YK-päivä
Kansainvälinen väkivallattomuuden päivä
International Day of Non-Violence
YK:n yleiskokous julisti vuonna 2007 lokakuun 2. päivän kansainväliseksi väkivallattomuuden päiväksi. Sama päivä on myös Mahatma Gandhin syntymäpäivä. Gandhi tunnetaan Intian itsenäisyyteen johdattaneen kansalaisoikeusliikkeen johtohahmona sekä vapauden ja väkivallattomuuden aatteen edistäjänä maailmalla.
Väkivallattomuuden päivänä YK toivoo eri toimijoiden muistuttavan ihmisiä rauhan merkityksestä ja ristiriitojen rauhanomaisen ratkaisun tärkeydestä. Jokaisella on oikeus elää turvassa ilman väkivaltaa tai sen uhkaa. Tämä on jokaiselle kuuluva perustavanlaatuinen ihmisoikeus.
Väkivallan uhka ei rajoitu pelkästään maihin, joissa soditaan. Suomi ei ole ollut sodassa lähes sataan vuoteen, mutta kymmenet tuhannet suomalaiset lapset, nuoret ja aikuiset kohtaavat väkivaltaa tai sen uhkaa arjessaan, esimerkiksi koulussa tai kotona. Lähisuhdeväkivalta on Suomessa suurin yksittäinen ihmisoikeusrikkomus.
Väkivallattomuuden päivä liittyy myös kestävän kehityksen tavoitteisiin, erityisesti tavoitteeseen 16, jonka tavoitteena on edistää rauhanomaisia yhteiskuntia ja taata jokaiselle pääsy oikeuspalveluiden pariin.
Tiesitkö, että:
- Ylivoimaisesti suurin osa sotien ja aseellisten konfliktien uhreista on siviilejä. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat naiset ja lapset.
- Yli kolmannes kaikista maailman naisista on kohdannut väkivaltaa tai sen uhkaa lähisuhteessaan, useimmiten tekijä on puoliso tai kumppani.
- Väkivalta on muodoltaan moninaista, se voi olla fyysistä, henkistä, seksuaalista, taloudellista, digitaalista tai uskonnollista. Väkivalta on aina väärin, eikä se ole koskaan uhrin syy. Vastuu väkivallasta on aina tekijällä.
Kansainvälinen väkivallattomuuden päivä, YK:n yleiskokouksen julistus / RES A/RES/61/271
"Voisin kuolla monen asian puolesta. Syitä, joiden vuoksi voisin tappaa, ei ole yhtäkään".
Mahatma Gandhi, The Story of My Experiments with Truth, 1927