Suomen YK-liitto, Suomen UNICEF, Suomen UN Women ja Suomen Pakolaisapu:
Taloudellisesti, ympäristöllisesti ja inhimillisesti kestävien ratkaisujen löytäminen koko maailmaa koskeviin ja alati kasvaviin haasteisiin on mahdollista vain tehokkaan kansainvälisen yhteistyön ja koordinaationavulla. Myös kansalaisten äänen kuuleminen näitä ratkaisuja tehtäessä on edellytys sille, että tekemämme päätökset ovat kestävällä pohjalla.
YK:lla on maailmanlaajuisena yhteistyöjärjestönä ainutlaatuinen asema oikeudenmukaisemman globalisaation edistämisessä ja valtioiden sitouttamisessa yhteisten tavoitteiden ja ratkaisujen taakse. Tämän vuoksi myös Suomen tulee kaikin tavoin vahvistaa YK:n legitimiteettiä ja toimintakykyä ja siten parantaa järjestön toimintaedellytyksiä.
Suomen YK-politiikkaan tuli aivan uudenlaista puhtia ja näkyvyyttä turvallisuusneuvostokampanjan aikana. Suomi oli aloitteellinen ja nosti vahvasti esiin rauhanvälityksen ja "Naiset, rauha ja turvallisuus" -päätöslauselman toimeenpanon sekä kehityspolitiikassa ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion edistämisen. Suomen YK-politiikan uskottavuuden ja ennen kaikkea vaikuttavuuden kannalta on oleellista, että valituista painopisteistä pidetään edelleen kiinni ja niitä toimeenpannaan johdonmukaisesti riittävillä resursseilla
Suomen turvallisuusneuvostokampanja osoitti, että YK:n toiminnalla on kansalaisten vahva tuki ja Suomen aktiivisempaa roolia kansainvälisessä yhteistyössä pidetään arvossa. Parlamentaarikkojen ja kansalaisyhteiskunnan osallisuuden vahvistaminen kansainvälisissä prosesseissa lisää tätä arvostusta tekemällä YK:n tavoitteita tutummiksi ja tuomalla maailmanjärjestön toiminnan lähemmäs kansalaisten arkea.
Suomalaiset YK-järjestöt Suomen YK-liitto, Suomen UNICEF, Suomen UN Women ja Suomen Pakolaisapu kantavat huolta Suomen YK-politiikan ja monenkeskisen yhteistyön heikkenemisestä määrärahaleikkausten myötä. Ulkoasiainhallinnon toimintamenoja on karsittu kuluvalla hallituskaudella, mikä on johtanut mm. edustustoverkon karsimiseen ja kansainvälisiin prosesseihin sitoutuneiden kansalaisjärjestöjen toimintamenojen leikkaamiseen. Monesti vahvistettu tavoitteemme 0,7 prosentin BKT-osuuden kohdentamisesta kehitysyhteistyöhön on vaarannettu jäädyttämällä kehitysyhteistyömäärärahat vuosiksi 2013 ja 2014. Tämä suuntaus on kestämätön.
Suomen YK-strategia päivitetään tämän kevään aikana. Tavoitteena on vahvistaa YK-politiikkamme vaikuttavuutta. Näin ei voi kuitenkaan tapahtua ellei toimintaan osoiteta myös riittäviä taloudellisia ja henkilöstöresursseja.
Siksi esitämme, että hallitus
- huolehtii kehitysyhteistyön määrärahojen tasaisesta kasvusta kohti 0,7 prosenttia BKTL:sta vuoteen 2015 mennessä mm. vahvistamalla hallitusohjelman linjauksen päästökauppatulojen suuntaamisesta kehitysyhteistyöhön ja kehitysmaiden ilmastotoimiin
- kasvattaa ulkoasiainhallinnon toimintaan suunnattavia määrärahoja 5 miljoonalla eurolla
- huolehtii budjettikehyksissään kansalaisyhteiskunnan osallistumismahdollisuuksien turvaamisesta.
Helsingissä 12. maaliskuuta 2013,
Helena Laukko
toiminnanjohtaja
Suomen YK-liitto
Kim Remitz
toiminnanjohtaja
Suomen Pakolaisapu
Elina Multanen
toiminnanjohtaja
Suomen UN Women
Marja-Riitta Ketola
pääsihteeri
Suomen Unicef