Talous- ja sosiaalineuvosto

YK:n talous- ja sosiaalineuvosto edistää muun muassa kehitysmaiden taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä. Myös kansalaisjärjestöt voivat osallistua sen toimintaan.

Mitä talous- ja sosiaalineuvosto tekee?

YK:n talous- ja sosiaalineuvosto eli ECOSOC vastaa yhdessä yleiskokouksen kanssa taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen liittyvistä tehtävistä.

Sen tavoitteena on muun muassa kehitysmaiden taloudellinen ja sosiaalinen edistys sekä korkeampi elintaso. Se yrittää löytää ratkaisuja globaaleihin taloudellisiin, sosiaalisiin ja terveydellisiin ongelmiin, helpottaa kansainvälistä kulttuuri- ja koulutusyhteistyötä sekä lisätä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioitusta.

ECOSOC voi tilata selvityksiä tai raportteja toimivaltaansa kuuluvista asioista. Se käsittelee monenlaisia haasteita, kuten väestökysymyksiä, lasten ja nuorten asemaa, asumista, naisten oikeuksia, syrjintää, rikollisuutta sekä ympäristöä. Neuvosto neuvoo jäsenvaltioita näissä asioissa ja antaa niille toimintasuosituksia. Sillä on tärkeä rooli myös kehitysyhteistyössä.

Miten talous- ja sosiaalineuvosto toimii?

ECOSOCilla on 54 jäsenvaltiota, jotka valitsee YK:n yleiskokous. Alun perin jäsenmaita oli vain 18, mutta määrä kasvoi 1960- ja 1970-luvuilla. Silloin YK:n jäsenmäärä nousi, koska monet entiset siirtomaat itsenäistyivät. Jäsenmaiden kausi on kolmivuotinen.

Neuvoston yleisistunto kokoontuu kerran vuodessa. Kuukauden mittainen yleisistunto pidetään joko New Yorkissa tai Genevessä.

Vuoden aikana työtä tehdään myös ECOSOCin alaisissa ja sen kanssa yhteistyötä tekevissä toimielimissä. Päätökset tehdään yksinkertaisella enemmistöllä.

Kansalaisjärjestöt voivat osallistua ECOSOCin toimintaan

ECOSOC on tärkeä väline kansalaisjärjestöille. Ne voivat virallistaa YK-yhteytensä YK-järjestelmässä käytännössä kahden väylän kautta:

• hakemalla neuvoa-antavaa eli konsultatiivista asemaa ECOSOCilta tai
• hakemalla kumppanuusasemaa YK:n sihteeristön alla toimivalta tiedotusosastolta (Department of Public Information, DPI).

ECOSOCissa neuvoa-antavan aseman saavat järjestöt voivat pääsääntöisesti osallistua kansainvälisiin YK-konferensseihin ja niitä valmisteleviin kokouksiin sekä edustautua YK-järjestelmässä.

Kumppanuusasema DPI:ssä taas tarkoittaa käytännössä tiedonsaantia, verkostoitumista sekä oikeutta osallistua vuosittaiseen kansalaisjärjestöjen konferenssiin.

Jotta järjestö voisi saada aseman ECOSOCissa, sen työn täytyy liittyä jollain tavalla neuvoston toiminta-alaan. Jotta se voisi saada aseman DPI:ssä, sen toimintaan täytyy sisältyä YK-tiedottamista.

Suomen YK-liitolla on erityinen konsultatiivinen asema ECOSOCissa. YK-liittojen maailmanjärjestöllä, jonka jäsen myös Suomen YK-liitto on, on yleinen neuvoa-antava asema ECOSOCissa sekä kumppanuusasema DPI:ssä.