Tämän päivän maailmaa leimaavat väkivaltaiset konfliktit, ilmastonmuutos ja pandemiat. YK:n mukaan jokainen ilmastonmuutoksen torjuntaan käytetty euro säästää neljä euroa humanitaarisesta työstä. Kehitysyhteistyömäärärahoja leikkaamalla Suomi sahaa omaa oksaansa, sillä ongelmien syihin puuttuminen on merkittävästi halvempaa kuin niiden korjaaminen jälkikäteen.
Suomen kehitysyhteistyömäärärahoilla tuetaan niitä toimenpiteitä, joihin Suomi on sitoutunut kansainvälisesti muun muassa YK:ssa. Näitä ovat muun muassa ilmastorahoitus, kestävän kehityksen tavoiteohjelman Agenda 2030:n saavuttaminen ja ihmisoikeussopimusten toimeenpano.
Kehitysyhteistyön tuloksellisuutta ja YK-järjestöjen työtä arvioidaan säännöllisesti ja arviot ovat julkisesti saatavilla. Vuoden 2022 riippumattoman kehitysevaluointiraportin mukaan Suomen kehitysyhteistyön vahvuuksia ovat tarkoituksenmukaisuus, tehokkuus ja tuloksellisuus.YK:lla on kaikkien eri sektoreiden osaaminen saman katon alla ja se toimii 162 maassa pysyvästi päätöksentekijöiden tukena. Toiminnan tehokkuus näkyi muun muassa siinä, miten maailmanlaajuinen koronapandemia saatiin hallintaan.
Mahdollisia leikkauksia ja kehitysyhteistyön merkitystä pohdittaessa kannattaa pitää mielessä myös se, että osallistumalla kansainvälisten järjestöjen toimintaan Suomi saa käyttöönsä paitsi yhteydet kaikkiin maailman maihin, niin myös valtavan määrän osaamista ja tietotaitoa eri sektoreilta kyberturvallisuuden alalta terveyteen ja koulutukseen. Tämän kautta vahvistetaan myös suomalaisten yritysten kilpailukykyä sekä talouskasvua ja työllisyyttä.
On ymmärrettävää, että katseet kohdistuvat lähialueiden tapahtumiin ja inhimilliseen kärsimykseen ja on hyvä, että humanitaariseen apuun halutaan antaa tukea. Meidän ei pidä kuitenkaan unohtaa pitkäjänteistä kehitystyötä, jonka turvin muutetaan rakenteita ja ennalta ehkäistään tulevia kriisejä.