Globaali köyhyyden vähentäminen ja kestävän kehityksen edistäminen ovat parhaita tapoja vaikuttaa muun muassa sairauksien, kriisien, pakolaisuuden ja terrorismin taustalla oleviin syihin. Ennaltaehkäisy on parasta turvallisuuspolitiikkaa ja vähentää myös maailman kriisien ja heilahtelujen vaikutuksia Suomeen.
Hallitusohjelman mukaan Suomi kantaa globaalia vastuuta ja vahvistaa omaa turvallisuuttaan edistämällä kansainvälisessä yhteistyössä kestävää kehitystä ja rauhan rakentamista. Ohjelmaan on myös kirjattu, että kansainvälisessä toiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota ihmiskunnan suurten uhkien, kuten ilmastonmuutoksen, köyhyyden sekä ruoka-, vesi- ja energiapulan torjuntaan.
Kaikkeen tähän Suomi pystyy parhaiten vaikuttamaan monenkeskisen yhteistyön kautta. YK:lla on ensisijaisen tärkeä merkitys näiden uhkien torjumisessa sekä inhimillisen turvallisuuden ja kestävän kehityksen edistäjänä.
Kansainvälinen yhteisö neuvottelee parhaillaan YK:n johdolla uusista, vuoteen 2030 ulottuvista globaaleista kestävän kehityksen tavoitteista ja niiden rahoituksesta. Loppuvuonna Pariisin ilmastokokouksen tavoitteena on puolestaan saada aikaan kansainvälinen sitova ilmastosopimus.
YK:n rooli näissä koko maailman tulevaisuutta määrittelevissä prosesseissa ja kansainvälisen kestävän kehityksen edistämisessä on korvaamaton, ja Suomen mahdollisuudet vaikuttaa näihin meitäkin läheisesti koskettaviin neuvotteluihin riippuvat sitoutumisemme tasosta. Kehitysyhteistyöhön kohdistuvista leikkauksista huolimatta Suomen on jatkossakin turvattava riittävä resursointi YK-järjestöille, sillä ne ovat keskeisessä asemassa kokonaisvaltaisen kehityksen tukemisessa.
YK-järjestöt ovat läsnä kaikissa kehittyvissä maissa ja voivat siten täydentää Suomen vaikuttavuutta siellä, missä Suomella ei ole omaa toimintaa. Tukemalla YK-järjestöjä Suomi vahvistaa myös poliittisia vaikutusmahdollisuuksiaan kansainvälisillä foorumeilla.
Suomi on alleviivannut sopimuksista kiinni pitämisen merkitystä, ja siksi hallituksen tulisi myös laatia strateginen suunnitelma siitä, miten tulevaisuudessa päästään hallitusohjelmassakin mainittuun 0,7 % -kehitysrahoitustavoitteeseen nyt tehtävistä leikkauksista huolimatta. Tällä suunnitelmalla Suomi ylläpitää asemansa luotettavana kansainvälisenä toimijana vakavan talouskriisin asettaessa haasteita suomalaiselle yhteiskunnan hyvinvoinnille.
Suomen YK-liitto, Suomen UNICEF ry, Suomen UN Women – Finlands UN Women ry, Suomen Pakolaisapu (UNHCR), Väestöliitto (UNFPA)