Suomi YK:ssa

Globaalien ongelmien ratkaisu onnistuu vain toimivan sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän puitteissa. YK:n kautta Suomi voi vaikuttaa kansainvälisiin sopimuksiin ja siihen, että yhteisesti sovittuja pelisääntöjä noudatetaan. Se on erityisen tärkeää pienelle maalle.

Miksi Suomi on YK:n jäsenmaa?

YK on tärkeä kohtaamispaikka, jossa 193:n jäsenmaan edustajat tapaavat säännöllisesti ja pyrkivät löytämään yhteisiä ratkaisumalleja maailmanlaajuisiin haasteisiin.

YK:n avulla Suomi voi vaikuttaa kansainväliseen politiikkaan ja päätöksentekoon ja tuoda omia näkemyksiään laajemmin esille. Suomen kaltaisen pienen maan on tärkeää tukea monen valtion välistä järjestelmää, jossa pelisäännöt sovitaan yhteisesti. Muuten kansainvälinen toiminta olisi pelkkää voimapolitiikkaa, jota isot valtiot sanelisivat. 

YK:n jäsenyys on antanut Suomelle mahdollisuuden luoda suhteita moniin sellaisiin maihin, joihin Suomella ei olisi muuten yhteyksiä. YK on myös Suomelle tärkeä tiedonlähde, sillä se tuottaa paljon hyödyllistä tutkimustietoa, selvityksiä ja raportteja.

Milloin Suomi liittyi YK:n jäseneksi?

Suomi ei ollut mukana perustamassa YK:ta, sillä se ei kuulunut toisen maailmansodan voittajavaltioihin.

Kun Pariisin rauhansopimus oli hyväksytty vuonna 1947, Suomi haki jäsenyyttä. Se kuitenkin sai jäsenyyden vasta vuonna 1955. Syynä oli kylmä sota. Toisiaan vastaan kamppailevat suurvallat, Yhdysvallat ja Neuvostoliitto, halusivat varmistaa, että YK:hon liittyisi vain sellaisia maita, jotka olisivat niiden kanssa samaa mieltä. Siksi myös monet muut maat joutuivat odottamaan jäsenhakemuksensa hyväksymistä pitkään.

Vuotta ennen Suomen YK-jäsenyyden hyväksymistä, vuonna 1954, perustettiin Suomen YK-liitto, jonka tarkoituksena oli tukea Suomen YK-jäsenyyttä ja lisätä YK:hon liittyvää tietoa Suomessa.

Aluksi Suomi korosti YK-politiikassaan puolueettomuutta. Se ei ollut helppoa, sillä Suomi kuului Neuvostoliiton etupiiriin, vaikka sitä yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti pidettiinkin länsimaana.

Koko kylmän sodan ajan, aina vuoteen 1991 asti, Suomi joutui tasapainoilemaan idän ja lännen välillä YK-politiikassaan. Jäsenyytensä alkuvaiheessa Suomi ei osallistunut esimerkiksi lausuntoihin, jotka tuomitsivat Yhdysvaltain tai Neuvostoliiton toiminnan.

Mitä asioita Suomi ajaa YK:ssa?

YK on monenkeskisen järjestelmän perusta, jonka puitteissa luodut kansainväliset sopimukset suojelevat ihmisoikeuksia ja ympäristöä sekä hillitsevät asevarustelua. Suomi on sitoutunut YK:n yleismaailmallisiin arvoihin ja toimii kansainvälisen oikeuden, demokratian ja ihmisoikeuksien vahvistamiseksi. 

Suomi toimii aktiivisesti YK:n aseman ja toimintakyvyn vahvistamiseksi sekä Suomen toiminnan perustana olevan kestävän kehityksen Agenda 2030:n tavoitteiden toteuttamiseksi. Suomi korostaa kansainvälisen yhteistyön, demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen merkitystä ja pyrkii edistämään rauhaa ja turvallisuutta sekä yhdenvertaisuutta ja sukupuolten välistä tasa-arvoa.

