YK:n 77. yleiskokouskausi alkaa konfliktien, ilmastonmuutoksen ja koronapandemian eli englanniksi kolmen C:n (conflicts, climate change and COVID-19) varjostamana. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat tänä kesänä ja alkusyksystä näkyneet lähes jokaisessa maailmankolkassa äärimmäisten sääilmiöiden, kuten kuivuuden, metsäpalojen, helleaaltojen ja tuhansia kuolonuhreja vaatineiden sekä miljoonia kodittomaksi jättäneiden tulvien muodoissa.
Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n tuore raportti Afrikan ilmaston tila 2021 summaa tieteellisen tutkimustiedon siitä, mitä Afrikan ilmastolle on viime vuosina tapahtunut ja miten se vaikuttaa ihmisiin. Tulokset ovat synkkää luettavaa. Maanosan arvioidaan tuottavan 2–3 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä, mutta ilmastonmuutoksen seuraukset osuvat sen kohdalle moninkertaisesti. Pahan vesipulan arvioidaan vaikuttavan noin 250 miljoonan ihmisen elämään, ja vuoteen 2030 mennessä vesipula voi ajaa pakoon jopa 700 miljoona ihmistä. Noin 80 prosentissa Afrikan maista ei todennäköisesti ole kestävästi hallittuja vesivaroja enää vuonna 2030, raportissa kerrotaan. Pelkona on kokonaisten maiden ja alueiden muuttuminen epävakaammiksi.
YK:n alaisen Maailman ruokaohjelma WFP:n mukaan tällä hetkellä muun muassa Somaliassa, Etiopiassa ja Keniassa ainakin 22 miljoonaa ihmistä uhkaa akuutti nälänhätä, minkä lisäksi kymmenet miljoonat kärsivät jo nyt ruokapulasta.
YK:n pääsihteeri vaatii nopeaa irrottautumista riippuvuudesta fossiilisiin polttoaineisiin, mutta ilmastoneuvotteluista odotetaan vaikeita ja polarisaation riski uhkaa maailmaa
YK:n pääsihteeri António Guterres vieraili syyskuun alkupuolella humanitaarisen katastrofin keskellä Pakistanissa ja toisti usein päättäjille esittämänsä vaatimuksen investoida uusiutuvaan energiaan ja energiansäästöön, jotta voimme irtautua fossiilisista polttoaineista välittömästi.
Marraskuussa alkavissa YK:n ilmastoneuvotteluissa tullaan käymään tiukkaa keskustelua taakanjaosta. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on osaltaan merkittävästi lisännyt ruuan ja energian hintaa niin Euroopassa kuin muualla maailmassa.
On Venäjän ja muiden autoritaaristen valtioiden intresseissä, että kansainvälisen yhteisön yhteinen rintama hajoaisi.
Aidosti kestävät ja globaalisti oikeudenmukaiset ratkaisut tuottavat turvallista elämää elinkelpoisella planeetalla, mutta niukkojen resurssien tilanteessa polarisaation riski on merkittävä. Kansainvälisen yhteistyön, monenkeskisen sääntöpohjaisen järjestelmän ja demokratian tukea tarvitaan erityisesti tässä vaikeassa tilanteessa. On Venäjän ja muiden autoritaaristen valtioiden intresseissä, että kansainvälisen yhteisön yhteinen rintama hajoaisi. Vapaa media ja riippumaton kansalaisyhteiskunta ovat ensisijaisen tärkeitä ja niiden toimintaedellytyksiä tulee vahvistaa.
Nuorten ja tulevien sukupolvien oikeuksia vahvistettu – lisää panostuksia tarvitaan ”Ketään ei jätetä -periaatteen” toimeenpanemiseksi
Vuoden 2022 aikana YK:ssa on saavutettu haastavista olosuhteista huolimatta myös edistysaskeleita, kuten esimerkiksi YK:n ympäristökokouksen, UNEA:n, päätös kansainvälisen muovijätesopimuksen neuvotteluiden aloittamisesta, yleiskokouksen päätöslauselma oikeudesta puhtaaseen, turvalliseen ja terveelliseen ympäristöön (A/76/L.75) sekä 9.9.2022 yleiskokouksen tekemä päätös perustaa YK:n nuorisotoimisto. Nämä kaikki toimet edistävät merkittävästi YK:n pääsihteerin Yhteinen agendamme -raportin (2021) linjausta vahvistaa nuorten sekä tulevaisuuden sukupolvien oikeuksien näkökulmaa kansainvälisessä politiikassa.
Nuorten lisäksi erityistä huomiota tarvitsevat myös muut haavoittuvat ryhmät, kuten esimerkiksi naiset, vanhukset ja vammaiset. Vanhukset ja vammaiset eivät esimerkiksi aina kykene lähtemään kotoaan kriisin tai onnettomuuden sattuessa. Liikkuminen on haastavaa eikä apuvälineitä tai kulkuneuvoja ei välttämättä ole. Tarvitaan suunnitelmia ja harjoittelua. Ihmisten ohjaamisessa on huomioitava fyysisten rajoitteiden lisäksi myös kognitiiviset ja mielenterveydelliset haasteet.
Lue koosteemme YK: yleiskokouksen ennätyksellisen kiinnostavasta avajaisviikosta, jonka aikana pureuduttiin maailman kriiseihin ja YK:n uudistamistarpeisiin.
Tiedote: Kooste, YK:n 77. yleiskokous, 2022