Kannanotto/lausunto

Globaali hyvinvointi vaatii ajattelutapojen ja käytäntöjen muutosta

Suomen YK-liiton lausunto valtioneuvoston toimenpidekertomuksen YK:ta koskeviin osuuksiin 29.9.2009

Globaali hyvinvointi vaatii ajattelutapojen ja käytäntöjen muutosta

Nykyajan globaalit ongelmat ja haasteet koskettavat kaikkia, jolloin myös niiden ratkaiseminen edellyttää kaikkien tasavertaista osallisuutta. YK, eli niin sanottu G192-kokous on paras foorumi yhteisten ratkaisujen etsimiseksi globaalihaasteisiin.

Maailmanlaajuinen talouskriisi on luonut tilaa globaalihallinnan rakenteiden uudistamiselle: kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden sääntelyn lisäämiselle, valvovien tahojen yhteistyön tiivistämiselle ja niiden valtuuksien laajentamiselle. Kokonaisvaltaisten ratkaisujen löytäminen ilmastonmuutoksen ja talous-, ruoka- ja polttoainekriisien kaltaisiin globaalihaasteisiin edellyttää ajattelutaparemonttia ja oikeudenmukaisempien käytäntöjen omaksumista maailmanlaajuisesti.

Globaalihallinnan rakenteita uudistettaessa punaisena lankana on yksioikoisen talouskasvun sijaan oltava pyrkimys myös sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävään kehitykseen.

  • Ajattelutavat remonttiin, oikeudenmukaiset käytännöt omaksuttava maailmanlaajuisesti
  • G192-kokous on paras foorumi yhteisten ratkaisujen etsimiselle

YK:n roolia monenkeskisen yhteistyön foorumina ei tule jättää sivulauseisiin

Monenkeskisen yhteistyön roolia pidetään hallitusohjelman mukaisesti merkittävänä, mutta pelkästään yleisellä tasolla toistuvien mainintojen muodossa. Hallitusohjelma ja kehityspoliittinen ohjelma määrittelevät YK:n Suomen keskeisimmäksi monenkeskisen yhteistyön välineeksi. Viime vuonna hyväksytty monenkeskisen yhteistyön linjaus kuitenkin painottaa kansainvälisten rahoituslaitosten osuutta, myös määrärahojen kasvun osalta. On toivottavaa ettei tämä painotus kasvaisi elokuisen budjettiriihen seurauksena.

Parhaillaan käsittelyssä olevassa kokonaisvaltaisessa kriisinhallintastrategiassa mainitaan Euroopan Unioni ja Nato Suomen kannalta keskeisimpinä kriisinhallinnan toimeenpanijoina. Rauhanturvaaminen on YK:n keskeisin toimiala ja järjestöllä on parhaat mahdollisuudet toimia kokonaisvaltaisesti konfliktien ehkäisemiseksi sekä niiden hoitamiseksi kestävällä ja pitkäjänteisellä tavalla. Strategiassa asetettu painopiste on outo, kun otetaan huomioon Suomen samaan aikaan käymä laajamittainen kampanja turvallisuusneuvoston jäsenyydestä.

YK:n erityislaatua aitona multilateraalisena toimijana ei tunnusteta, vaikka YK on kansainvälisistä järjestöistä ainoa, joka tarjoaa mahdollisuuden globaalin hallinnan hyvään ja avoimeen rakentamiseen, missä toimintaa ohjaavat periaatteet ovat universaalisuus, legitimiteetti, kestävyys ja järjestelmällisyys.
Vaikka G20-ryhmä kattaa G8-ryhmää paremmin kehittyviä valtioita ja edustaa väestöllisesti maailman enemmistöä, sitä ei voida pitää legitiiminä päätöksentekijänä koko maailmaa koskevissa asioissa.

YK on kyennyt sekä laajentumaan että uusimaan agendaansa kuluneina vuosina. YK:n uudistumista käsiteltäessä tulevaisuuden linjauksina olisi syytä tarkastella myös uusia aloitteita kuten YK:n parlamentaarista yleiskokousta sekä talousneuvoston muodostamista turvallisuusneuvoston rinnalle. Tilaa on selvästi tullut myös pitkään vaaditun turvallisuusneuvoston reformin edistämiselle.

Euroopan unionin rooli YK:n uudistamisessa voisi olla huomattavasti nykyistä vahvempi. Tuemme pohjoismaisen yhteistyön tiivistämistä turvallisuuden takaamiseksi uudessa taloudellisessa ja turvallisuuspoliittisessa tilanteessa sekä ajatusta EU:n pysyvästä paikasta YK:n turvallisuusneuvostossa.

