Kansalaisyhteiskunnan kuulemistilaisuus
ennen yleiskokoksen 64. istuntokautta
Arvoisa ulkoministeri, hyvät ystävät,
Suomen YK-liitto on erittäin iloinen vakiintuneita muotoja saavasta kansalaisyhteiskunnan osallisuudesta sekä YK-kysymyksiä koskevasta vuoropuhelusta. Lukuisat yhteistyössä järjestetyt keskustelutilaisuudet, poliittisten delegaattien, kansalaisjärjestöedustajan sekä nuorisodelegaatin osallisuus ovat arvokkaita ja konkreettisia yhteistyön muotoja.
Erityiset kiitokset haluamme esittää vakiintuvasta käytännöstä järjestää kuulemistilaisuus kansalaisjärjestöille hyvissä ajoin ennen yleiskokouksen uuden istuntokauden alkua. Tämä mahdollistaa näkemystemme huomioimisen jo valmisteluvaiheessa.
Muutamia huomioita ajankohtaisista asioista:
1. YK:n rooli globaalihallinnassa ja YK-reformi
Suomen YK-liitto tukee finanssikriisin myötä esiin nostettua ajatusta globaalirakenteiden ylikansallisen sääntelyn toteuttamisesta demokraattisesti YK:n parlamentaarisen yleiskokouksen ja eräänlaisen taloudellisen turvallisuusneuvoston (Economic Security Council) johdolla. Maailmanlaajuisen demokraattisen osallistumisen ja edustuksellisuuden käytäntöjä ei luonnollisesti ole mahdollista toteuttaa hetkessä, vaan niihin on pyrittävä pitkäjänteisesti ja asteittain. Esimerkiksi G20-ryhmällä ei voida katsoa olevan valtuuksia päättää globaalijärjestelmän hallintatavoista. Vaikka G20-ryhmä kattaa G8-ryhmää paremmin kehittyviä valtioita ja edustaa väestöllisesti maailman enemmistöä, sitä ei voida pitää legitiiminä päätöksentekijänä koko maailmaa koskevissa asioissa.
Turvallisuusneuvoston uudistamista koskeva, ensimmäinen hallitustenvälinen neuvottelukierros on käyty. Jäsenvaltiot neuvottelivat uudenlaisista jäsenyyskategorioista, veto-oikeudesta, alueellisesta edustuksesta, laajentuvan turvallisuusneuvoston koosta ja työmenetelmistä sekä sen suhteesta YK:n yleiskokoukseen. YK-liitto pitää erityisen tärkeänä työmenetelmien uudistamisesta käytävää keskustelua. Työmenetelmiä uusimalla turvallisuusneuvoston toimintaa voidaan muuttaa avoimemmaksi ja neuvoston ulkopuolisia maita sekä ulkopuolisia toimijoita, kuten kansalaisyhteiskuntaa, paremmin osallistaviksi. Turvallisuusneuvoston tulee hyödyntää enemmän kansalaisjärjestöjen asiantuntemusta laajentamalla Arria -formulan tarjoamia mahdollisuuksia erilliskeskustelujen järjestämiseksi.
Suojeluvastuuta käsittelevässä kansainvälisessä keskustelussa on päästävä tasolle, jolla määritellään yhteisesti hyväksyttävissä olevat reunaehdot sille, missä tilanteissa kansainvälisen yhteisön on mahdollista puuttua tilanteeseen. Tärkeää olisi keskustella esimerkiksi humanitaarisista kriisitilanteista, ja Suomi voisi pitää aihetta esillä osana Turvallisuusneuvoston jäsenyyskampanjaansa vuosina 2010 ja 2011.
Turvaneuvoston jäsenten valinnassa kiinnitetään nykyisin yhä enemmän huomioita jäsenyyttä hakevien maiden osallistumiseen yhteiseen vastuunkantoon niin kehitysyhteistyössä kuin rauhan työssä. Myös siksi Suomen tulee vahvistaa sitoutumistaan ja osallistumistaan YK:n rauhanturvatoimintaan.
Samoin annetuista tavoitteista kehitysyhteistyömäärärahojen kasvattamiseksi täytyy pitää kiinni vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2015 mennessä. Kannatamme myös ehdotusta 0,7 % osuuden irrottamisesta kehittyneiden maiden elvytysbudjeteista talouskriisin vaikutusten pehmentämiseksi vähiten kehittyneissä maissa. Talouskriisin vaikutukset heijastuvat pahiten juuri siihen köyhimpään viidennekseen maapallon väestöstä, jonka elämäntilannetta on pyritty korjaamaan vuosituhannen kehitystavoitteilla.
