Kriittisen medialukutaidon työpajat

Tämän työpajan tarkoituksena on herättää keskustelua kestävän kehityksen teemoista medialukutaidon näkökulmasta. Tunti on jaettu luento-osuuteen ja tehtävänantoon. PDF-dokumentin esittämisen tueksi ja oppitunnin rungoksi on kirjoitettu opetusta ohjaavat tekstit, jotka löydät alta.

SLIDE 1:  Mitä on kestävä kehitys? 

Kestävä kehitys on jatkuvaa muutosta ja kehitystä, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tulevaisuuden sukupolville hyvän elämän edellytykset. Kestävyyttä voidaan käsitellä mm. ympäristön, kulttuurin ja talouden näkökulmasta. 

Kestävää kehitystä tarkastellaan usein YK:n Agenda2030 -toimintaohjelman kautta, jonka 17 tavoitetta tulisi maailmanlaajuisesti pyrkiä saavuttamaan vuoteen 2030 mennessä. Vastuu tavoitteiden toimeenpanosta ja saavuttamisesta on maiden hallituksilla, mutta meitä kaikkia tarvitaan toteuttamaan kestävää kehitystä. 

Kysymyksiä oppilaille:

• Ovatko he kuulleet kestävästä kehityksestä tai Agenda2030 -toimintaohjelmasta ja sen tavoitteista?
• Millaisia ajatuksia toimintaohjelman tavoitteet herättävät? (voidaan esitellä erillisenä kuvana 17 tavoitetta)

SLIDE 2 & 3:  Agenda2030 -tavoitteet + Kestävä kehitys & media

Medialla on suuri rooli kestävän kehityksen edistäjänä, koska se välittää tietoa yhteiskunnassamme. Media viestii myös yhteiskuntamme arvoista, jotka ohjaavat toimintaamme eli sitä, millaisia päätöksiä teemme. 

Medialukutaidolla tarkoitetaan taitoa lukea ja ymmärtää mediaa. Tällä tarkoitetaan sitä, että lukija, kuulija tai katsoja ymmärtää, mitä jokin mediasisältö pyrkii viestimään, millaisia tarkoitusperiä sisällöllä on ja kenen ääni tulee kuulluksi. Kehittämällä tätä taitoa lukija, kuulija tai katsoja voi arvioida, millä tavoin mediasisältö viestii kestävään kehitykseen liittyvistä asioista tai näkyykö kestävän kehityksen tavoitteet mediasisältöjen tarkoitusperissä. 

SLIDE 4:  Kestävä kehitys ja media

Seuraavaksi käsitellään muutamia esimerkkejä liittyen medialukutaitoon ja kestävään kehitykseen.

SLIDE 5 & 6:  Case 1. Piisamit & väärin otsikointi

“Piisamit söivät Aake Kallialan mökkilaiturin” -otsikko julkaistiin vuonna 2009 Ilta-Sanomien kannessa. Otsikko oli kuitenkin harhaanjohtava, koska piisamit rikkoivat, eivätkä syöneet laituria. Tuho kohdistui betonisen laiturin styroksisiin osiin. 

Jutusta on muodostunut sittemmin internetissä kiertävä vitsailun aihe. 10 vuotta myöhemmin tamperelainen Antti Syrjä koetteli ihmisten medialukutaitoa twiittaamalla,

Twiitti_Antti Syrjä

että Alkot suljetaan toistaiseksi koronaviruksen takia. Twiitin lopussa oli linkki, joka johdatti Ilta-Sanomien piisami-juttuun, joka nousi Iltalehden luetuimmaksi jutuksi. Kyseessä oli tahallista nettihäiriköintiä, jonka tarkoitus oli näyttää, miten helppoa ihmisiä on johtaa harhaan raflaavilla otsikoilla ilman todellisuuspohjaa.

Kysymyksiä pohdittavaksi opiskelijoille:

• Miten juttujen otsikointi vaikuttaa jutun kiinnostavuuteen?
• Mitä jutun väärin otsikointi voi aiheuttaa?

SLIDE 7:  Case 2. Leonardo DiCaprio & misinformaatio

Sosiaalisen median aikakautena median kuluttaminen on levinnyt moniin eri kanaviin. Vaihtoehtoja kuluttamiselle on lukuisia, eivätkä mediat enää tavoita katsojia vaikkapa yhden TV-ohjelman ääreltä. Isoille ihmismassoille saavutettavissa olevat somekanavat ovat nostaneet toimittajien lisäksi merkittäviksi tiedonvälittäjiksi sosiaalisen median vaikuttajat ja julkisuuden henkilöt. Tämä on lisännyt tiedon määrää räjähdysmäisesti. 

Julkisuuden henkilöidenkin medialukutaito voi välillä pettää, jonka myötä he saattavat julkaista somessa väärää tietoa (misinformaatiota) miljoonille seuraajilleen. 

