YK:n jäsenmaat

YK:lla on 193 jäsenmaata, joista uusin on Etelä-Sudan. Mikä tahansa rauhaa rakastava maa voi hakea jäsenyyttä. YK:lla on myös tarkkailijajäseniä.

Mitkä maat ovat YK:n jäseniä?

YK:ta voi pitää maailman laajimpana järjestönä, sillä lähes kaikki maat ovat sen jäseniä. Tällä hetkellä jäsenmaita on yhteensä 193.

Kun YK perustettiin vuonna 1945, jäsenmaita oli 51. Suomen liittymisvuonna 1955 jäsenmaiden määrä kasvoi 76:een. Vuonna 1961 jäseniä oli jo yli sata.

YK:n uusin jäsenmaa on Etelä-Sudan, joka liittyi jäseneksi itsenäistyttyään vuonna 2011.

Miten YK:n jäseneksi pääsee?

YK:n jäseneksi voi liittyä mikä tahansa rauhaa rakastava, itsenäinen ja kansainvälisesti tunnustettu valtio, joka hyväksyy YK:n peruskirjan periaatteet ja pystyy myös noudattamaan niitä.

Kun valtio haluaa liittyä YK:n jäseneksi, se lähettää pääsihteerille hakemuksen sekä kirjeen, jossa se kertoo hyväksyvänsä peruskirjan periaatteet.

Turvallisuusneuvosto käsittelee hakemuksen. Jotta se hyväksyttäisiin, yhdeksän jäsenen 15:sta on kannatettava jäsenyyttä. Yksikään turvallisuusneuvoston pysyvä jäsenmaa (Venäjä, Kiina, Iso-Britannia, Ranska, Yhdysvallat) ei saa vastustaa jäsenyyttä.

Jos turvallisuusneuvosto suosittelee jäsenyyttä, seuraavaksi hakemusta käsitellään yleiskokouksessa. Se hyväksyy jäsenhakemuksen kahden kolmasosan äänten enemmistöllä.

Kaikki YK:n jäsenmaat ovat yleiskokouksen jäseniä, ja niillä on kokouksessa yksi ääni. Jäsenillä on omat pysyvät YK-edustustonsa New Yorkissa.

Jokainen jäsenmaa maksaa YK:n niin sanottuun sääntömääräiseen budjettiin jäsenmaksua. Budjetti määritellään kahden vuoden välein.

YK:n tarkkailijajäsenet

Maat, jotka eivät ole YK:n jäsenmaita mutta kuuluvat johonkin sen erityisjärjestöön, voivat hakea pysyvän tarkkailijajäsenen asemaa.

Tarkkailijajäseniä alettiin ottaa vuonna 1946, kun Sveitsi halusi tarkkailijaksi. Nykyisin Sveitsi on virallinen jäsenmaa.

Tarkkailijavaltioita ovat tällä hetkellä Vatikaani sekä Palestiina. Myös monet alueelliset ja kansainväliset järjestöt ovat tarkkailijajäseniä.

Käytännössä tarkkailijajäsenet pääsevät useimpiin kokouksiin ja saavat tärkeimmät dokumentit käyttöönsä. Ne eivät kuitenkaan saa äänestää yleiskokouksessa.