Suomen YK-liitto kiittää ulkoasiainministeriötä kuulemisen järjestämisestä ja mahdollisuudesta lausua tilaisuudessa liiton näkemyksiä tulevaan, järjestyksessään 70:teen yleiskokouskauteen liittyen.
Kulunut vuosi on ollut monella tapaa vedenjakaja; mammuttineuvottelut kestävän kehityksen tavoitteiden määrittelemiseksi on saatu vietyä läpi ja samalla valmistaudutaan juhlistamaan 70-vuotiasta YK:ta.
Vuosituhattavoitteiden avulla on saatu paljon aikaan, ja useat tavoitteet ja alatavoitteet onkin koordinoiduin ponnisteluin saavutettu. Vuosituhattavoitteiden määräaika umpeutuu vuodenvaihteessa, jolloin uusien, yleismaailmallisten kehitystavoitteiden on määrä astua voimaan. Pariisissa on joulukuussa määrä sopia uusista sitoumuksista kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.
Maailman parhaat uutiset
YK-liitto on yhdessä muiden kotimaisten YK-järjestöjen kanssa kampanjoinut tänä vuonna YK:n 70-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Maailman parhaiden uutisten merkeissä. Yhdessä Suomen Unicefin, Suomen UN Womenin, Pakolaisavun ja Väestöliiton kanssa YK-liitto on kerännyt yli tuhannelta suomalaiselta heidän unelmiaan ja visioitaan siitä, millaisessa maailmassa he haluaisivat tulevaisuudessa elää. Tässä muutama esimerkki unelmista:
2020: Pakolaiset pääsevät turvaan kaikkialla
2020: Tasa-arvo on toteutunut
2025: Ilmastonmuutos on pysäytetty
2025: Lapsiavioliitot on kielletty koko maailmassa
2030: Kansallisuudesta riippumatta, ihmisoikeudet toteutuvat kaikkialla
2030: Pohjanlahti on puhdistunut
Nämä ovat kaikki tavoitteita, joiden eteen myös me YK-liitossa haluamme jatkaa työtä.
Arktinen alue - esimerkki kestävän kehityksen välttämättömyydestä
Muutaman päivän päästä alkavassa yleiskokouksessa maailman johtajat kokoontuvat sopimaan globaaleista kestävän kehityksen tavoitteista
Uudet globaalitavoitteet perustuvat ymmärrykselle siitä, että rauha ja turvallisuus ovat perusedellytyksiä kehitykselle, talouskasvun on tapahduttava planeettamme kantokyvyn rajoissa, eikä vakaa yhteiskunta voi perustua epäoikeudenmukaisuudelle. Globaalitavoitteiden johtava ajatus on heikoimmassa asemassa olevista huolehtiminen 'ketään ei jätetä' -periaatteella. Tämä motto on vahva lupaus haavoittuvimmissa tilanteissa oleville ihmisille siitä, että heitä ei hylätä.
Neuvotteluissa on korostunut, että tavoitteisiin pyritään positiivisten mallien jakamisen kautta ja laajalla yhteistyöllä. Tässä erityisesti Arktisen alueen yhteistyö valtioiden, alueen alkuperäiskansojen, tiedeyhteisön, kansalaisyhteiskunnan ja yksityissektorin toimijoiden kesken voi toimia hyvänä esimerkkinä. Suomen tuleva Arktisen Neuvoston puheenjohtajuus on siksi merkittävä mahdollisuus, joka tulee käyttää hyödyksi.
Globaalien ympäristöongelmien, kuten ilmastonmuutoksen, seuraukset näkyvät Arktisella alueella keskimääräistä voimakkaammin. Jäätikköjen sulamisella on vakavia, jo näkyvissä olevia seurauksia paikallisesti esimerkiksi eroosion aiheuttamien tuhojen muodossa. Lisäksi, kuten Yhdysvaltojen puheenjohtajuuskauden alussa julkaistussa taustadokumentissa hyvin todetaan: "What happens in the Arctic does not stay in the Arctic".
Ikiroudan sulaminen vapauttaa metaania ilmakehään ja kiihdyttää entisestään ilmastonmuutosta. Valtavien makean veden määrien sekoittumisella meriveteen saattaa olla ennalta-arvaamattomia vaikutuksia tuuliin ja merivirtoihin, jotka puolestaan vaikuttavat laajalla alueella.