Ympäristöaktiivina tunnettu näyttelijä Leonardo DiCaprio julkaisi Twitter-tilillään kuvan Amazon-sademetsän palosta. Julkaisun valokuvan on ottanut Loren Mclntyre, joka kuoli vuonna 2003. Kuva on siis vanha. Tämän lisäksi postaus väittää Amazon-metsän tuottavan 20% maapallon hapesta, vaikka todellisuudessa luku pyörii 10% paikkeilla. 

Opiskelijoiden kanssa pohdittavaa:

• DiCaprion julkaisun tarkoitusperä on hyvä, mutta tieto on siltikin vääristynyttä.
• Mitä ajatuksia julkaisu herättää?
• Onko oikein julkaista väärää tietoa, jos julkaisulla pyritään hyvään?

SLIDE 8: Ilmasto ja erilaiset mediaesitykset

Seuraavaksi muutama esimerkki ilmastoon liittyvistä mediaesityksistä.

SLIDE 9:  Case 3. Ilmasto ja erilaiset mediaesitykset 

Ilmastonmuutos on yhä enemmän medioiden otsikossa. Aiheeseen liittyvä kuvasto on aiemmin keskittynyt ympäristötuhoihin näyttämällä kuvastoa esimerkiksi sulavasta jäätiköstä ja siitä kärsivistä jääkarhuista. Ohessa on kaksi erilaista uutista samankaltaisesta aiheesta, jotka ovat kummatkin julkaistu Helsingin Sanomissa. 

Pohdittavaa opiskelijoille:  

• Millaisia valintoja toimittaja on tehnyt:  
• Otsikossa
• Ingressissä
• Kuvavalinnassa
• Miten artikkelien valinnat eroavat toisistaan?
• Mitä valinnoilla pyritään saavuttamaan? 

SLIDE 10: Vinkkejä faktan tarkistamiseen

Mietityttääkö median julkaisun faktat? Ohessa muutama vinkki, joilla voi päästä alkuun faktojen tarkistamisessa.  

Pohdittavaa opiskelijoille:  

• Miksi faktojen on hyvä pohjautua oikeaan tietoon?
• Millaisia faktavirheitä edellisissä esimerkeissä oli?
• Oletko huomannu väärää tietoa liikkuvan vaikkapa sosiaalisessa mediassa?

Hyödynnä tehtävässä liitteenä olevia materiaaleja ja sovella tehtävää luokka-asteelle sopivaksi.

Tehtävänanto

• Muodostakaa 3-4 hengen ryhmät.
• Jokainen ryhmä tekee mahdollisimman aidon tuntuisen valeuutisen kestävään kehitykseen liittyen.
• Tehtävän jälkeen ryhmät esittelevät valeuutiset toisilleen ja keskustelevat niistä yhdessä.
• Pohtikaa tehtävän jälkeen, mitkä asiat ovat ominaisia valeuutisille ja mistä sellaisen voi tunnistaa. Mitä eettisiä ongelmia disinformaatioon liittyy?  
• Osa ryhmistä voi vaihtoehtoisesti etsiä netistä olemassa olevan valeuutisen ja debunkata sen etsimällä oikeat faktat virheellisten tietojen tilalle. Debunkkaus viittaa väärän tiedon paljastamiseen ja korjaamiseen.

Rakentakaa uutiseen seuraavat osaset:

•     Otsikko
•     Ingressi (uutisen sisältö 2-3 lauseella)
•     Leipäteksti (5-10 lausetta)
•     Uutiskuva (voitte tehdä itse tai etsiä netistä)

Tämän työpajan tavoitteena on tunnistaa ilmastoon liittyviä tunteita ja keskustella niistä. Tunti on jaettu luento-osuuteen ja tehtävänantoon. PDF-dokumentin esittämisen tueksi ja oppitunnin rungoksi on kirjoitettu opetusta ohjaavat tekstit, jotka löydät alta.

TYÖPAJA 2: TUNTEET JA ILMASTONMUUTOS pohjautuu RARE median tuottamaan Ilmastoahdistus-kokonaisuuteen.

SLIDE 1 & 2:  Ilmastonmuutos & nuoret

Ilmastonmuutoksella viitataan ihmisen toiminnasta johtuvaan ilmaston lämpenemiseen, joka aiheuttaa erilaisia ilmiöitä. Esimerkiksi sateen määrä vähenee jo kuivissa paikoissa, kun taas toisaalla sateiden määrät kasvavat aiheuttaen tulvia. 

Suurin ilmastoa lämmittävä tekijä ovat fossiiliset energiamuodot, jotka päästävät ilmakehään hiilidioksidia. 

Ilmastonmuutos on ollut esillä mediassa yhä näkyvämmin ja kerännyt huomiota kasvavissa määrin. Nuoret ovat olleet eturintamassa ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. 

SLIDE 3:  Greta Thunberg ja ilmastoaktivistit

Tästä yksi esimerkki on ruotsalaisen ilmastoaktivisti Greta Thunbergin “Fridays for Future” -ilmastolakot ja vuoden 2019 näyttävät ilmastomarssit. 

Kysymys oppilaille:

• Oletko huomannut keskustelua tai uutisointia ilmastonmuutoksesta?
• Onko ilmastonmuutos esillä usein?  

