Vuonna 2015 päätettävistä kestävän kehityksen tavoitteista ja ilmastosopimuksesta tulee tehdä universaaleja ja mahdollisimman sitovia. Myös Suomen on sitouduttava tavoitteisiin ja niiden tulee ilmetä uudessa hallitusohjelmassa läpileikkaavana periaatteena niin kansallisen kuin kansainvälisen päätöksenteon suhteen. Tämä tarkoittaa Suomeen kohdistuvia tavoitteita mm. ilmasto-, talous-, energia-, infrastruktuuri-, sosiaali- ja terveys- sekä kehityspolitiikan aloilla. Suomen on oltava myös osaltaan aktiivisesti vaikuttamassa niiden toteutumiseen maailmanlaajuisesti. Kestävän kehityksen tavoitteet ovat saavutettavissa, mikäli niiden takana on tarpeeksi laajaa poliittista kannatusta ja tavoitteisiin sitoutumista, tämän on osoittanut onnistuminen monien vuosituhattavoitteiden kohdalla.
Suomen on pidettävä kiinni YK:n asettamasta 0,7:n prosentin määrärahatavoitteesta äärimmäisen köyhyyden poistamiseksi maailmasta ja kohdennettava siitä sovitun mukaisesti 15 % vähiten kehittyneiden maiden tukemiseen. Eriarvoistumiskehitystä vastaan on ponnisteltava myös globaalitasolla ja työhön on saatava mukaan valtion yritykset ja yhteisöt entistä laaja-alaisemmin. Ilmastomuutoksen hillitsemiseksi tehtäviin sitoumuksiin on kyettävä vastaamaan ilman, että se heikentää osallistumistamme köyhyyden vähentämiseksi tehtävään työhön.
YK-järjestöt ovat tehokkaita ja vaikuttavia kehitystoimijoita maailmanlaajuisesti. Suomen tulee jatkaa korvamerkitsemättömän tuen antamista YK-järjestöille, jotka tukevat omia kehityspoliittisia tavoitteitamme.
YK:n legimiteetin turvaamiseksi ja hallitusohjelmassa asetettavien tavoitteiden toteuttamiseen tarvitaan vahva kansalaisten tuki. Tätä osaltaan edesauttaa tiivis kolmannen sektorin ja viranomaisten välinen yhteistyö. YK-järjestöjen kautta kanavoidaan yli 40 prosenttia kehitysyhteistyövaroista. On tärkeää, että YK-asiat pysyvät esillä myös kotimaisessa politiikkavalmistelussa ja toivommekin, että YK-järjestöt huomioidaan tulevia globaali-, kehitys- ja ihmisoikeuspoliittisia neuvottelukuntia asetettaessa.