YK on ainutlaatuinen kansainvälinen areena, joka tuo kaikki maailman maat yhteen rauhan, kehityksen ja ihmisoikeuksien edistämiseksi. Varmuus siitä, että vaikeimmat ongelmamme ovat yhteisiä, vahvistuu päivä päivältä, ja niiden ratkaisemiseksi tarvitaan entistä enemmän kansainvälistä yhteistyötä. Samaan aikaan tämän yhteistyön arvoa myös avoimesti epäillään ja yhteisesti tehdyistä päätöksistä peräännytään. Siksi tuki uudistuvalle YK:lle ja keskustelu Suomen YK-politiikasta on entistäkin arvokkaampaa.
Tammikuussa työnsä aloittaneen pääsihteeri Antonio Guterresin painopistealueet viisivuotiselle toimikaudelle ovat konfliktien ehkäisy, kestävä kehitys ja YK-järjestelmän uudistaminen. Pääsihteeri on aloittanut kautensa aktiivisesti, ja käsittelyyn on saatu jo ensimmäisiä hahmotelmia organisaation uudistamiseksi. Syksyn mittaan keskusteluun nousevat sekä kehitys- että rauhanturvasektorin uudistustarpeet.
Euroopan Unioni tukee pääsihteerin asettamaa agendaa ja sen kolme keskeistä tavoitetta ovat vahvempi globaalihallinta, rauha ja konfliktien ehkäisy sekä kestävä muutosagenda. Lisäksi EU on määritellyt sukupuolten välisen tasa-arvon, naisten aseman vahvistamisen ja 1325 (Naiset, rauha ja turvallisuus) -päätöslauselman toimeenpanon läpileikkaaviksi tavoitteiksi. EU pyrkii myös edistämään 2250 (Nuoret, rauha ja turvallisuus) -resoluution toimeenpanoa. YK-liitto tukee näitä tavoitteita ja toivoo, että 1325 -toimeenpanosta saatu kokemus rohkaisisi Suomea edistämään aktiivisesti myös 2250-resoluution toimeenpanoa.
Agenda 2030 ja kehityssektorin uudistustarpeet
Kestävän kehityksen Agenda 2030 on kokonaisvaltainen ohjelma, jossa kaikki 17 tavoitetta liittyvät vahvasti toisiinsa. Sen toteutuminen edellyttää laaja-alaista omistajuutta ja hallinnonrajat ylittävää yhteistyötä sekä YK:ssa että sen jäsenmaissa. YK:lla on merkittävä tehtävä agendan edistäjänä ja toimeenpanon valvojana, ja sen organisaation on uudistuttava tavoitteiden saavuttamiseksi.
Pääsihteerin ensimmäinen kehityssektorin uudistamista koskeva raportti julkistettiin heinäkuussa. Tavoitteena on jäsenmaiden omistajuuden ja johtajuuden vahvistaminen Agenda 2030:n toimeenpanossa. YK:n kenttäorganisaation pääasiallinen tehtävä on tukea paikallista hallintoa tässä työssä. Raportissa puhutaan uuden sukupolven maatiimeistä sekä rohkeasta ja vastuullisesta johdosta. Maatiimien koordinaattoreiden (Resident Coordinator RC) irrottaminen UNDP:n alaisuudesta on yksi raportissa mainituista ratkaisuvaihtoehdoista. Uudistuspyrkimykset ovat kunnianhimoisia ja onnistuessa myllertävät monien YK-toimijoiden perinteistä toimintatapaa. Onkin välttämätöntä, että pääsihteeri saa uudistuspyrkimyksille vahvan tuen jäsenmailta sekä YK-kokouksissa että yhteistyömaissa.
Vähiten kehittyneissä maissa, köyhissä saarivaltioissa ja rannikottomissa maissa asuu kuudesosa maailman väestöstä. Näillä 91 YK:n jäsenmaalla on suuria vaikeuksia kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanossa. Agenda 2030:n Ketään ei jätetä -periaate edellyttää, että näiden maiden erityistarpeet huomioidaan kansainvälisessä yhteistyössä. Sama periaate edellyttää toki toimia myös muissa jäsenmaissa – lähes ¾ maailman köyhistä elää keskitulotason maissa.
Agendan toteutuminen edellyttää paitsi toimintatapojen muutosta, myös miljardien vuosittaista rahoitusta, ja sen tueksi tarvitaan kaikkia yhteiskunnallisia toimijoita. Yksityinen sektori on saatava mukaan agendan toteutukseen, mutta sen lisäksi avunantajien on kunnioitettava 0,7 % apulupaustaan, jotta tavoitteet voidaan saavuttaa.
Kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista edellytyksenä on myös korvamerkityn rahoituksen vähentäminen. Perusrahoitus on YK-järjestöjen rahoituksesta yhä pienempi osa. Tämä tekee joustavasta ja kokonaisvaltaisesta strategisesta työstä Agenda 2030:n edistämiseksi erittäin vaikeaa.
Konfliktien ehkäisy ja rauhan edistämiseksi tarvittavat uudistukset
Pääsihteerin esitys konfliktinehkäisyn tehostamiseksi ja rauhanturvarakenteiden uudistamiseksi valmistunee loppuvuodesta, kunhan rahoitusneuvottelut nykyisten operaatioiden osalta saadaan ensin päätökseen.