EU:hun liittymisen jälkeen Suomi on tehnyt YK-politiikkaa osana EU:ta. Suomi tekee tiivistä yhteistyötä myös muiden Pohjoismaiden kanssa. Ne ovat olleet Suomelle tärkeitä yhteistyökumppaneita jäsenyytemme alusta alkaen.

Kesäkuussa 2020 ilmestyneen Ulkoministeriön teettämän evaluointiraportin mukaan Suomen tekemä vaikuttamistyö on erittäin tuloksellista. Suomi on pystynyt vaikuttamaan näkyvästi monenkeskisiin järjestöihin ja Suomen vaikuttamista pidetään merkittävämpänä kuin sen suhteellinen rahallinen osuus tai äänivalta antaisivat odottaa.

Vaikuttamisellaan Suomi on saanut aikaan muutoksia monenkeskisten järjestöjen linjauksissa, strategioissa, prioriteeteissa, menettelytavoissa ja käytännöissä. Lisäksi järjestöjen tietoisuus Suomelle tärkeistä teemoista on kasvanut.

YK:ssa Suomi on mukana ratkomassa kansainvälisiä ympäristöongelmia, kuten ilmastonmuutosta ja biodiversiteettikriisiä. Suomi on saanut paljon positiivista näkyvyyttä yhtenä kestävän kehityksen edelläkävijämaana. Suomi raportoi YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kansallisesta toimeenpanosta ensimmäisten maiden joukossa vuonna 2016 ja toisen kerran kesällä 2020.

Suomalaisia on myös toiminut monissa korkeissa YK-viroissa ja tehtävissä.

Suomalaisia YK-viroissa ja -tehtävissä

• Helvi Sipilä, YK:n ensimmäinen naispuolinen apulaispääsihteeri 1972-1980
• Martti Ahtisaari, YK:n taloudesta ja hallinnosta vastaava alipääsihteeri 1987-1991
• Elisabeth Rehn, pääsihteerin erityislähettiläs Bosnia ja Hertsegovinassa 1998-1999
• Marjatta Rasi, YK:n talous- ja sosiaalineuvoston ensimmäinen naispuolinen puheenjohtaja 1998-2004
• Tarja Halonen, YK:n pääsihteerin asettama kestävän kehityksen korkean tason paneelin rinnakkaispuheenjohtaja 2010- 
• Heidi Schroderus-Fox, YK:n vähiten kehittyneiden maiden toimiston johtaja 2012-
• Laura Londén, YK:n apulaispääsihteeri ja väestörahaston hallinnosta vastaava varapääjohtaja 2015-2019
• Eeva Furman, kestävän kehityksen raporttia valmisteleva Agenda 2030 -työryhmä 2017-
• Petteri Taalas, YK:n Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri 2016-

Mitä YK-jäsenyys maksaa Suomelle?

Suomen jäsenmaksu YK:lle oli vuonna 2019 noin 11,7 miljoonaa dollaria (10,4 miljoonaa euroa). YK:n budjetti vuonna 2020 on noin 3,1 miljardia dollaria (2,8 miljardia euroa).

Summaan ei sisälly erityisjärjestöjen tai rauhanturvaoperaatioiden rahoitus.

Jäsenmaksujen lisäksi Suomi antaa vapaaehtoista rahoitusta monille YK:n erityisjärjestöille. Esimerkiksi vuonna 2020 Suomi tukee YK:n väestörahastoa 33 miljoonan euron ja UN Womenia 19 miljoonan euron yleisrahoituksella. Väestörahasto UNFPA edistää seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia.

Keväällä 2020 Suomi myönsi WHO:lle 5,5 miljoonaa euroa koronapandemian taltuttamiseen. Humanitaarista apua on lisätty ja rokotusohjelmia tuettu. Suomi vastasi YK:n esittämään maailmanlaajuiseen hätäapuvetoomukseen 2,17 miljoonalla eurolla. Kaikkiaan Suomi on tukenut kansainvälisiä ponnisteluja koronakriisin hoidossa yhteensä 45 miljoonalla eurolla.

Katso myös YK Suomessa.