Kuten juuri julkaistu maailman kestävän kehityksen raportti toteaa, edistystä kohti kestävän kehityksen tavoitteiden toteutusta on tapahtunut – mutta monella alalla se on ollut hidasta ja joiltain osin mennään jopa väärään suuntaan. Koko agendan toteutumista ja tulevaisuuttamme uhkaavat etenkin ilmastonmuutoksen eteneminen, eriarvoisuuden lisääntyminen, biodiversiteettikadon jatkuminen sekä jäteongelman kasvu. Suunta on muutettava nyt, eikä mikään maa ei voi odotella, että toiset toimivat ensin.
Suomen hallitusohjelmassa on monia hyvä tavoitteita kestävän kehityksen, ihmisoikeuksien ja ilmaston kannalta. Suomen on ryhdyttävä sanoista tekoihin ja osoitettava todella olevansa kokoaan suurempi maailmalla. Emme voi saada säällisiä työpaikkoja ja vakaita yhteiskuntia, ellemme tee töitä samalla ympäristön ja rauhan puolesta. Tuotannon ja kulutuksen rakenteet ovat tässä keskeisessä asemassa. Suomi voi näyttää esimerkkiä siinä, miten saavutetaan fossiilivapaa hyvinvointivaltio ja edistetään luonnon monimuotoisuutta.
Väkivaltaisuuden ja konfliktit ovat lisääntyneet ja asevarustelu on kääntynyt uudelleen kasvuun. YK on ollut keskeisessä roolissa asevarustelua hillinneiden kansainvälisten sopimusten aikaansaamisessa. Nyt useita asevarustelua rajoittaneita sopimuksia on rauennut tai raukeamassa, eikä korvaavia sopimuksia ole näköpiirissä. YK:n arvioiden mukaan vuonna 2030 yli puolet maailman köyhistä elää maissa, joissa vakavat väkivaltaisuudet ovat osa arkea. YK:n pääsihteeri António Guterres on painottanut etenkin työtä konfliktien ennaltaehkäisyn ja niiden juurisyiden poistamisen parissa. Jokainen ennaltaehkäisyyn käytetty dollari säästää 16 dollaria seuraavina vuosikymmeninä. Onkin ilahduttavaa, että rauha ja rauhanvälitys sekä konfliktinehkäisy ovat Suomen ulkopolitiikan vahvistuva painopiste.
Tässä maailmantilanteessa on erityisen tärkeää, että Suomi osoittaa kaikin tavoin vahvan sitoutumisensa monenkeskiseen sääntöperustaiseen yhteistyöhön ja tukensa YK-järjestelmälle ja -järjestöille. Suomella on ollut hyviä aloitteita mm. rauhanvälityksen saralla ja tämän kaltaista aloitteellisuutta tulisi lisätä muillakin sektoreilla pitäen mielessä myös tulevat ihmisoikeus- ja turvallisuusneuvostokampanjat. Haluamme aktiivisen ja laaja-alaista monitoimijayhteistyötä tekevän Suomen.
Ilman YK:ta emme voi ratkaista keskinäisriippuvaisen maailman ongelmia ja vähentää kasvaneita vastakkainasetteluita. Suomen tulee antaa vahvan tukensa myös YK-reformeille. Jotta YK pystyisi nopeammin ja sujuvammin vastaamaan monimutkaistuviin ongelmiin, on sen uudistuttava. YK:n pääsihteerin Guterresin aloittamat reformit tähtäävät järjestelmän tehostamiseen ja sisäisen yhteistyön sujuvoittamiseen. On kuitenkin muistettava, että YK ei voi uudistua ja tuottaa tuloksia, jos jäsenmaat eivät anna sille päätösvaltaa ja resursseja.