  • Suomen osallistumista YK:n rauhanturvaoperaatioihin tulee jatkossa kasvattaa nykyisestä. Lisäksi Suomen tulisi tarkastella mahdollisuuksia tiivistää yhteispohjoismaista osallistumista YK:n rauhanturvaamiseen ja kriisinhallintaan.
  • Tuki YK:n omille operaatioille vahvistaa myös Suomen mahdollisuuksia kamppailussa turvallisuusneuvoston jäsenyydestä. Kampanjassa voisi olla luontevaa korostaa Suomelle tärkeitä aloitteita kuten suojeluvastuun normin vahvistamista ja kansainvälistä asekauppasopimusta. Monenkeskisessä yhteistyössä lisää tukea YK:lle, vähemmän rahoituslaitoksille
  • YK on kyennyt uudistumaan, negatiivinen uutisointi tukee vastakkainasettelujen mielikuvaa
  • Laadukas rauhanturvatoiminta vahvistaa YK:n arvovaltaa

Johdonmukainen politiikka vaatii johdonmukaisia rakenteita ja investointeja

Yhä nopeammin muuttuvassa ja monimutkaistuvassa toimintaympäristössä keskeinen haaste kansallisille päätöksentekorakenteille on saada hallinnon eri sektorit toimimaan johdonmukaisesti, tehokkaasti ja koordinoidusti.

Vuonna 2003 tähän haasteeseen vastattiin ulkoasiainministeriössä perustamalla uusi globaaliasioiden osasto, joka kuitenkin lakkautettiin vuonna 2008 yhden hallituskauden kestäneiden toimintavuosien jälkeen ja tehtävät siirrettiin takaisin poliittisen osaston alaisiin yksiköihin. Näkemyksemme mukaan osaston lakkauttaminen ei ole palvellut globaaleihin kysymyksiin keskittyvän, johdonmukaisen politiikanteon tarkoitusta eikä hallitusohjelmaan kirjattua sitoumusta jatkaa työtä YK:n arvovallan ja toimintakyvyn vahvistamiseksi sekä YK-järjestelmän tehokkuuden lisäämiseksi.

Vuonna 2008 päättyneessä Helsinki-prosessissa etsittiin monitoimijuutta korostaen ratkaisuvaihtoehtoja globaalien ongelmien ratkaisuun. Prosessi tarjosi Suomelle areenan aloitteelliselle kansainväliselle politiikalle sekä toimivat verkostot uusien aloitteiden edistämiselle. Globaalit prosessit tunnetusti etenevät hitaasti ja niiden edistäminen vaatii pitkäjänteistä työtä kansainvälisillä foorumeilla. YK-liiton mielestä Helsinki-prosessia olisi kannattanut jatkossakin hyödyntää Suomelle tärkeiden aloitteiden edistämiseksi YK:ssa ja muissa kansainvälisissä järjestöissä.

Toisenlainen haaste johdonmukaiselle YK-politiikalle on Suomen kehitysyhteistyöhän sijoittama rahallinen panostus. Hallitusohjelmassa tavoitteeksi on asetettu YK:n vuosituhattavoitteiden tukeminen ja 0,7 prosentin BKT-osuuden saavuttaminen vuoteen 2015 mennessä. Hallituksen tuoreen kehysriihen päätöksellä tämä tavoite ajautuu yhä kauemmas. Näennäisesti EU:n yhteinen tavoite 0,51 prosentista saavutetaan, mutta euromääräisesti kasvusuunnan ylläpitäminen vaikeutuu talouden kääntyessä kasvuun. Vuosina 2012-2015 tarvittavien kehitysyhteistyömäärärahojen tason saavuttaminen on valtaisa haaste 2011 valittavalle eduskunnalle.

Maatasolla kehitysmaissa on useita isoja avunantajatahoja kuten kansainväliset rahoituslaitokset, Euroopan Unioni ja YK-järjestöt, joiden välinen koordinaatio ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Kokonaisvaltaisen kehityksen aikaansaamiseksi ja vuosituhattavoitteiden kaltaisten vähimmäistavoitteiden saavuttamiseksi globaalitason koordinaatiota tulee parantaa. Monenkeskiset organisaatiot ovat avainasemassa kehitysmaiden talouspolitiikan ohjauksessa. Niiden välisellä yhteistyöllä voidaan vaikuttaa myös muiden avunantajien ja avun vastaanottajien väliseen yhteistyöhön. YK-liitto toivoo, että Suomi tukisi jatkossa vahvemmin avunantajien välisen yhteistyön kehittämistä mm. tukemalla ONE UN -pilotteja.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen tulee vaatimaan merkittävää rahoitusta, josta toivon mukaan päästään sopuun Kööpenhaminan ilmastokokouksessa. Samaan aikaan kriisinhallinnan kustannukset kasvavat konfliktien pitkittyessä ja syventyessä. On ymmärrettävä, ettei kehitysmailla voi olla kovin suurta luottamusta teollisuusmaiden lupauksiin. Kehitysyhteistyön osalta tavoitteista on sovittu ensimmäistä kertaa jo 1970-luvulla eikä annetuista kansainvälisistä sitoumuksista ole pystytty pitämään huolta, vaikka ne on useaan otteeseen myöhemmin vahvistettu. Sopeutumis- ja hillitsemistoimet erityisesti kaikkien köyhimmissä maissa vaativat mittavaa julkista rahoitusta. Ilmastorahoituksen ei tule tapahtua perinteisen kehitysyhteistyörahoituksen kustannuksella. YK:n alaisen täydentävän ilmastorahoituksen malli on kannatettava. On huomioitava, että tiukat päästövähennystavoitteet vähentävät tarvittavaa adaptaatiorahoitusta pitkällä aikavälillä ja päästöjen vähentämiseen liittyvistä investoinneista tulee pitkällä aikavälillä taloudellista voittoa. Lisäksi kaikkien julkisten rahavirtojen läpinäkyviä tilastointi- ja raportointimenetelmiä tulee kehittää.