Ratkaisuja ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ongelmiin tarvitaan kaikilla tasoilla paikallisesta kansainväliseen. Arktisen alueen alkuperäiskansojen sopeutumiskyvyn vahvistamisessa keskeinen tekijä on, että yhteisöjen oikeudet tunnustetaan ja etsitään paikallisia yhteistoimintamalleja. Arktinen öljynporaus on valtava riski alueen herkälle luonnolle ja mikäli ilmastonmuutoksen pahimmat seuraukset halutaan välttää, kasvihuonekaasupäästöt globaalisti on saatava nopeasti laskemaan sen sijaan, että riippuvuutta fossiilisista polttoaineista vahvistetaan. Pariisin ilmastokokous joulukuussa on keskeisessä asemassa ilmastonmuutoksen torjumisessa. Suomen tulee toimia aktiivisesti, jotta neuvotteluista saadaan kunnianhimoinen, laaja ja oikeudenmukainen sopimus. Sopimuksen tulee olla riittävän kunnianhimoinen ilmastonmuutoksen käsistä riistäytymisen estämiseksi (ns. kahden asteen tavoite) ja sen puitteissa on oltava mahdollisuus säännöllisesti arvioida ja kiristää jo annettuja päästövähennystavoitteita.
Ilman kansalaisten aktiivista panosta tavoitteita ei saavuteta
Kansalaisjärjestöt niin Suomessa kuin kansainvälisesti ovat olleet aktiivisesti mukana uusien kestävän kehityksen tavoitteiden valmistelussa ja niiden osallistuminen toimeenpanoon on välttämätöntä. Myös Suomessa kansalaisjärjestöjä on kuultu valmisteluprosessissa. Lisäksi ulkoministeriö on tukenut kansalaisyhteiskunnan osallistumista yleiskokouksen avajaisviikolle jo usean vuosien ajan. YK-liitto on tästä yhteistyöstä iloinen ja toivoo, että kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuuksista pidetään kotimaassa jatkossakin huolta sellaisen rahoituksen turvin, joka tosiasiallisesti mahdollistaa pitkäjänteisen ja tuloksellisen työn oikeudenmukaisen globalisaation, kestävän kehityksen ja ihmisoikeuksien toteutumiseksi.
Rauhanvälitystoiminnasta asekauppasopimukseen
Suomi on tehnyt pitkäjänteistä työtä rauhanrakentamisen ja -välittämisen eteen YK:ssa ja toiminut aloitteentekijänä useissa YK:n rauhanvälitystyötä tukevissa aloitteissa. Suomen ponnistelut YK:n rauhanvälitystoiminnan kehittämiseksi sekä rauhanvälitystä koskevien päätöslauselmien aikaansaamiseksi ovat vuosien varrella tuottaneet erinomaisia tuloksia. Siksi ne toimivatkin hyvinä esimerkkeinä pienen jäsenmaan mahdollisuuksista kehittää YK:n toimintaa sellaiseksi, että se vastaa entistä paremmin globalisoituvan maailman ja sen monimutkaistuvien haasteiden tarpeisiin.
Suomi teki myös korvaamatonta työtä asekauppasopimuksen aikaansaamiseksi ja osoitti samalla johdonmukaisella ja pitkäjänteisellä työllä pystyvänsä merkittäviin tekoihin kansainvälisen oikeuden kehittämiseksi osana YK-järjestelmää.
Siviilien suojeleminen konflikteissa
Suomen edellisessä YK-strategiassa YK:n suojeluvastuualoitteen (Responsibility to Protect R2P) tukeminen nostettiin yhdeksi YK-toimintamme painopistealueeksi. Tämän päivän pakolaiskriisin valossa, työ suojeluvastuun toimeenpanemiseksi on entistä tärkeämpää.
Vetoamme Suomen hallitukseen, jotta se jatkaisi myös tulevalla yleiskokouskaudella vahvaa työtä suojeluvastuualoitteen käyttöönottamiseksi ja siviilien suojelun parantamiseksi konflikteissa.
