Suomen YK-liitto ry kiittää mahdollisuudesta lausua sisäasiainministeriön kansalais- ja kansalaisjärjestöstrategiasta, ja toteaa kunnioittavasti seuraavaa:
Kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittäminen, tiedonsaannin helpottaminen sekä osallistumisprosessien vakiinnuttaminen osaksi normaalia työprosessia on tärkeää aktiivisen kansalaisuuden edistämiseksi. Tätä tavoitetta tukeva yleinen toimintalinjaus tulisi laatia kaikki ministeriöt kattavana yleisenä kansalais- ja kansalaisjärjestöstrategiana, jossa määriteltäisiin minimivelvoitteet ministeriö- ja yksikkökohtaisten strategioiden ja toimenpideohjelmien pohjaksi.
Nykyisiä ja uusia kansalaisvaikuttamisen kanavia ja mahdollisuuksia tulisi kehittää siten, että ne tukisivat kaikkien kansalaisten täyttä osallistumista yhteisöjen ja yhteiskunnan toimintaan. Kuultaville järjestöille tulee antaa realistinen mahdollisuus kerätä ja aidosti huomioida oman jäsenkenttänsä mielipiteitä kulloinkin käsittelyssä oleviin teemoihin. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota heikkoihin ääniin ja niiden kuulemismekanismien vahvistamiseen.
Suomen YK-liiton toimialaan kuuluu kotimaisen vaikuttamistyön lisäksi kansainvälisenä vaikuttamiskanavana toimiminen sekä EU:n että YK:n suuntaan. Toteutamme parhaillaan ulkoministeriön tuella "Marginaaliset äänet kuuluviin YK:n ilmastoprosessissa" -hanketta, jonka avulla pyrimme vahvistamaan hiljaisten äänten kuuluvuutta kansainvälisissä prosesseissa. Hanke toteutetaan yhteistyössä Intian, Tansanian ja Brasilian järjestöverkostojen kanssa. Hallinnon työmenetelmien kehittämisessä tulee ottaa huomioon myös EU- ja YK-politiikan valmisteluun kotimaassa liittyvän osallistumisen ja kuulemisen vahvistaminen.
Tiedonsaanti avoimeksi, määräajat noudatettavaksi
Suomen YK-politiikkaa valmistellaan pääasiassa osana EU:n yhteistä YK-politiikkaa. Kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien turvaamiseksi valmistelun tulee olla avoimempaa ja tiedonsaantia kotimaassa tulee parantaa. YK:n tietoyhteiskuntakokouksen WSIS:n valmistelu Suomessa on hyvä esimerkki avoimesta yhteistyöstä viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan välillä.
On hienoa, että strategiassa esitetään minimistandardeja erilaisille lausuntokierroksille. Määritellyt minimiajat ovat kohtuullisia. Niiden yhteydessä tulisi huomioida tarve jäsenkentän osallistamiselle, mikä vaatii järjestöiltä aikaa ja resursseja. Vaikutuksista tiedottaminen ja näkemysten saaminen vapaaehtoisvoimin toimivissa organisaatioissa vaatii aikaa.
Valtioneuvoston hankerekisteri - HARE on hyödyllinen ja lisää avoimuutta, mikäli rekisteriä ylläpidetään. Ajantasaisen tiedon saatavuutta parantaisi kaikkien hankerekisterin toimintojen täysimittainen hyödyntäminen mm. taustatietojen ja liittyvien hankkeiden osalta. On vaikea arvioida toimintaa ja oikeaa ajankohtaa osallistumiselle, jos tietoa hankkeiden edistymisestä ei julkaista. Jotta osallistumisen motivaatio säilyy vahvana ja vahvistuu entisestään, olisi hyvä tiedottaa saadun palautteen hyödyntämisestä. Voisiko hankerekisteri tarjota tähän foorumin?
Osallisuus laajaksi, erilaisten osallistujien vahvistamiselle tukea
Kannamme huolta ristiriitaisesta viestistä, joka strategialuonnokseen on kirjattu laajojen hankkeiden toteuttamisesta joko pelkästään virkatyönä tai yhteistyössä järjestöjen kanssa. Katsomme, että kyseessä on suuri linjavalinta, joka strategiassa tulisi tehdä. Lopullista muotoilua ei tule jättää erilaisten vaihtoehtojen kuvailuksi, kuten se luonnoksessa on kirjattu.
Osallistumisen painopistettä tulisi siirtää valmiin asiakirjan kommentoinnista valmistelun alkupäähän. Tämä tulee huomioida erityisesti EU-valmistelussa olevissa asioissa, joiden muuttaminen jälkikäteen on hankalaa, vaikka näkemykset olisivat hyvin perusteltuja. Kansalaisjärjestöjen edustajien mukaan ottaminen korostuu laajoissa ja yhteiskunnallisesti merkittävissä hankkeissa. Tällaisesta esimerkkinä mainitsemme siviilikriisinhallinnan. Katsomme, että järjestöjä voisi hyödyntää muun muassa operaatioiden suunnittelussa ja toimeenpanossa, ei pelkästään muiden toimijoiden kouluttamisessa.
On hienoa, että strategialuonnoksessa huomioidaan esimerkiksi maahanmuuttajajärjestöjen osallistumisvalmiudet ja sitoudutaan niiden vahvistamiseen. YK-liitto katsoo, että on myös muita heikkoja ääniä edustavia tahoja, joiden mahdollisuuksia tulisi tukea samanarvoisesti. Kaikki äänet eivät ole saavutettavissa pääkaupunkiseudulla, vaan menetelmiä pitää kehittää myös hankalammin tavoitettavien kohderyhmien kuulemiseksi. Virtuaalinen läsnäolo on erinomainen lisä osallistamisessa, mutta näkemyksemme mukaan se ei kohtele esimerkiksi ikäihmisiä tasa-arvoisesti.
Yksi vastuuhenkilö vai jaettu vastuu?
Luonnoksessa esitetään, että ministeriön osallisuustyötä tukemaan asetetaan vuorovaikutuskoordinaattori. Tämä on tärkeä ele, joka korostaa valtionhallinnon sitoutumista kansalaisyhteiskunnan kuulemiseen. Riskinä on, että kaikki kansalaisjärjestösuhteet päätyvät kyseisen virkamiehen työnkuvaan, mistä saattaa seurata tosiasiallisen osallisuuden vähenemistä. Toivomme laaja-alaista kontaktipintaa yhtäältä asenteiden kehittämiseksi ja toisaalta asiantuntemuksen hyödyntämiseksi - oikea-aikaisesti ja oikeassa paikassa.
Helena Laukko
Toiminnanjohtaja
Suomen YK-liitto