Syrjintä, kiusaamis- tai häirintäkokemuksissa ei koskaan kannata jäädä yksin. Apua on saatavilla! 

 

Kysymyksiä teemoittain

VAMMAISET

Mitä vammaisuus tarkoittaa?

Vammaisiin henkilöihin kuuluvat ne, joilla on jokin pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä sairaus tai vamma, joka voi estää heidän täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden ei-vammattomien kanssa. 

Mitä tarkoittaa esteettömyys? 

Esteettömyys tarkoittaa ympäristöä, jossa jokainen voi toimia ja osallistua, asua valitsemassaan paikassa, tehdä töitä, opiskella, nauttia vapaa-ajasta ja kulttuurista, niin halutessaan. Esteettömyys on yhdenvertaisuutta, ja jokaiselle kuuluva perusoikeus. 

Esteetön ympäristö huomioi liikkumiseen, näkemiseen, kuulemiseen, ymmärtämiseen, kommunikaatioon, osallisuuteen, saavutettavuuteen, lähestyttävyyteen ja aistihavainnointiin liittyviä seikkoja. Esteettömyys koskee niin fyysisiä tiloja kuin sosiaalista ympäristöä. Se koskee rakennetun ympäristön ohella ennen kaikkea myös turvallisuutta, asenteita ja yleistä ilmapiiriä, yksilön vapautta ja mahdollisuuksia toimia osana yhteiskuntaa ja omaa lähiympäristöään juuri sellaisena kuin on.  

SEKSUAALI- JA SUKUPUOLIVÄHEMMISTÖT

Millä tavoin kielenkäyttö voi olla syrjivää?

  • Kielenkäyttö on syrjivää, jos se loukkaa, halventaa tai vähättelee henkilöä tai hänen ominaisuuksiaan. Syrjivä kielenkäyttö on “toiseuttavaa”, eli se jakaa ihmisiä parempiin ja huonompiin.

Mitä haittaa voi olla siitä, että ihmisiä jaotellaan oletetun sukupuolen mukaan?

  • Väärinsukupuolittaminen on haitallista, ulkonäön perusteella ei voi koskaan tietää mitä sukupuolta kukakin meistä on. Sukupuolittaminen myös vahvistaa jäykkiä ja vanhanaikaisia sukupuolirooleja ja uusintaa ennakko-oletuksia.

Translaki uudistettiin Suomessa alkuvuodesta 2023. Toteutuvatko transsukupuolisten oikeudet sen myötä Suomessa? Miksi/miksi ei?

  • Translain uudistus hyväksyttiin helmikuussa 2022. Uudistus erotti juridisen ja lääketieteellisen sukupuolen, jonka jälkeen henkilö voi omalla ilmoituksellaan muuttaa sukupuolimerkintänsä väestötietoihin hakemuksella.
  • Sukupuolimerkinnän muuttamisen voi tehdä henkilökohtaisen sukupuolikokemuksen perusteella, samalla henkilön henkilötunnus muuttuu.
  • Muutoksen muina edellytyksinä on täysi-ikäisyys, Suomen kansalaisuus tai asuinpaikka Suomessa.
  • Uudistuksen jälkeen laista poistuu vaatimus lääketieteellisestä selvityksestä toisen sukupuolen mukaisesta kokemuksesta ja vastakkaisen sukupuolen sukupuoliroolin mukaisesta elämästä sekä todistus lisääntymiskyvyttömyydestä.

ROMANIT

Mikä on syrjintää? Mikä ei ole?

  • Syrjintää on se, että ihmistä kohdellaan perusteetta eriarvoisesti tai eritavalla kuin toista jonkin henkilökohtaisen ominaisuuden perusteella.

Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen, tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

  • Syrjintää ei ole erilainen kohtelu, jos se perustuu lakiin. Esimerkiksi alle 18-vuotias ei saa ajaa autoa, koska lain mukaan ajo-oikeuden voi saada pääsääntöisesti vasta 18-vuotiaana.

Miten syrjintään voi arjessa puuttua?

  • Puutu tilanteeseen, osoita että syrjintä on ehdottoman väärin.
  • Osoita syrjitylle, ettei hän ole yksin.
  • Puolusta ja tsemppaa. Asetu tueksi. 
  • Pyydä tarvittaessa virka-apua ja hae tukea uhrille.

Miten syrjintään voi koulussa puuttua?

  • Koulun tulee turvata jokaiselle oppilaalle turvallinen opiskeluympäristö ja edistää yhdenvertaisuutta oppilaiden arjessa.
  • Jokaisella oppilaalla ja koulun henkilökunnan jäsenellä on oikeus olla oma itsensä ilman pelkoa syrjinnästä tai kiusaamisesta.
  • Koulussa syrjintään, kiusaamiseen tai häirintään tulee puuttua välittömästi.
  • Syrjintään puuttuminen on jokaisen velvollisuus!
  1. Asetu kiusatun tueksi, osoita että kiusaaminen on väärin.
  2. Kerro kokemastasi tai näkemästäsi turvalliselle aikuiselle koulussa ja kotona.
  3. Vie asia tarvittaessa eteenpäin koulun johdolle tai poliisille.

SAAMELAISET

Mitä uutta opit saamelaisista?  Mistä haluaisit oppia vielä lisää? 

  • Jokaisella oma vastaus. 

Toteutuvatko saamelaisten oikeudet tällä hetkellä Suomessa? Miksi/miksi ei?

  • Eivät toteudu. YK:n ihmisoikeuskomitea antoi vuonna 2019 päätöksen, jonka mukaan Suomi luokkaa YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevaa sopimusta korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä hyväksyä vaaliluettoon henkilöitä Saamelaiskäräjien tahdon vastaisesti.
  • Päätös painotti saamelaisten itsemääräämisoikeutta alkuperäiskansana itse määritellä. keitä kansaan kuului.
  • Saamelaiset eivät saa myöskään kaikkia peruspalveluita omalla äidinkielillään, lisäksi oman äidinkielen opetuksessa sekä oppimateriaalien saatavuudessa on puutteita etenkin saamelaisalueen ulkopuolella.
  • Saamelaiset kokevat syrjintää ja vihapuhetta, aiemmin heitä pakkosulautettiin suomalaisiksi, oman kielen ja kulttuurin ylläpitäminen kiellettiin, mistä on edelleen järjellä ylisukupolviset kaltoinkohtelun muistot. 
  • Saamelaiskäräjälain uudistaminen on viivästynyt useita vuosia, vuonna 2023 kaatui kolmas yritys lain uudistamiseksi

Mitä on kulttuurinen omiminen? 

  • Kulttuurinen omiminen tarkoittaa vallan käyttöä, jossa etuoikeutettu ryhmä tai sen jäsen ottaa käyttöönsä vähemmän etuoikeutetun tai alistetun ryhmän kulttuurin ominaispiirteitä.
  • Näitä kulttuurisia piirteitä käytetään usein etuoikeutetun ryhmän tarpeisiin ja vähemmän etuoikeutettu ryhmä tai sen jäsen esitetään viihteellisenä, vitsinä, karnevalisoituna tai  mielikuvituksen värittämänä häivyttäen todelliset ominaispiirteet (esim sketsit, karnevaaliasut saamenpuvuista, tv-shamaanit, matkailukuvasto "saamelaisesta" joikavana ja alkoholia juovina)

Asiasanat