Samoin Suomi on jo pidemmän aikaa ollut edelläkävijänä 1325-päätöslauselman (Naiset, rauha ja turvallisuus) toimeenpanossa. Kuten UN Womenin rauhan ja turvallisuuden yksikön päälliköksi kesällä valittu Päivi Kannisto on todennut, naisten roolilla ja asemalla ennen ja jälkeen konflikteja sekä niiden aikana on merkittävä vaikutus siihen, miten maa selviää kriiseistä ja miten vakaaksi alue muodostuu. Tästä Suomella on sekä omakohtaista ymmärrystä asiasta että arvostettua kansainvälistä osaamista, ja siksi Suomen kannattaa olla tämän alan kansainvälisesti aktiivinen vaikuttaja.
YK tarvitsee uudistuksia
YK:n rakenteellisten reformien tukeminen sekä tulevan pääsihteerin valintaprosessin läpinäkyvyys ovat keskeisiä asioita tulevien yleiskokouskausien aikana.
Yleiskokous hyväksyi hiljattain päätöslauselman, jossa se määrittelee mm. uudet valintakriteerit pääsihteerille ja rohkaisee jäsenmaita asettamaan myös naisia ehdokkaiksi. Onkin ensiarvoisen tärkeää, että pääsihteerin valintaprosessi on läpinäkyvä ja antaa tosiasialliset mahdollisuudet kaikkein pätevimmille ehdokkaille.
YK:n uudistuminen on pitkän aikavälin tavoitteena niin oleellinen, että sen tukemisen tärkeyttä ei voi aliarvioida. Uudistuminen kytkeytyy tiiviisti niin, yleiskokouksen, turvallisuusneuvoston kuin kansalaisosallistumisenkin kehittämiseen. Myös YK:n aseriisuntatyön eteen on lukuisista haasteista huolimatta jaksettava edelleen ponnistella, sillä aseidenriisunta muodostaa historiallisesti YK:n legitimiteetin perustan.
Pohjoismainen YK-yhteistyö ja rauhanturvaaminen
Pohjoismaista yhteistyötä olisi tulevalla toimikaudella tärkeää vahvistaa edelleen. Apulaispääsihteerinä toimii yhä ruotsalainen Jan Eliasson, yleiskokouksen puheenjohtajuus on Tanskalla ja samalla Ruotsi valmistautuu syksyllä 2016 tapahtuvaan turvallisuusneuvostovaaliin. Yhteispohjoismainen aloitteentekokyky ja samanmielisyytemme monissa kehitys- ja ihmisoikeuskysymyksissä ovat edelleen vahvuuksiamme.
Ruotsi kaavailee myös kasvattavansa osallistumistaan YK:n valtuuttamiin sotilasoperaatioihin. Suomalaisia YK:n valtuuttamissa sotilasoperaatioissa toimii tällä hetkellä reilut 330. Suomen rauhanturvaosaamista arvostetaan, ja viime vuosina olikin ilahduttavaa, että sotilaidemme lukumäärä YK-operaatioissa kasvoi myönteisesti. Suomen rauhanturvaoperaatioihin osallistumisella on myös tiivis yhteys vaikuttamismahdollisuuksiimme muualla YK-järjestelmässä. Mikäli osallistumisemme YK-operaatioihin kutistuu suunnitellusti (-15%), ovat nämä vaikuttamisväylät vaakalaudalla.
Nuoriso vaa’ankielisukupolven asemassa
Haluamme kiittää ulkoministeriötä pitkäaikaisesta yhteistyöstä nuorten osallistamiseksi YK-kokouksiin. Tämän vuoden nuorisodelegaatti Mikkel Näkkäläjärvi on 17. nuorisodelegaatti yleiskokouksessa.
Nuorten rooli on tulevaisuudessa kansainvälisen turvallisuuden ja vakauden sekä demokratiakehityksen kannalta yhä keskeisempi. Nuorten massatyöttömyys, syrjäytymisen uhka, demokratiavaje, kansalais-, poliittisten-, taloudellisten- tai sivistyksellisten oikeuksien puutteellisuus sekä sosiaalisen kehityksen tarve ovat tekijöitä, jotka voivat pahimmillaan aiheuttaa vakaviakin uhkia alueelliselle ja kansainväliselle turvallisuudelle. Nuorta sukupolvea koskevia näkökohtia ei voi korostaa riittämiin, sillä lasten ja nuorten hyvinvointi nivoutuu erottamattomasti niihin ihmisoikeuksien ja kehityksen periaatteisiin, joita ilman pysyvän rauhan saavuttaminen vaikeutuu keskeisesti – niin meillä kotimaassa kuin maailmallakin.