Suomessa hiljattain vierailleen alipääsihteeri Jean-Pierre Lacroixin mukaan painopisteen tulee olla yhä vahvemmin poliittisten prosessien tukemisessa – toisin kuin aiemmin, jolloin poliittiset prosessit tukivat rauhanturvaoperaatioiden toteutumista. Operaatioiden toimintaympäristö on yhä haastavampi ja YK-operaatiot ovat entistä useammin väkivaltaisuuksien kohteena. Rauhanturvaoperaatioiden mandaattien uudistamisen lisäksi operaatioihin osallistujat tarvitsevat lisää koulutusta sekä uudenlaista teknologiaa ja välineistöä onnistuakseen tehtävissään. Suomen tulisikin olla aktiivinen rauhanturvaprosessien uudistamisessa ja tarjota osaamistaan mm. YK-joukkojen koulutukseen.
Yleiskokouksen avausviikolla esitellään myös pääsihteeri Guterresin aloitteesta laadittu uusi sopimus (new “compact”) rauhanturvaoperaatioissa tapahtuneiden seksuaalisten hyväksikäyttötapausten estämiseksi ja uhrien auttamiseksi. Rauhanturvaajien ja YK:n siviilitoimijoiden esiin tullut syyllistyminen seksuaaliseen hyväksikäyttöön konfliktialueilla on täysin YK:n perusperiaatteiden vastaista, ja näiden rikosten estämiseen on löydettävä pikaisesti toimivat keinot. Pääsihteerin aloite on tärkeä, ja huolimatta sen vapaaehtoisesta luonteesta, sillä on vaikuttavuutta sekä ongelman näkyväksi tekemiseksi että sen ratkaisemiseksi. Onko Suomi mukana tässä aloitteessa, ja miten se heijastuu Suomen linjauksiin tulevissa rauhanturvaoperaatioissa tai -koulutuksissa?
Yleiskokouskauden painopisteet ja Suomi
Suomella on yleiskokouksessa korkean tason delegaatio, joka kertoo vahvasta kiinnostuksesta monenkeskiseen yhteistyöhön. Suurten oheistapahtumien sijaan yleiskokouksen ensimmäisten viikkojen ohjelmassa on useita pienempiä temaattisia kokouksia, joilla voi onnistuessaan olla suuri vaikutus YK:n toiminnan legitimiteetin ja tehokkuuden parantamiseksi.
Aiemmin mainittujen lisäksi Yhdysvaltain toimesta järjestetään korkean tason tapahtuma YK:n uudistumisen edistämiseksi. Aloite (10-point UN Reform Political Declaration) tukee pääsihteeri Guterresin uudistusagendaa ja pyrkii vahvistamaan pääsihteerin asemaa uudistusten toimeenpanossa. Kuulisimme mielellämme, aikooko Suomi allekirjoittaa Yhdysvaltain aloitteen ja miten suhtaudutaan pääsihteerin ja muiden toimijoiden reformiesityksiin.
Myös tuore ydinaseet kieltävä sopimus on iso keskustelunaihe. Suomi ei ollut mukana neuvotteluissa, mutta nyt kun sopimus on kuitenkin olemassa ja ratifioitavana, toivomme avointa keskustelua siitä, miten ydinaseriisuntaa ja aseidenriisuntaa yleisesti tulisi Suomen mielestä edistää YK:ssa.
Kaiken kaikkiaan pääsihteerin uudet avaukset ja ajankohtaiset asiat edellyttävät Suomen kantojen uudelleenarviointia. Tuoretta keskustelua ja linjauksia Suomen YK-painopisteistä ja suhtautumisesta yleiskokouksessa esillä oleviin asioihin kaivataan nyt kipeästi. Siksi on tärkeää että Suomen ulkoasiainhallinnon YK-strategia uudistetaan pikimmiten. Edellinen strategia tehtiin toissahallituksen aikana vuonna 2013 – maailma on muuttunut paljon sen jälkeen, kuten myös Suomen rahallinen panostus YK:ssa.
Meillä on oltava selkeä kuva siitä, mitä Suomi pyrkii YK:ssa ja YK:n kautta saamaan aikaan. On myös pyrittävä avoimesti arvioimaan ja kertomaan siitä, mitä Suomen rahoituksella YK:ssa saadaan aikaan. Tämä kuuleminen on hyvä tilaisuus Suomelle käydä tällaista keskustelua kansalaisjärjestöjen kanssa, ja toivomme että näistä painopisteistä käydään avointa keskustelua ja niiden toteutumista arvioidaan yhteistyössä. Kansalaisjärjestöjen toimintatilan kavetessa ja demokratian perusteiden ollessa uhattuna monin paikoin, kaikki yhteiskunnan osat mukaan ottava keskustelu ja panostus kansalaisyhteiskunnan mielekkääseen osallistamiseen on entistä tärkeämpää.
On tärkeää myös muistaa, että Suomen vaikutusmahdollisuudet YK:ssa ovat suomalaisten asiantuntijoiden käsissä. Viime aikoina suomalaiset ovat toimineet merkittävissä tehtävissä esimerkiksi tavanomaisten aseiden kauppaa säätelevän asekauppasopimuksen puheenjohtajana (päättyy syyskuussa 2017). Tänä syksynä Suomi myös pyrkii UNESCOn hallintoneuvoston jäseneksi ja Arktisen neuvoston puheenjohtajuus antaa osaltaan mahdollisuuden edistää tärkeällä areenalla kestävän kehityksen kysymyksiä sekä työtä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi.
Vaikka Suomessa onkin YK-osaajia, olemme huolissamme tämän osaamisen siirtymisestä seuraavalle sukupolvelle. Suomen YK-liitto on tänä syksynä perustamassa YK:n ystävät verkostoa, joka pyrkii paitsi kokoamaan ja lisäämään YK-asioista kiinnostuneita, myös uuden mentorointiverkostonsa kautta siirtämään uusille toimijoille uhkaavasti vähenevää YK-asiantuntijuutta. Vain sen säilyttämällä voimme taata, että suomalaiset ovat jatkossakin vaikuttavia YK:ssa.