10.9.2013
Suomen YK-liitto kiittää siitä, että jo lähes perinteeksi muodostunut yleiskokouskuuleminen järjestyi myös tänä vuonna, joskin vain muutamia päiviä ennen yleiskokouksen alkua, mikä tekee oikea-aikaisesta vaikuttamistyöstämme entistä haastavampaa. YK-liitto on kuitenkin iloinen, että kansalaisjärjestöjen osallistumismahdollisuus yleiskokoukseen ja muihin keskeisiin YK-kokouksiin on viime vuosien aikana vakiintunut, ja että kansalaisjärjestöjen edustajilla on ollut ulkoministeriön tuella mahdollisuus osallistua Suomen kokousdelegaatiohin. Nykyisin myös järjestöedustajien valintaprosessit ovat aiempaa avoimempia ja järjestöjen välinen yhteistyö laaja-alaisempaa.
Kuten viime vuoden kuulemisessa, haluamme kuitenkin jälleen tänä vuonna korostaa kansalaisjärjestöjen osallistumisen merkitystä jo kotimaiseen valmisteluvaiheeseen. Toivommekin vilpittömästi, että pystymme jatkossakin vahvistamaan suomalaisten järjestöjen osaamista ja vaikuttavuutta globaalikysymyksissä. Suomalaiset kansalaisjärjestöt tekevät pitkäjänteistä vaikuttamistyötä toki myös YK-tasolla; tästä hyvänä esimerkkinä Suomen YK-liitolle hiljattain myönnetty erityinen neuvoa-antava aseman YK:n talous- ja sosiaalineuvostossa.
Kulunut yleiskokouskausi piti sisällään Suomen kannalta niin pettymyksiä kuin onnistumisiakin. Viime lokakuisen turvallisuusneuvostovaalin lopputulos johti rakentavaan itsetutkiskeluun, ja keskustelu aiheesta jatkuu edelleen. Keväällä saatiin toisaalta hieno esimerkki Suomen pitkäjänteisestä ja sitkeästä työstä kansainvälisen oikeuden lujittamisesta, kun YK:ssa päästiin historialliseen sopuun kansainvälisestä asekauppasopimuksesta. Kansalaisjärjestönä olemme erittäin iloisia siitä, että Suomen ahkeralla myötävaikutuksella sopimus syntyi ja jäsenmaat ovat jo ryhtyneet allekirjoittamaan sopimusta, Suomi ensimmäisten joukossa. Seuraavaksi katseet onkin suunnattava sopimuksen täytäntöönpanoon.
Myös Suomen ja Turkin alullepanema YK:n rauhanvälityskapasiteetin vahvistamiseen tähtäävä yleiskokouspäätöslauselma on hieno esimerkki Suomen vahvuusalueen hyödyntämisestä ja pitkäjänteisestä työstä vahvuuksiemme eteenpäinviemisestä YK-kontekstissa. YK-liitto pitää hyvänä asiana sitä, että Suomi pitää YK:ta jatkossakin keskeisenä välineenä konfliktien ehkäisemisessä ja painottaa samalla turvallisuusneuvoston toimintakyvyn vahvistamista. Toki myös laajempien YK-rakenteiden sekä yhden YK:n näkökulman kasvattamista olisi aktiivisesti edistettävä maailmanjärjestön legitimiteetin ja toimintakyvyn vahvistamiseksi. YK:n johdonmukainen uudistaminen on aivan keskeinen edellytys sille, että YK säilyttää painoarvonsa sekä päätöksen- ja aloitteentekokykynsä niin rauhan ja turvallisuuden, kehityksen kuin ihmisoikeuksienkin saralla.
Syyrian yhä paheneva tilanne ja kansainvälisen yhteisön toimet rauhanomaisen ratkaisun löytämiseksi tulevat olemaan keskeisesti esillä yleiskokouksen avausviikolla. YK:n uskottavuuden kannalta on tärkeää, että turvallisuusneuvosto pystyy tekemään asiassa sen vakavuuden vaatimia päätöksiä. On kestämätöntä, ettei turvallisuusneuvosto pysty edes yksimielisesti tuomitsemaan kemiallisten aseiden käyttöä riippumatta siitä, kuka tai ketkä niitä ovat käyttäneet. Syyrian sisällissodassa on tähän mennessä kuollut yli 100 000 ihmistä, 6,8 miljoonaa on humanitaarisen avun tarpeessa ja syyrialaisia pakolaisia on naapurimaissa jo yli 2 miljoonaa.
