YK:n pääsihteerin sanoma yleiskokouksen avajaisissa oli tiivistetysti se, että ilman solidaarisuutta ihmiskunta jatkaa kohti laajenevia kriisejä, mutta halutessamme pystymme edelleen valitsemaan positiivisen kehityksen tien ja tekemään yhdessä läpimurtoja, joiden avulla saavutamme kestävän kehityksen tavoitteet ja sitä kautta elinkelpoisen planeetan, rauhanomaiset yhteiskunnat ja hyvinvoinnin kaikille ihmisille.
YK:n pääsihteeri arvioi yleiskokouksen avajaispuheessaan nykytilannetta todeten, että ”Onnistuimme lääketieteessä, mutta meitä uhkaa ehdot etiikassa”. YK-liitto yhtyy pääsihteerin huoleen monenkeskisen yhteistyön edellytyksien heikkenemisestä.
Rokotekehityksessä onnistuminen osoitti vahvaa teknologista osaamista ja kykyä laaja-alaiseen yhteistyöhön selkeän akuutin ongelman edessä. Sen sijaan monitahoisissa haasteissa, kuten maailmalaajuisessa rokotejakelussa olemme toistaiseksi epäonnistuneet pahasti. Kehittyneiden maiden väestöstä maailmanlaajuisesti jo yli puolet on saanut ensimmäisen rokotteen, mutta vähiten kehittyneiden maiden väestöstä vain kaksi prosenttia - huolimatta siitä, ettei kukaan ole turvassa ennen kuin riittävä rokotekattavuus on globaalisti saavutettu. Suunnan on muututtava vauhdilla, jos kasvava luottamuspula etelän ja pohjoisen välillä halutaan välttää.
Luottamuspula näkyy myös aseidenriisuntaneuvottelujen heikossa etenemissä. Uusia uhkia nousee digi-ja kyberturvallisuuden saralle, eikä niiden sääntelyä koskeva keskustelu ole edes kunnolla käynnistynyt. Suunnan muuttamiseksi pääsihteeri esittää uutta rauhan suunnitelmaa, jolla varmistettaisiin ennaltaehkäisyyn tarvittavat resurssit esimerkiksi vähentämällä liiallisiksi kasvaneita sotilasbudjetteja.
Ihmisoikeuksien ja erityisesti naisten ja tyttöjen oikeuksien vastaiset liikkeet ovat nousussa monissa maissa samoin kuin tarkoituksellinen väärän tiedon ja salaliittoteorioiden levittäminen. Pääsihteerin mukaan kyberturvallisuuteen ja digitaalisen kuilun pienentämiseen tulee panostaa. Uutena aloitteena Our Common Agenda -raportissa esitellään Global Digital Compact, jonka valmistelussa Suomenkin aktiivisuutta tarvitaan.
Suomen rooli YK:n Generation Equality- tasa-arvoaloitteen Teknologia ja innovaatiot -koalition yhtenä vetäjänä sekä YK:n teknologia- ja innovaatioasioita edistävän Global Pulsen sijoittuminen Helsinkiin antavat meille mahdollisuuden toimia edelläkävijöiden joukossa. Samoin seuraaviksi suuriksi temaattisiksi kokouksiksi identifioidut Transforming Education Summit ja Social Summit käsittelevät teemoja, joissa Suomi on perinteisesti noussut esiin positiivisena esimerkkinä kansainvälisillä areenoilla. Tärkeä anti Suomen ja muiden Pohjoismaiden osalta on myös koko yhteiskuntaa laajasti osallistava monitoimijayhteistyön malli, jonka merkitystä kansainvälisesti ei voi liikaa korostaa.
YK-liitto painottaa, että tuki kriittiselle kansalaisyhteiskunnalle ja medialle on taattava ja sen puolesta tulee toimia herkeämättä, sillä toimiva kansalaisyhteiskunta on myös vahva suoja väärän tiedon leviämistä ja yhteiskuntien luottamuksen hapertumista vastaan.
Meillä on jo olemassa 75 vuoden aikana yhdessä sovittuja malleja, sopimuksia ja sitoumuksia, joiden avulla suurin osa käsillä olevista ongelmista voidaan ratkaista. Meillä on YK:n peruskirja, ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus ja muut ihmisoikeusinstrumentit, kestävän kehityksen Agenda 2030, Pariisin ilmastosopimus sekä muut tärkeät sopimukset ja päätöslauselmat, joita YK:ssa on neuvoteltu sen yli 75 vuoden historian aikana. Näiden toimeenpanoon ja kehittämiseen on nyt satsattava entistä tarmokkaammin.
Pääsihteeri peräänkuuluttaa YK:sta 2.0. versiota, joka kykenisi vastaamaan paremmin nykyhetken ja tulevaisuuden haasteisiin ja toimisi entistä vahvemmin verkostoituneena kansalaisjärjestöjen, tutkimuslaitosten kanssa. Toimijoiden välisen yhteistyön lisääminen kaikilla tasoilla on välttämätöntä ja iloitsemme Guterresin erityisen kansalaisyhteiskuntavastaavan asettamisesta kaikkiin YK-järjestöihin. Myös turvallisuusneuvoston jäsenpohjan laajentaminen ja toimintatapojen uudistaminen sisältyy pääsihteerin esitykseen tulevaisuuden YK:sta.
Pääsihteeri on koko toimikautensa ajan korostanut vahvasti sitä, että nuorten äänen tulee kuulua vahvemmin erityisesti ilmastopolitiikassa, sillä nuoret ja tulevat sukupolvet tulevat elämään meidän päätöstemme seurausten kanssa. Our Common Agenda -raportissa esitetään muun muassa kolmen temaattisen huippukokouksen järjestämistä: koulutuksen uudistamista käsittelevä Transforming Education Summit, kestävän kehityksen sosiaalisen ulottuvuuden tavoitteiden takaamista edistävä Social Summit ja laajasti keskeisiä teemoja yhteen kokoava Tulevaisuuskokouksen (Summit of the Future) valmistelua ja järjestämistä. Tulevaisuusajattelu on raportissa hyvin vahvana ja siihen liittyy useita aloitteita kuten monitoimijapohjainen hyviä kokemuksia jakava YK:n tulevaisuuslaboratorio (Future’s Lab),
YK:n nuorisolähettilään aseman vahvistamista osana YK:n sihteeristöä sekä uuden tulevaisuuden sukupolvien erityisedustajan nimittämistä selvittämään eri vaihtoehtoja siitä, miten tulevat sukupolvet voisivat olla vahvemmin edustettuna monenkeskisessä järjestelmässä. YK-liitto kannustaa Suomea tarttumaan vahvasti näiden aloitteen toimeenpanon edistämiseen.