19.9.2012
Kiitos erinomaisesta katsauksesta eilen alkaneen 67. yleiskokouskauden agendalla oleviin ajankohtaisiin asioihin.
Olemme iloisia siitä, että yleiskokouskuuleminen järjestyi myös tänä vuonna, vaikkakin aiempia vuosia myöhemmin. Aidon kuulemisen ja vaikuttavuuden vuoksi tilaisuus on aiemmin järjestetty huhti-toukokuussa, jolloin Suomen ja EU:n yleiskokousprioriteettien muodostumiseen vaikuttaminen olisi vielä ollut mahdollista.
Toisaalta mitä lähempänä yleiskokouksen alkua ollaan, sitä selkeämmäksi kuva asialistalle tulevista ajankohtaisista kysymyksistä on muodostunut ja siinä mielessä aikataulu puoltaa paikkaansa myös tässä vaiheessa. Toivomme, että voimme jatkossakin keskustella ajankohtaisista globaaleista teemoista sekä vaikuttavuuden että tiedonsaannin kannalta oikea-aikaisesti.
Olemme myös olleet tyytyväisiä kansalaisjärjestöjen osallistumismahdollisuuksien vakiintumiseen erilaisissa kansainvälisissä kokouksissa. Kuluneina vuosina on ollut enemmänkin poikkeus, jos johonkin kokousdelegaatioon ei ole alusta alkaen sisällytetty järjestökentän edustajia. Haluamme myös samalla korostaa kansalaisjärjestöjen osallistumisen merkitystä jo kotimaisessa valmisteluvaiheessa. Nykyisin myös järjestöedustajien valintaprosessit ovat aiempaa avoimempia. Valittujen osallistujien valmistautumiseen sekä tiedonvälitykseen tapahtumien aikana ja niiden jälkeen on panostettu huomattavasti aiempaa enemmän. Toivommekin vilpittömästi, että yhteistyömme kansalaisjärjestöjen edustajien valinnassa tiivistyy entisestään ja pystymme siten vahvistamaan sekä suomalaisten järjestöjen osaamista että vaikuttavuutta globaalikysymyksissä.
Suomen YK-liitto haluaa korostaa lausunnossaan YK:n toimintaa rauhan, turvallisuuden, demokratian ja kestävän kehityksen edistämiseksi. Maailmanpolitiikan kenttä elää tällä hetkellä aikaa, jossa korostuu talouden merkitys ja aiempaa selkeämmin pyrkimys kansallisten intressien täyttämiseen sekä kansallisten identiteettien vahvistamiseen. Tendenssi näkyy yhä voimakkaammin eri puolilla maailmaa levottomuuksina. Lisäksi käynnissä on edelleen arabimaailman demokratisoitumispyrkimysten aalto.
Tällaisena aikana tarve vahvalle YK:lle on entistäkin suurempi. On elintärkeää, että eri YK-johtoiset prosessit pysyvät toimintakykyisinä, jotta mahdollisimman kattavia ja toimeenpanoltaan riittäviä kansainvälisiä ratkaisuja saadaan jatkossakin aikaan. Poliittisen tahdon puute on tässä yhteydessä kuitenkin haasteista vakavin. Tämä nähtiin poliittisen kunnianhimon puutteena esimerkiksi viime kesäkuun kestävän kehityksen Rio+20 -kokouksen yhteydessä.
Suomen YK-liitto välittää ja tuottaa ajankohtaista tietoa YK:n toiminnasta ja päämääristä kaikille suomalaisille. Liiton tavoite on myös tuoda eri toimijoiden tietoisuuteen toimintansa YK-yhteydet ja toimia eräänlaisen linkittäjän roolissa. Näitä päämääriä toteuttaen YK-liitto on tänä vuonna julkaissut uuden verkkosivuston nimeltään YK.fi, joka kerää yhteen osoitteeseen suomenkielisen YK-järjestelmää koskevan tiedon. Lisäksi sivusto sisältää kattavan tietokannan yleisimmistä YK-terminologian suomenkielisistä käännöksistä.