2. Ilmastonmuutos ja kestävä kehitys
Yleiskokouksen 64. istunnon avausviikolla syyskuussa järjestetään ilmastonmuutosta käsittelevä korkean tason tapaaminen. YK-liitto tukee viikonvaihteessa tehtyä esitystä YK:n alaisen, uuden kestävän kehityksen komission perustamisesta. Päätös voitaisiin tehdä tulevan yleiskokouksen ilmastonmuutosta käsittelevän korkean tason kokouksen yhteydessä.
Kööpenhaminan neuvotteluissa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi täytyy löytyä poliittista tahtoa selvästi aiempia arvioita tiukempiin päästötavoitteisiin. Nykytiedon valossa kahden asteen lämpeneminen aiheuttaisi huomattavasti suurempia riskejä ihmiselle ja ekosysteemeille kuin vielä muutama vuosi sitten luultiin. Näin ollen tarve pysäyttää lämpeneminen ennen kahden asteen rajaa on entistä tärkeämpää. Riittävän kattavan ja tiukan sopimuksen aikaansaaminen on välttämätöntä. Sopimuksen syntyminen edellyttää innovatiivisia uusia näkökulmia ja keinoja neuvottelujen edistämiseksi, laaja-alaista poliittista sitoutumista asetettaviin tavoitteisiin sekä runsaasti lisää rahaa sopeutumistoimiin. Kehitysmaiden ilmastotoimien rahoittamisen on oltava lisäystä niin tavanomaiseen kehitysapuun kuin teollisuusmaiden itselleen ostamiin päästöoikeuksiin nähden.
Euroopan unionin on oltava vahva ja yhtenäinen toimija neuvotteluissa.
3. Kansalaisyhteiskunnan osallisuus
Vuonna 2008 käynnistettiin yhteistyö ulkoasiainministeriön ja Suomen YK-liiton välillä kansalaisjärjestödelegaatin lähettämiseksi YK:n yleiskokoukseen vuosittain. Suomi on toiminut asiassa esimerkillisesti, toivottavasti viesti toiminnasta välittyy myös muille jäsenmaille. Tänä keväänä käynnistetäänkin toinen hakukierros kansalaisjärjestödelegaatin valitsemiseksi. Valinta tehdään kesäkuun puolivälissä.
Suomen YK-liitto on mukana kehittämässä kansalaisyhteiskunnan osallistumismekanismeja myös globaalilla tasolla: toteutamme parhaillaan kolmivuotista osallisuushanketta Kansalaisten maailmannäyttämön alaisuudessa. Yhteistyöverkostomme ovat Intiassa, Tansaniassa ja Brasiliassa. Hankkeen ajatuksena on tutkia kansalaistoimijoiden osallistumismahdollisuuksia sekä mainituissa maissa että kansainvälisesti ja etsiä uusia tapoja mahdollisimman laajan kansanjoukon äänen kuuluville saamiseksi erityisesti YK:n ilmastoprosesseissa. Erityisesti marginaalisten ryhmien kuten alkuperäiskansojen, kehitysmaiden köyhien naisten sekä lasten ääntä on kuultava sopeutumistoimien suunnittelussa. Kehitysmaiden ilmastotoimet tulee priorisoida niin, että ne edistävät myös biodiversiteetti- ja kehitystavoitteiden toteutumista.
Kansalaistoimijoiden omaa järjestäytymistä tukemaan tulee perustaa UN Civil Society Fund, joka parantaisi myös mahdollisuuksia kanavoida tukea etelän kansalaisyhteiskunnalle. Rahaston kautta kansalaisyhteiskunnan edustajat voisivat kehittää yhteisesti hyväksyttäviä toimintamalleja ja mekanismeja yhteistyön tiivistämiseksi ja tehostamiseksi. Suomi voisi olla rahaston suhteen aloitteellinen.
Tuemme myös kampanjaa neuvoa-antavan YK:n parlamentaarisen yleiskokouksen - YK-parlamentin - perustamiseksi. Tavoitteena on tehdä YK:sta demokraattisempi ja saada kansalaisten ääni paremmin kuuluviin maailmanjärjestön toiminnassa. YK-parlamentti aluksi olla kansallisten parlamenttien delegaatioiden muodostama neuvoa-antava elin, mutta myöhemmin kehittyä suoralla vaalilla valittavaksi tosiasialliseksi maailmanparlamentiksi. YK-parlamentti toimisi ensiarvoisen tärkeänä linkkinä YK:n, sen ala- ja erityisjärjestöjen, valtioiden hallitusten ja parlamenttien sekä kansalaisten välillä, eikä sen perustaminen ainakaan ensi vaiheessa vaatisi YK:n peruskirjan muuttamista. Uudella elimellä voisi tulevaisuudessa olla tärkeä rooli globaalitalouden seurannassa ja hallinnassa.