Suomen tulee puolustaa monenkeskistä yhteistyötä
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on mittaamattomien siviilien kärsimyksen ja merkittävien taloudellisten menetysten lisäksi uhka myös monenkeskiselle yhteistyölle ja YK:n toiminnalle. YK:n pääsihteeri, yleiskokouksen hätäistunto ja YK:n ihmisoikeusneuvosto tuomitsivat jyrkästi Venäjän hyökkäyksen ja siitä aiheutuvat ihmisoikeus- ja humanitaarisen oikeuden loukkaukset. Suomi aloitti vuoden 2022 alusta YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsenenä ja sillä on siten tärkeä rooli muun muassa ihmisoikeusneuvoston Venäjän hyökkäystä koskevan tutkintakomission työn seurannassa. Suomi tukee myös Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) aloittamaa tutkintaa Venäjän mahdollisista sotarikoksista. YK-liitto vaatii, että sotarikokset on tutkittava ja syylliset saatettava vastuuseen.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on yhdistänyt Eurooppaa ja sekä tiivistänyt Euroopan ja Yhdysvaltojen välistä suhdetta. On kuitenkin pantava merkille, että Kiina, Intia sekä useat Afrikan maat äänestivät yleiskokouksessa tyhjää. Venäjä ja Kiina tiivistivät yhteistyötään jo ennen hyökkäystä ja Venäjä pyrkii nyt aktiivisesti lyömään kiilaa länsimaiden ja muiden maiden välille hyödyntäen erityisesti kolonialismin ajoista juontuvia katkeruuksia, joita kansainvälisen solidaarisuuden puute koronapandemian aikana lisäsi. Suomen on osaltaan toimittava päättäväisesti ja rakentavasti luottamuksen rakentamiseksi maiden ja maaryhmien välille. Tärkeä osa tätä työtä on jo tehdyistä rahoitussitoumuksista kiinni pitäminen ja aktiivinen osallistuminen YK-järjestöjen johtokuntien työhön.
Rahoituslupauksista on pidettävä kiinni ja apua on lisättävä
Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi nostaa tehokkaiksi ja tuloksellisiksi todettujen YK-järjestöjen kautta kanavoitava rahoitus 30 prosenttiin kehitysyhteistyömäärärahoista Suomen painopistealueisiin keskittyen. Suomen YK-liitto kiittää hallitusta tähänastisista panostuksista monenkeskiseen yhteistyöhön ja ulko- ja turvallisuuspolitiikan parissa työskentelevien kansalaisjärjestöjen tukemiseen. Hallituskaudella suunta on ollut oikea, mutta nyt kehitystä uhkaa erityisesti vuodelle 2023 kaavaillut leikkaukset.
Ukrainan sota ja humanitaarinen kriisi, pakolaiset sekä tulevat rauhan- ja jälleenrakennusprosessit asettavat merkittäviä lisäpaineita niin kehitysavulle kuin humanitaariselle avulle. Humanitaarinen tilanne on erittäin huolestuttava myös Syyriassa, Afganistanissa, Jemenissä ja Etiopiassa. Koronapandemia ei ole vielä ohi ja tämän lisäksi meitä uhkaa Ukrainan sodan seurauksena globaali ruokakriisi.
Suomi on sitoutunut YK:n tavoitteeseen nostaa kehitysyhteistyömäärärahat 0,7:ään prosenttiin bruttokansantulosta. Vuonna 2021 hyväksyttiin ylivaalikautiset tavoitteet kehitysyhteistyölle. Valitettavasti askelmerkit ja aikataulu määrärahatavoitteen saavuttamiseksi puuttuvat edelleen. Kuluvana vuonna kehitysyhteistyöhön arvioidaan käytettävän 0,49 prosenttia BKTL:stä. On pidettävä huolta siitä, ettei hyvin alkaneesta kehityksestä oteta takapakkia. Humanitaariseen apuun on tehty lisäpanostuksia pitkin kuluvaa vuotta ja on todennäköistä, ettei hienoinen kasvu vuoden 2022 talousarviossa ole riittävä vaan panostuksia joudutaan lisäämään jatkossakin lisätalousarviossa.
Politiikkajohdonmukaisuus ja vihreä siirtymä
YK korosti kestävän kehityksen ottamista ohjenuoraksi jo koronapandemiasta toipumisessa ja Ukrainan sota on entisestään tehnyt näkyvämmäksi kestävän kehityksen tavoitteiden välisiä yhteyksiä ja vihreän siirtymän tarvetta. Ilmastonmuutos ja luontokato sekä kasvava taloudellinen eriarvoisuus määrittävät globaalia toimintaympäristöä edelleen ja kaikkien politiikkatoimien johdonmukaisuutta on tarkasteltava suhteessa niiden torjumiseen. Tiedepohjainen päätöksenteko ja monitoimijayhteistyö ovat hyviä tapoja yhä kompleksisimmissa toimintaympäristöissä toimimiseen ja politiikkajohdonmukaisuuden varmistamiseen. Suomen YK-liitto huomioi Suomen tekemän tärkeän työn tällä saralla ja kannustaa Suomea tukemaan entistä vahvemmin demokratiaa, sananvapautta ja moniäänistä kansalaisyhteiskuntaa vahvistavia toimijoita sekä lähialueilla että kansainvälisesti.
Kansainvälinen yhteistyö sisältyy Suomessa yhä vahvemmin kaikkien eri hallinnonalojen toimialaan ja tekijöitä on useissa yksiköissä. Aktiivisen YK-politiikan tekemiseen ja koordinoimiseen tarvitaan riittävät resurssit niin kotimaassa kuin edustustoissa. On tärkeää, että tukemme YK:lle jatkuu pitkäjänteisenä ja johdonmukaisena parantaen siten mahdollisuuksiamme aloitteelliseen ja tulokselliseen YK-politiikkaan.
Keskeiset tavoitteet:
-
Suomen tulee pitää kiinni sitoumuksestaan nostaa kehitysyhteistyömäärärahat 0,7:ään prosenttiin bruttokansantulosta ja laatia uskottavat askelmerkit tason saavuttamiseksi 2030 mennessä.
-
Suomen on jatkettava vahvaa panostusta YK-järjestöille ja kanavoitava niiden kautta 30 % kehitysyhteistyömäärärahoista tulevalla kehyskaudella.
-
On hyvä, että hallitus vahvistanut tavoitteidensa mukaisesti monenkeskistä yhteistyötä ja korottanut vähiten kehittyneiden maiden osuutta kehitysavusta 0,18 %:iin. On toivottavaa, että tämän hallituskauden loppuun mennessä taso vastaa OECD:n 0,2 %:n sitoumusta.
-
Hallituksen päätös lisätä rahoitusta ilmastonmuutoksen torjuntaan on oikea ja vastaa Suomen tekemiin kansainvälisiin sitoumuksiin. Tätä linjaa on jatkettava tulevalla kehyskaudella.
-
Koronapandemia on saatava hallintaan myös kehittyvissä maissa ja erityisesti köyhimpien maiden rokotekattavuuteen tähtäävän COVAX -ohjelman riittävästä rahoituksesta ja rokotteiden saatavuudesta on pidettävä huolta.
-
Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyömäärärahojen korottaminen on myönteistä. Moniäänisyyden turvaamiseksi tukea tulee kanavoida myös pienemmille järjestöille, jotka voivat hyvien yhteistyöverkostojensa avulla olla huomattavasti kokoaan suurempia kehityksen edistäjiä.