Tämän YK-järjestelmää esittelevän sivuston avulla YK:n toiminta tuodaan yhä lähemmäksi suomalaista arkea tarjoamalla maailmanjärjestön toimintaa ja ajankohtaisia YK-kysymyksiä koskeva faktatieto kattavasti ja ajantasaisesti. Jatkossa palvelun osaksi rakennetaan erillinen osio, joka perehtyy Suomen toimintaan YK:ssa. Näin siksi, että on Suomen ja kaikkien suomalaisten etu, että toimintamme monenkeskisen yhteistyön kentillä on avointa, johdonmukaista ja keskustelevaa.
Suomen toiminta rauhanvälityksen, rauhanrakentamisen ja turvallisuuden saralla
Suomen pyrkimys turvallisuusneuvoston jäseneksi vaihtavalle kaudelle 2013-2014 on vahvistanut merkittävästi YK:n merkitystä ulkopolitiikassamme ja tuonut tullessaan useita erilaisia aloitteita ja uusia toimintoja. Suomella on hyvä maine vakavasti otettavana ja pitkäjänteisenä YK:n tukijana. Samalla meilläkin on vielä matkaa siihen, että kehitysyhteistyösatsauksemme täyttävät YK:ssa vahvistamamme tavoitteet.
Varsinaisesti 25. syyskuuta alkavalla korkean tason kokouksen teemana on yleiskokouksen puheenjohtaja Vuk Jeremićin esityksestä "Bringing about adjustment or settlement of international disputes or situations". Teemakäsittely tukee Suomen turvallisuusneuvoston jäsenyyspyrkimystä ja antaa varmasti hyvän tilaisuuden viedä Suomen ja Turkin yhteistä rauhanvälitysaloitetta eteenpäin.
Suomen on aktiivisesti pitänyt esillä 1325-päätöslauselmaan liittyvää työtä ja tukenut myös useita kehitysmaita päätöslauselman toimeenpanossa. Työtä on jatketta entistä määrätietoisemmin ja asetettava rauhanvälityksen edellytykseksi naisten ottaminen mukaan neuvottelupöytiin. Myös YK-joukoissa palvelevien rauhanturvaajien määrää on nostettu kiitettävästi kohti asetettua tavoitetta.
Demokratiatyötä on käynnistelty sekä vanhoissa että uusissa yhteistyömaissa ja siihen tulee panostaa jatkossa aiempaa enemmän voimavaroja. Samoin kansalaisyhteiskunnan tukeminen ja erityisesti nuorten osallisuuden edistäminen ovat entistä tärkeämpiä. Suomen YK-liitto jatkaa jäsenjärjestöjensä kanssa työtä 'Nuoret, rauha ja turvallisuus' -päätöslauselma-aloitteen esillä pitämiseksi niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Lisäksi liitto pyrkii vaikuttamaan siihen, että uuteen nuorten asioista vastaavan erityisneuvontajan virka täytetään mahdollisimman pian, jotta nuorisonäkökulman tosiasiallinen valtavirtaistaminen YK:n työhön voi alkaa.
Turvallisuusneuvoston keskiössä tulevalla kaksivuotiskaudella ovat edelleen Syyrian, Lähi-idän ja Afganistanin tilanteiden kehittyminen. Syyria uhkaa heikentää YK:n arvovaltaa, jos molemmat välittäjät epäonnistuvat tehtävässään, eikä yrityksistä huolimatta Syyrian kansalaisia kyetä suojelemaan. Kansainvälisen yhteisön on käytettävä kaikki mahdolliset keinot monenvälisen rauhanomaisen ratkaisun löytämiseksi konfliktiin. Väkivaltaisuudet on saatava loppumaan ja turvattava hätäavunsaanti konfliktista kärsiville syyrialaisille. Afganistanin siirtymävaiheen lähestyessä vastuu siirtynee väistämättä YK:lle, vaikkei siitä juuri tällä hetkellä puhuta. On tärkeää, että YK:ssa ja turvallisuusneuvostossa kyetään varautumaan siirtymävaiheen luomiin paineisiin riittävän ajoissa ja huolellisesti
Suomi on ollut aktiivisesti edistämässä tehokkaan kansainvälisen asekauppasopimuksen aikaansaamista, joka olisi kaikkien YK:n jäsenmaiden hyväksyttävissä. Erityisesti laittomasti myytyjen tavanomaisten aseiden leviäminen ja väärinkäyttö aiheuttaa vuosittain lukemattomia turhia kuolemia ja vammautumisia. Noin 90 valtiota allekirjoitti heinäkuussa sopimusluonnoksen, vaikka varsinaiset sopimusneuvottelut karituivat. Työtä sopimuksen aikaansaamiseksi on jatkettava yleiskokouksessa.
