Turvallisuusneuvosto

YK:n turvallisuusneuvosto yrittää estää sotia ja taivutella kiistojen osapuolet sopuratkaisuun. Se pyrkii rauhaan mutta voi myös antaa kansainväliselle yhteisölle luvan käyttää väkivaltaa.

YK:n turvallisuusneuvosto on YK:n peruskirjan mukaan ensisijaisessa vastuussa maailman rauhan ja turvallisuuden suojelemisesta. Se on siis koko maapallon merkittävin toimija, kun päätetään aseellisesta voimankäytöstä. Se on kansainvälisen tuomioistuimen lisäksi ainoa YK-elin, jonka päätökset sitovat jäsenmaita.

Mitä turvallisuusneuvosto tekee?

YK:n turvallisuusneuvosto seuraa tilanteita, jotka uhkaavat maiden välistä sopua. Se arvioi uhkia ja päättää, miten niihin vastataan. Tavoitteena ovat rauhanomaiset ratkaisut.

Kun turvallisuusneuvoston käsiteltäväksi tuodaan jokin kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta uhkaava tilanne, ensimmäiseksi se yleensä yrittää suostutella osapuolet sopimaan kiistansa. Neuvosto voi ryhtyä selvittämään tai välittämään tilannetta itse tai se voi pyytää pääsihteeriä tai muuta erityisedustajaa apuun.

Jos aseellinen konflikti kuitenkin puhkeaa, turvallisuusneuvosto voi antaa tulitaukokäskyn, lähettää paikalle rauhanturvajoukkoja, määrätä pakotteita tai antaa kansainväliselle yhteisölle luvan ryhtyä voimatoimiin tilanteen rauhoittamiseksi.

Jos turvallisuusneuvosto joutuu puuttumaan jonkun YK:n jäsenvaltion toimintaan, tämä voidaan periaatteessa sulkea pois yleiskokouksesta tai jopa erottaa YK:sta.

Sotien torjumisen lisäksi YK:n turvallisuusneuvosto päättää myös monista muista tärkeistä asioista. Se antaa suosituksen uudesta pääsihteeristä yleiskokoukselle, joka tekee lopullisen päätöksen. Myös uusien jäsenmaiden hyväksyntä YK:hon sekä kansainvälisen tuomioistuimen tuomarien valinta vaatii, että turvallisuusneuvosto antaa suosituksen yleiskokoukselle.

Miten turvallisuusneuvosto toimii?

Turvallisuusneuvostolla on 15 jäsenmaata, joista viisi on pysyviä ja kymmenen vaihtuvia.

Vaihtuvien jäsenten kausi kestää kaksi vuotta. Ne valitaan yleiskokouksessa. Turvallisuusneuvosto kokoontuu vähintään kahden viikon välein, mutta käytännössä melkein joka päivä. Apunaan sillä on erilaisia komiteoita, toimikuntia, komissioita ja työryhmiä sekä sotarikostuomioistuimia ja rauhanturvaoperaatioita.

Pysyviä jäsenmaita ovat Yhdistynyt kuningaskunta, Kiina, Ranska, Venäjä ja Yhdysvallat.

Vaihtuvien jäsenten joukossa on epävirallisen säännön mukaan kolme Afrikan maata, kaksi Aasian maata, kaksi Latinalaisen Amerikan ja Karibian maata, yksi Itä-Euroopan maa ja kaksi Länsi-Euroopan maata. Kanada, Australia ja Uusi-Seelanti lasketaan Länsi-Euroopan ryhmään. Yleensä turvallisuusneuvostossa on yksi arabimaa.

Jokaisella turvallisuusneuvoston jäsenmaalla on yksi ääni. Päätöksiä varten tarvitaan vähintään yhdeksän jäsenen äänet.

Jos yksikin pysyvistä jäsenmaista äänestää päätöslauselmaehdotusta vastaan eli käyttää veto-oikeuttaan, päätöslauselmaa ei voida hyväksyä. Tämä on tehnyt turvallisuusneuvoston päätöksenteosta ajoittain vaikeaa.