  • Johdonmukainen politiikka ei toteudu hallintoa pilkkomalla
  • Yhteistyön koordinaatio on erittäin tärkeää, ja sen toteuttaminen tarvitsee tukea
  • Kehitysmaiden päästövähennys- ja sopeutumistoimiin tarvitaan noin 100 miljardia euroa vuodessa vuoteen 2020 mennessä. Tähän on varattava julkista rahaa, joka ei ole pois perinteisen kehitysyhteistyön rahoituksesta. 
  • Ns. kaksoislaskentaa on vältettävä. Päästöyksiköiden markkinoilta hankittavat päästövähennykset ja -oikeudet tulee laskea hyväksi vain kerran - joko julkisena tukena kehitysmaille tai huomioituna ko. maan päästövähennysvelvoitteessa. 

YK näkyviin opetussuunnitelmissa

YK-liiton teettämien selvitysten mukaan YK-asiat puuttuvat lähes kokonaan niin yliopistojen kuin peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmista. Yhdistyneiden kansakuntien tuntemusta ja keskeisten kansainvälisesti hyväksyttyjen sopimusten, kuten vammaisten oikeuksien sopimuksen, tuntemusta tulisi edistää määrätietoisesti ottamalla ne osaksi opetussuunnitelmia. YK-liiton aloitteesta yliopistotason YK-opintoja on lisätty jonkin verran mm. avoimen yliopiston puolella.

Suomen YK-liitto painottaa tarvetta sisällyttää YK-opetus osaksi ihmisoikeus- ja kansainvälisyyskasvatusta kouluissa ja oppilaitoksissa. Ihmisoikeuskoulutuksen osalta tulisi asettaa selkeitä tavoitteita ja määritellä myös koulutuksen vastuunkantaja, joka on kansalaisjärjestöjen panoksesta huolimatta viime kädessä valtio.

  • YK ei saa olla koululaisille pelkkä valokuva YK:n päämajasta historian oppikirjassa
  • Yliopistotasoisille YK-opinnoille on kysyntää

Avoimen keskustelun käyminen YK-politiikasta on välttämätöntä

Kiitämme kutsusta saapua ulkoasiainvaliokunnan kuultavaksi Suomen YK-politiikasta 64. yleiskokouksen alkumetreillä. Laaja-alainen parlamentaarinen ja kansalaiskeskustelu Suomen YK-politiikasta tulee varmistaa myös jatkossa. Valiokunnan kuulemisesta voitaisiin muodostaa pysyvä käytäntö, jossa seurattaisiin Suomen YK-politiikalleen asettamien tavoitteiden edistymistä vuosittain yleiskokouskauden käynnistyessä. Suomen YK-liitto järjestää yhdessä ulkoministeriön kanssa kansalaisjärjestökuulemisen yleiskokouskauden tavoitteista ennen yleiskokouskauden alkua. Eduskunnan kuuleminen lisäisi kansalaisjärjestöjen äänen vaikuttavuutta merkittävästi.

Suomen YK-politiikkaa valmistellaan pääasiassa osana EU:n yhteistä YK-politiikkaa. Kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien turvaamiseksi valmistelun tulee olla avoimempaa ja tiedonsaantia kotimaassa tulee parantaa. Suomen YK-liiton toteuttaa parhaillaan ulkoministeriön tuella "Marginaaliset äänet kuuluviin YK:n ilmastoprosessissa" -hanketta, jonka avulla pyrimme vahvistamaan hiljaisten äänten kuuluvuutta kansainvälisissä prosesseissa. Tavoitteena on kehittää ympäristön kannalta kestäviä menetelmiä EU- ja YK-politiikan valmisteluun liittyvän osallistumisen ja kuulemisen vahvistamiseksi.

  • Valiokuntakuuleminen kansalaisyhteiskuntakuulemisen rinnalle
  • Kuuleminen ei vaadi paikallaoloa, vaan läsnäoloa ja kuuntelemista
  • Kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen tulee saada osallistua valmisteluprosesseihin jo varhaisessa vaiheessa