Ensi vuonna vietetään YK:n 75-vuotisjuhlaa teemalla ‘The Future We Want, the UN We Need: Reaffirming our Collective Commitment to Multilateralism’. YK-liitto kerää juhlavuoden aikana kansalaisten mielipiteitä
siitä, mitä he YK:lta toivovat. Liitto on myös mukana kansalaisjärjestöjen Together First -kampanjassa, jonka tavoitteena on varmistaa, että kansalaisyhteiskunta tulee laaja-alaisesti kuulluksi YK:ssa.
Kansalaisjärjestöillä on keskeinen rooli paitsi ruohonjuuritason työssä ja asiantuntijoina, myös tiedotus- ja koulutustyössä. Jotta agenda voi toteutua, kansalaisten pitää tietää mistä siinä on kyse, missä mennään ja mitä vielä pitää tehdä. Suomen on siis pidettävä huolta siitä, että tiedotustyö YK ja kestävän kehityksen teemoista kotimaassa on ajantasaisista ja riittävästi resursoitua. Suomen YK-liitto on ainoa kansalaisjärjestö Suomessa, joka tuo yhteen eri sektoreilla YK-asioiden parissa toimivia järjestöjä ja tekee viestintä-, koulutus- ja vaikuttamistyötä laajasti koko YK:n agendasta.
Suomen tulee:
- Pitää huolta siitä, että kaikkien toimintasektoreiden päätökset tukevat ilmastotyötä ja kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanoa. Kestävän kehityksen budjetointi on otettava kaiken toimintamme pohjaksi, ja eri sektoreiden ja toimijoiden välistä yhteistyötä sekä kansalaisosallistumista on edistettävä jatkossa entistä painokkaammin.
- Satsata ennaltaehkäisyyn ja tuettava yhteisöjen sisäisiä sovittelumekanismeja ja -prosesseja. Osattomuus, epäoikeudenmukaisuus ja eriarvoisuus lisäävät konfliktialttiutta. Laajan osallisuuden varmistamiseksi prosesseissa tulee huomioida erityisesti nuoret 2250-päätöslauselman mukaisesti sekä vahvistettava naisten osallistumisen mahdollisuuksia 1325-päätöslauselman mukaisesti.
- Vahvistaa demokratia- ja oikeusvaltiokehitystä kaikissa kumppanuuksissaan sekä tukea laajasti ihmisoikeuksien toteutumista. Erityisesti tulee huomioida haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien sekä ihmisoikeuspuolustajien asema. - Laajentaa hallitusohjelman mukaisesti osallistumista YK:n rauhanvälitys- ja dialogiprosesseihin sekä rauhanturvaoperaatioihin.
- Seurata aktiivisesti ydinasekieltosopimuksen ratifiointiprosessia ja toimia kaikin mahdollisin tavoin ydinaseuhan vähentämiseksi. - Pitää johdonmukaisesti asevientiä koskevissa päätöksissä huolta siitä, ettei suomalaisia aseita, ammuksia ja sotilaalliseen käyttöön tarkoitettuja varusteita viedä sotaa käyviin tai ihmisoikeuksia rikkoviin maihin. - Nostaa hallitusohjelman mukaisesti YK-järjestöjen tuki 30 %:iin varsinaisesta kehitysyhteistyöstä. Tämä on välttämätöntä, sillä vaikuttavuutta ei saavuteta ilman resursseja.
- Edistää hallituskaudet ylittävää parlamentaarista sitoumusta ja laadittava tiekartta kehitysyhteistyömäärärahojen nostamiseksi 0,7 %:n tasolle bruttokansantuotteesta ja tuki vähiten kehittyneille maille 0,2 %:iin.
- Siirtyä takaisin käytäntöön, jossa päästöhuutokauppatulot ohjattiin kehitysyhteistyöhön ja kansainväliseen ilmastorahoitukseen. Näin voidaan korvata päästöjemme jo aiheuttamaa vahinkoa ja tukea siirtymistä uusiutuviin energialähteisiin. - Turvata kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuudet ja autonomia, ja suunnata tukea on myös etelän järjestöille ja vapaaehtoistyön tueksi.