SLIDE 4:  Ilmasto- & ympäristöahdistus

Ilmastonmuutos asiana voi herättää kirjon erilaisia tunteita. Usein mediassa puhutaan ilmastoahdistuksesta. Moni nuori kokee ilmastoahdistusta vaihtelevilla tavoilla. 

Aihetta tutkinut ympäristötutkija Panu Pihkala kommentoi RARE Medialle seuraavasti: 

“Ympäristöahdistus tarkoittaa vaikeita tuntemuksia, jotka johtuvat merkittävissä määrin ympäristöongelmista.

Nykyään ympäristöahdistuksesta tosi keskeinen muoto on ilmastoahdistus, eli erilaiset vaikeat tuntemukset, mitkä liittyvät ilmastonmuutokseen. Ilmastonmuutos liittyy nykyään vähän kaikkeen, jonka vuoksi tunteista on vaikea päästä eroon. 

Ilmastoahdistus ilmenee vaikkapa ammatinvalinnassa tai pohdintoina siihen, uskaltaako perustaa perhettä. 

Ympäristöahdistus ja ilmastoahdistus ovat pohjimmiltaan terveitä reaktioita siihen, mitä ympärillä tapahtuu. Tämä on tärkeä viesti sen vuoksi, että monet lapset ja nuoret joskus ajattelevat: “Olenko heikko, kun en kestä asioiden tilaa”. Mutta pohjimmiltaan, jos tarkastellaan tieteellistä tietoa, niin maailman ekosysteemien tila on monilla tavoin hälyttävä ja ilmastonmuutos on tosi vakava ongelma. 

Ympäristöahdistus ja ilmastoahdistus voivat olla ongelmia, jos oireet ovat vakavia. Masennuksen vallassa saatat maata sängyssä, toimintakyky on kadonnut tai pahimmillaan ajattelet itsetuhoisia ajatuksia. Nämä ovat tilanteita, joissa tarvitaan tukea. 

Ahdistus kertoo siitä, että jotain täytyisi tehdä ja asioihin pitäisi reagoida.”

SLIDE 5:  Atte ja ilmastoahdistus

Seuraavaksi katsomme videon, jossa lukiolainen Atte kertoo, miten hän koki ilmastoahdistusta.

Pohdittavaksi oppilaille videon jälkeen:

• Mitä tunteita Aten video herätti?
• Samaistuitko Atteen?

Moni on varmasti tuntenut samanlaisia tunteita kuin Atte. Paras keino ahdistuksen käsittelyyn on purkaa se toimintaan.

Katso VIDEO Atte ja ilmastoahdistus

SLIDE 6:  Mari ja ilmastoahdistuspallo

Nuori taitelija Mari keksi keinon, miten hän purkaa ahdistuksen tekemiseen. Seuraavaksi katsotaan video Marista.

Katso VIDEO Mari ja ilmastoahdistuspallo

SLIDE 7:  Checklist

Jos sinulla tai sinun läheisellä on huolia ilmastoon liittyen, toimi näin: (lisäksi alla linkkejä, mistä löytyy lisätukea)

• Kuuntele ja ole läsnä. Sinun ei tarvitse ratkaista toisen ongelmia. Riittää, että olet tukena hänelle. Jos sinulla itselläsi on huolia, pohdi, kenelle voisit puhua niistä.
• Aina ei ole pakko olla ajan hermolla. Joskus some ja uutisten lukeminen voivat lisätä huolia ja on ihan hyvä pitää välillä taukoa niistä.  
• Hae apua. Huolista on tärkeää puhua ajoissa esimerkiksi koulupsykologille. Hankalien tunteiden kanssa ei tarvitse olla yksin.
• Jos jaksat, osallistu ilmastoon liittyvään toimintaan tai mieti, voisitko tehdä jotain hyvää ympäristölle arjen tasolla.

• https://tunne.org/
• tps://ilmastovaikuttaminen.fi/nuorten-projekteja/
• https://toivoajatoimintaa.fi/ilmastokasvatus-ja-tunteet/
• https://www.nuortennetti.fi/mieli-ja-keho/mielen-hyvinvointi/ahdistus-ja-pelot/

Tehtävänanto

• Muodostakaa 3-4 hengen ryhmät.
• Jokainen ryhmä keksii (tai etsii) tavan, jolla purkaa ilmastoon liittyviä negatiivisia tunteita rakentavasti.
• Toiminta voi olla esimerkiksi vapaaehtoistyötä, poliittista aktivismia, luovaa itseilmaisua tai mitä tahansa toimintaa, joka tähtää ilmastoahdistuksen purkamiseen ja kannustaa omaan toimijuuteen ympäristön hyväksi.

Esimerkki 1: Ilmastoahdistuspallo - katso linkki https://associationoffreeassociation.wordpress.com/rarexaofa-ilmastoahdistuspallo/

Esimerkki 2: Roskien kerääminen luonnosta

Lopuksi ryhmät esittelevät ideansa toisilleen ja keskustelevat niistä sekä siitä, miltä tehtävän tekeminen tuntui.