YK:n kykenemättömyys osoittaa johtajuutta tilanteen rauhanomaiseksi ratkaisemiseksi ja siviilien suojelemiseksi syö YK:n uskottavuutta ja tulee jatkuessaan vaikuttamaan kansainvälisen yhteisön toimintaedellytyksiin Ruandan kriisin tavoin. YK-liittojen kansainvälisen kattojärjestön WFUNAn johtokunnan kokouksessa 7.9.2013 hyväksytyn kannanoton mukaan turvallisuusneuvosto on epäonnistunut velvollisuuksiensa täyttämisessä YK:n peruskirjan mukaisesti. Kannanotossa edellytetään, että turvallisuusneuvosto vahvistaa toimia sellaisen kokonaisvaltaisen monenkeskisen ratkaisumallin löytämiseksi Syyrian konfliktiin, joka kunnioittaa YK:n peruskirjaa ja kansainvälistä oikeutta erityisesti, kun konfliktin osapuoli turvautuu sotilaalliseen voimankäyttöön. YK:n tutkimusryhmän työlle tulee antaa sen tarvitsema aika objektiivisten tulosten tuottamiseen ja kemiallisten aseiden käyttöön liittyvä päätöksenteko tulee siirtää Kansainväliselle rikostuomioistuimelle ICC:lle. Lisäksi WFUNA vetoaa YK:n ja sen jäsenmaihin asekaupan kieltämiseksi ja humanitaarisen avun antamiseksi pakolaisille.
Uskottavat kehitystavoitteet edellyttävät vahvempaa poliittista tahtotilaa
Alkavan yleiskokouksen yksi keskeisimmistä tehtävistä on ryhtyä määrittelemään vuosituhattavoitteiden jälkeistä kehitysagendaa. On kuitenkin selvää, että tulevien tavoitteiden uskottavuuden kannalta monenkeskiset ponnistukset on entistä ponnekkaammpin suunnattava vuosituhattavoitteiden saavuttamiseen vuoden 2015 takarajaan mennessä.
Vuosituhattavoitteiden toteutusjakso on osoittanut, että ratkaisukeinot maailman ongelmiin ovat löydettävissä ja taloudelliset resurssit antavat siihen mahdollisuuden, mikäli poliittista tahtoa löytyy. Suomen olisikin panostettava juuri poliittisen tahdon saavuttamiseen niin vuoden 2015 jälkeisten kehitystavoitteiden aikaansaamiseksi kuin niiden toimeenpanemiseksikin. Poliittisen tahdon vahvistamiseksi kansalaisyhteiskuntaa tulee tukea niin kotimaassa kuin kansainvälisesti, sillä aktiivinen ja osallistuva kansalaisyhteiskunta on demokraattisen oikeusvaltion paras tae. Kansalaisjärjestöt niin etelässä kuin pohjoisessa voivat toimia kotimaansa poliittisen tahdon vahvistajina neuvotteluvaiheessa, minkä lisäksi niillä on tärkeä rooli kestävän kehityksen tavoitteiden täysimääräisen toimeenpanon valvojina. YK-liitto on siksi erityisen ilahtunut siitä, että ulkoasiainhallinnon uusi YK-strategia pitää kestävää kehitystä Suomen YK-politiikan keskiössä.
Suomen tulee myös ottaa aktiivinen rooli, jotta post-2015-agendalla huomioidaan nuoret, vammaiset, alkuperäiskansat, naiset ja ikääntyneet. Tätä olemme painottaneet jo viimekeväisen YK-strategian päivittämisen yhteydessä. On muistettava, että maailman väestörakenne muuttuu edelleen voimakkaasti; eliniänodotuksen nousun sekä yleisen väestökehityksen myötä maailmassa on pian enemmän vanhuksia kuin alle 10-vuotiaita. Toisaalta samalla puolet maailman väestöstä on jo nyt alle 30-vuotiaita. Marginaalisten äänten kuunteleminen päätöksentekoprosesseissa on tultava osaksi YK:n toimintaa, sillä maailmalla ei ole enää varaa jättää ketään kehityksen ulkopuolelle. Vain eri ryhmät osallistava politiikkaa johta kestävään tulevaisuuteen.
Vuoden 2015 jälkeiset kestävän kehityksen tavoitteet koskevat sekä globaalia etelää että pohjoista. YK-liitto tukee Suomen näkemystä siitä, että tavoitteena on kahden raiteen sijasta saada aikaan yhdet kattavat ja universaalit kehitystavoitteet, jotka sitovat niin etelää kuin pohjoistakin. Post-2015- ja/tai kestävän kehityksen tavoitteiden tulee lisäksi olla konkreettisia, selkeästi seurattavissa ja mitattavissa olevia, eikä niitä voi olla liikaa. Lisäksi kestävän kehityksen neljäntenä elementtinä olisi tunnustettava konfliktit ja hauraat valtiot, jotka olisi tulevassa viitekehyksessä nähtävä omana erityistä huomiota vaativana ryhmänään perinteisten taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöllisten elementtien lisäksi.
