Tiedote 14.9.2015 klo 16.00
Ulkoministeri Timo Soini painotti budjettiriihen yhteydessä, että pakolaiskriisi on hoidettava kansainvälisellä yhteistyöllä. Monet Suomessa ovat myös vaatineet, että hätää kärsiviä autettaisiin mahdollisimman lähellä kotejaan.
Samalla kuitenkin leikataan juuri työstä, jota YK-järjestöt tekevät alueilla, joissa valtaosa pakolaisista on. YK-järjestöt auttavat Syyriassa ja sen lähimaissa miljoonia pakolaisia tarjoamalla ruokaa, suojaa, perusterveydenhuoltoa ja koulutusta lapsille.
Rahat ovat jo tiukoilla: globaalin humanitaarisen avun yhteenlaskettu budjetti on 20 miljardia euroa, josta alle puolet on saatu kasaan. Tuen puute johtaa pakolaisleireillä näköalattomuuteen. Monille ainoaksi vaihtoehdoksi jää yrittää henkensä kaupalla esimerkiksi Eurooppaan.
Leikkaukset kurittavat kaikkein heikoimpia
Valtionvarainministeriö esittää vuoden 2016 talousarviossa 56 prosentin, jopa 150 miljoonan euron, leikkausta monenkeskiseen yhteistyöhön. Hallitukselta ei ole vieläkään saatu tarkkoja lukuja siitä, miten leikkaukset jakautuvat.
Koska osa monenkeskiseen yhteistyöhön kuuluvasta kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten tuesta on sidottua, leikkaus YK:n kautta tuettuun kehitysyhteistyöhön tullee olemaan jopa yli 60 prosenttia. Tämä kehitysyhteistyöleikkauksista rajuin, ja tulee tarkoittamaan monien YK-järjestöjen tuen täydellistä lopettamista.
Globaali vastuunkantomme ei näin suurten leikkausten realisoituessa heijastele sitä tahtotilaa, joka on ulko- ja kehityspoliittisista linjauksistamme luettavissa ja mitä kohtaamamme inhimilliset katastrofit edellyttävät. Leikkaukset tulevat merkittävästi vaikeuttamaan työtä, jota YK-järjestöt tekevät täyttääkseen jäsenmaiden niille antamat tehtävät.
YK tavoittaa eniten apua tarvitsevat
YK ja sen alajärjestöt – UNICEF, UN Women, pakolaisjärjestö UNCHR, väestörahasto UNFPA, kehitysohjelma UNDP, ruokaohjelma WFP ja monet muut – toimivat kaikissa kehitysmaissa ja tavoittavat laaja-alaisten verkostojensa avulla eniten apua tarvitset ryhmät. Ne auttavat löytämään rauhanomaisia ratkaisuja konflikteihin, rakentamaan rauhaa ja demokratiaa. Ne myös ehkäisevät eriarvoisuutta vähentävällä työllään konfliktien syttymistä ja pakolaiskriisejä.
YK-järjestöt tekevät työtä, jota kahdenvälinen kehitysyhteistyö tai yritysyhteistyö eivät korvaa.
Hallitusohjelmassa Suomi vahvistaa edelleen sitoumuksensa 0,7 prosentin bktl-tavoitteeseen, mutta teot osoittavat päinvastaista. Nyt olisi tärkeä kertoa, millä ja millä keinoilla tavoitteeseen tulevaisuudessa päästään.
Suomi lipeämässä sitoumuksistaan
Ymmärrämme, että talouden kovat realiteetit vaikuttavat myös Suomen ulko- ja kehityspolitiikkaan. Kaavaillut leikkaukset ovat kuitenkin niin suuret, että Suomi on murentamassa paitsi omaa uskottavuuttaan ja vaikuttavuuttaan, koko YK:n voimaa ja uskoa yhdessä tekemiseen.
Lisäksi Suomi lipeää sitoumuksistaan juuri YK:n historiallisen kestävän kehityksen huippukokouksen kynnyksellä ja ratkaisevaan Pariisin ilmastokokoukseen valmistauduttaessa. Molemmat näistä prosesseista ovat merkittäviä maailman kriisien ennaltaehkäisyn kannalta.
Suomi ei voi yksin ratkaista Syyrian kriisiä tai pakolaistilannetta. Mutta jos vaadimme sopimusten noudattamista ja kansainvälistä yhteistyötä kriisien ratkaisemiseksi, meidän on tehtävä osamme. Emme voi vaatia muilta sellaista, mitä emme itsekään tee.
Marja-Riitta Ketola, pääsihteeri, Suomen Unicef (09-5845 0207)
Helena Laukko, toiminnanjohtaja, Suomen YK-liitto (044 781 0303)
Elina Multanen, toiminnanjohtaja, Suomen UN Women (040 578 1165)