Tänä vuonna YK:n yleiskokoukseen osallistuu Suomesta erittäin korkeatasoinen delegaatio, jossa on mukana kaikki keskeiset ulkopoliittiset vaikuttajamme. Pidämme tärkeänä, että tämä aktiivinen ja aloitteellinen ote YK-politiikassamme jatkuu myös tulevina vuosina riippumatta mahdollisesta TN-jäsenyydestämme.
Suomen YK-liitto tukee Suomen pyrkimystä turvallisuusneuvoston jäseneksi ja on valmis yhteistyöhön mahdollisen jäsenyyden aikaisen valtionjohdon ja kansalaisyhteiskunnan välisen dialogin tiivistämisessä.
Oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen on välttämätöntä
Yleiskokouksen yhteydessä järjestettävä korkean tason kokous oikeusvaltiokehityksestä (high-level meeting on the rule of law) on erittäin ajankohtainen ja myös Suomen näkökulmasta keskeinen teema. Arabikevät ja mm. Syyrian viimeaikaiset tapahtumat ovat osoittaneet, että kansalaiset vaativat yhä ponnekkaammin omien kansalais- ja poliittisten oikeuksiensa kunnioittamista. He ovat myös entistä valmiimpia äärimmäisiin toimenpiteisiin vaatimustensa tueksi.
Korkean tason kokous antaa oivallisen tilaisuuden vahvistaa oikeusvaltionperiaatteen merkitystä demokratian, kehityksen ja rauhan edellytyksenä. Maidemme johtajien tulee vastata tähän tarpeeseen vahvalla ja yksimielisellä kannanotolla oikeusvaltioperiaatteen edistämiseksi ja valvomiseksi. Kokouksessa tulisi asettaa laadulliset tavoitteet jäsenmaiden oikeusvaltiokehitykselle ja vahvistaa sen myötä kansalaisten mahdollisuuksia saada tasapuolinen kohtelu avoimelta ja riippumattomalta oikeuslaitokselta. Kokouksessa tulisi myös sopia oikeusvaltiotavoitteiden kausiperusteisista seurantamekanismeista esimerkiksi YK:n ihmisoikeusneuvoston yleismaailmallisen määräaikaistarkastelun (UPR) tapaan.
RIO +20 -seuranta ja kestävän kehityksen tavoitteet
Yksi yleiskokouksen tärkeistä teemoista on kestävän kehityksen korkean tason Rio+20 -seurantakokouksen tulosten arviointi ja päätösten toimeenpanon käynnistäminen. YK:n vuosituhattavoitteiden määräajan umpeutumisen jälkeen topimeenpantavajksi tarkoitettujen kestävän kehityksen tavoitteiden sisältöä ja muotoa ryhtyy pohtimaan yleiskokouksessa asetettava 30:nestä asiantuntijasta koostuva korkean tason työryhmä. Tulevien tavoitteiden uskottavuuden valossa on olennaista, että monenkeskiset ponnistukset suunnataan vuosituhattavoitteiden saavuttamiseen määräaikaan (vuoteen 2015) mennessä. Jotta kansainvälinen yhteisö voi saada aikaan uskottavat kestävän kehityksen tavoitteet, on aiemmin sovituista vuosituhattavoitteista pidettävä entistä tiukemmin kiinni.
Rion kokouksen päätöslauselmiin ei saatu Suomelle ja alkuperäiskansoille tärkeää mainintaa kestävän kehityksen edistämisestä arktisen alueella. Ilmakehän lämpenemisellä ja arktisen jään sulamisella tulee olemaan laaja-alaisia ja riittävän tutkimustiedon puuttuessa toistaiseksi myös arvaamattomia vaikutuksia maailmanlaajuisesti. Kattavat kansainväliset sopimukset ovat edellytys luonnonvarojen kestävälle hyödyntämiselle Pohjoisen jäämeren kuljetusreittien avautuessa. Samoin mannerjalustaa ja rajakysymyksiä koskevat sopimukset on ratkaistava kansainvälisen oikeuden mukaisesti tieteellisten selvitysten perusteella. Alkuperäiskansojen oikeuksia on kunnioitettava ja heidän edustajiaan kuultava prosessissa mm. Arktisen neuvoston välityksellä.