Arktinen ulottuvuus paremmin esiin
Rio+20-kokouksen päätöslauselmiin ei saatu Suomelle ja alkuperäiskansoille tärkeää mainintaa kestävän kehityksen edistämisestä arktisen alueella. Ilmakehän lämpenemisellä ja arktisen jään sulamisella tulee olemaan laaja-alaisia ja - riittävän tutkimustiedon toistaiseksi puuttuessa - myös arvaamattomia vaikutuksia maailmanlaajuisesti.
Kattavat kansainväliset sopimukset ovat edellytys luonnonvarojen kestävälle hyödyntämiselle Pohjoisen jäämeren kuljetusreittien avautuessa. Samoin mannerjalustaa ja rajakysymyksiä koskevat sopimukset on ratkaistava kansainvälisen oikeuden mukaisesti tieteellisten selvitysten perusteella. Alkuperäiskansojen oikeuksia on kunnioitettava ja heidän edustajiaan kuultava prosessissa mm. Arktisen neuvoston välityksellä. Suomen YK-liitto jatkaa aktiivista vaikuttamistyötä alkuperäiskansojen oikeuksien ja arktisen alueen kestävänä kehityksen edistämiseksi mm. 2014 yleiskokouksen yhteydessä pidettävän alkuperäiskansojen maailmankonferenssin yhteydessä.
Suomen tukea oikeudenmukaisemman globaalihallinnan edistämiseksi vahvistettava
YK ja EU ovat perinteisesti olleet Suomelle keskeisiä kanavia oikeudenmukaisen globaalihallinnan edistämisessä. Kehityspoliittisessa toimenpideohjelmassa vahvistetaan Yhdistyneiden kansakuntien roolia globaalin monenkeskisen järjestelmän ja yhteistyön kivijalkana, jolla on tärkeä rooli ihmisoikeuksien ja inhimillisen tur-vallisuuden edistämisessä. YK:n ja EU:n kaltaisten monenkeskisten toimijoiden rooli erityisesti valtioiden rajat ylittävien ongelmien ratkaisemisessa on merkittävä.
Heinäkuussa julkistetussa uudessa YK-strategiassa Suomen painopistealueiksi linjataan mm. demokratia ja oikeusvaltiokehitys sekä rauhanvälitystoiminnan tukeminen. Näiden linjausten tulee näkyä myös konkreettisesti Suomen toiminnassa eri YK-elimissä. Kuitenkaan ulkoministeriön talousarvioesityksessä kahteen ensimmäiseen ei ole varattu lainkaan määrärahoja ja rauhanvälitykseenkin vain 400 000 euroa vuonna 2014. Suomen YK-liiton mielestä pitkäjänteiseen ja kestävään konfliktinehkäisyyn ja rauhanrakentamiseen panostaminen yleiskokouksen puitteissa vaikeutuu, mikäli suoraa budjettiallokointia ei tehdä.
Naiset, rauha ja turvallisuus -päätöslauselman toimeenpanoa korostetaan myös uudessa YK-strategiassa, mutta edellisten tavoin tähän työhön ei ole allokoitu varoja ministeriön omassa budjetissa eikä työtä erinomaisella tavalla edistäneelle 1325-verkostolle. Todennäköisesti ministeriö tukee päätöslauselman toiminnallistamista kehitysyhteistyöbudjetin maittain jakamattomasta osuudesta, mutta pitkäjänteisen ja tuloksellisen työn edellytyksenä on selkeä taloudellisten resurssien ennakoitavuus ja pitkäjänteisyys.
Suomessa YK-liitolla on keskeinen tehtävä YK:ta koskevan perustiedon välittämisessä suomalaisille. Tieto on tärkeää, koska se lisää ymmärrystä, tukea ja luottamusta monenkeskistä järjestelmää kohtaan ja vahvistaa näin sekä järjestöjen toimintaedellytyksiä että toiminnan legitimiteettiä. Ilman riittäviä resursseja suomalaiset toimijat eivät kuitenkaan pysty toimimaan luotettavina ja asiantuntevina kansalaisjärjestöinä, eivätkä tuottamaan ajantasaista ja helposti ymmärrettävää tietoa monenkeskisen järjestöjen toiminnasta. Perustehtävänsä ohella kotimaiset kansalaisjärjestöt ovat myös merkittäviä palvelujen käyttäjiä ja tuottajia sekä omalta osaltaan työllistäjiä.