Kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaukset huolestuttavat
Suomi on sitoutunut YK:n tavoitteeseen nostaa kehitysyhteistyömäärärahat vastaamaan 0,7:ää prosenttia bruttokansantuotteesta. On hienoa, että hallitus haluaa pitää kiinni tästä 0,7 prosentin tavoitteesta ja monenkeskisen yhteistyön vahvistamisesta.
Talousarvioesityksen mukaan kehitysyhteistyön määrärahat kuitenkin näyttävät putoavan ensi vuonna 50 miljoonalla eurolla ja näyttävät laskevan myös jatkossa. YK-liitto kantaa huolta myös humanitaarisen avun riittävyydestä, kun konflikteja ja luonnonkatastrofeja on maailmalla yhä enemmän.
Keväällä työstettiin ylivaalikautiset tavoitteet kehitysyhteistyölle, joita eduskunta käsittelee nyt alkavalla syyskaudella. Valitettavasti askelmerkit ja aikataulu määrärahatavoitteen saavuttamiseksi puuttuvat edelleen. On huolestuttavaa, että askelmerkkejä ei ole sovittu ja nyt tulevilla leikkauksilla otetaan hyvin alkaneesta kehityksestä takapakkia.
Budjettiesityksessä painopisteet ovat oikeilla jäljillä. Naisten ja tyttöjen asemaan parantaminen sekä ilmastonmuutoksen hillintä ovat keskeisiä tavoitteita. On hyvä, että hallitus vahvistaa hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti monenkeskistä yhteistyötä ja korottaa vähiten kehittyneiden maiden osuutta kehitysavusta kohti OECD:n 0,2 %:n sitoumusta. Samalla on huolehdittava koronapandemian saamisesta globaalisti hallintaan ja siksi on erityisesti köyhimpien maiden rokotekattavuuteen tähtäävän COVAX -ohjelman riittävä rahoitus ja kestävän kehityksen tavoitteisiin satsaaminen on välttämätöntä.
On huolestuttavaa, että askelmerkkejä ei ole sovittu ja nyt tulevilla leikkauksilla otetaan hyvin alkaneesta kehityksestä takapakkia.
Suomalaisten kansalaisjärjestöjen tukea korotettava
YK-liitto pitää hyvänä kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyömäärärahojen korottamista. Sama kehitys tulisi näkyä myös kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän parissa työskentelevien järjestöjen rahoituksessa. Vastoin tavoitetta tämä rahoitus (24.90.50 Eräät valtionavut) on budjettiesityksen mukaan laskemassa. Tuki on ollut vuosia samalla tasolla, vaikka kansalaisyhteiskunnan rooli on vahvistunut, kansalaisten kiinnostunut kansainvälistä yhteistyötä kohtaan on kasvanut ja avustuksen hakijoita on tullut lisää.
Suomalaiset kansalaisjärjestöt tuovat toiminnallaan kansainvälisiä instituutiota ja niiden tekemää työtä lähemmäs suomalaisten arkea. Näiden järjestöjen toimintaedellytyksistä on huolehtia pitkäjänteisesti ja siksi määrärahaa tulee korottaa miljoonalla eurolla.