On välttämätöntä, että nuorille on tarjolla mahdollisuuksia tutustua kansainväliseen yhteistyön realiteetteihin omakohtaisesti. Olemme huolissamme siitä, heikkenevätkö nämä mahdollisuudet, kun Suomen tuki monenkeskiseen, YK:n kautta kanavoitavaan kehitysyhteistyöhön laskee merkittävästi. Esimerkiksi ulkoministeriön kautta rahoitetut JPO-ohjelmat ovat olleet nuorten keskuudessa varsin suosittuja väyliä kansainväliselle ja YK-uralle.
Globaalikasvatuksen tulevaisuus uhattuna
Suomen YK-liiton koulutustoiminta tukee YK:n ja Unescon asettamia kasvatus- ja koulutustavoitteita. YK-liitto keskittyy koulutus- ja tiedotustoiminnassaan YK:n toiminnan tunnetuksi tekemiseen, ihmisoikeuksien edistämiseen ja vastuullisen kansalaisuuden tukemiseen. YK-liiton globaalikasvatuksella pyritään pitkäkestoisiin tuloksiin ja pysyvään muutokseen asenteissa ja toimintatavoissa. Tätä työtä ei tehdä ilman riittävää resursointia. Globaali vastuunkantokykymme linkittyy saumattomasti tulevien päättäjiemme – nyt nuoren sukupolvemme – tietoon, taitotasoon ja ennen kaikkea tahtoon ratkaista globaalit kehityskysymykset ketään ei jätetä -periaatteella. Tämä haaste on jo nyt valtava.
Hallituksen kaavailemat rajut leikkaukset heikentävät toteutuessaan kotimaassa tapahtuvaa globaalikasvatusta merkittävästi. Mikäli leikkaukset tulevat suunnitellussa laajuudessaan voimaan, uhkaa kansainvälisyys- ja ihmisoikeuskasvatus jäädä lähes kokonaan vapaaehtoisuuden varaan. Tällöin valuu hukkaan vuosikymmenien pitkäjänteinen työ laadukkaan globaalikasvatus- ja ihmisoikeusaineiston tuottamiseksi ja jalkauttamiseksi suomalaisiin kouluihin ja oppilaitoksiin.
YK-järjestöjen tuen romahduttamisella ei tueta pakolaiskriisin ratkaisua
Monenkeskinen yhteistyö on perinteisesti ollut kahdenvälistä- ja yritysyhteistyötä täydentävä instrumentti, jolla on lisäksi merkittävä rooli Suomen ulkopolitiikassa. YK:n alajärjestöt ja rahastot ovat olleet keskeisessä asemassa avunantajien yhteistyön koordinoinnissa ja hyvän hallinnon edistämisessä kehitysmaissa. Tuloksia on myös saatu aikaan, kuten vuosituhattavoitteiden saavutukset osoittavat.
Heikentyneen turvallisuus- ja taloustilanteen sekä konfliktien ja ilmastonmuutoksen aiheuttaman pakolaiskriisin keskellä kansainvälinen kehitys tulisi ohjata mitä pikimmin kestävälle pohjalle. Tätä ohjausta pyritään antamaan yleiskokouksen yhteydessä pidettävässä huippukokouksessa ja sen jälkeen joulukuussa pidettävässä Pariisin ilmastokokouksessa.
Vaikka on selvää, että talouden realiteetit vaikuttavat myös Suomen ulko- ja kehityspolitiikkaan, on varsin huolestuttavaa, että monenkeskisestä yhteistyöstä aiotaan leikata kaikkein eniten. Käsityksemme mukaan YK:n alajärjestöjen ja rahastojen tukea leikataan jopa yli 60 prosentilla. YK alajärjestöineen auttaa hädässä olevia ja pakolaisia lähinnä heidän omia lähtömaitaan. On viime aikaisten pakolaisvirtoja osoittavien lausuntojen valossa nurinkurista, että juuri tähän työhön leikkaukset pahiten nyt osuvat.
Lue myös muiden kansalaisjärjestöjen painopisteistä YK:n yleiskokouksessa:
Vammaisjärjestöjen huomiot YK:n 70. yleiskokoukseen
Amnesty Internationalin suositukset Suomelle YK:n yleiskokouksen 70. istuntoon
Väestöliiton esitykset YK:n yleiskokouksen post-2015-huippukokoukseen