Suomen YK-liitto esittää uudelle eduskunnalle, että Suomen antama pitkäjänteinen tuki YK:lle saa jatkoa myös tulevalla hallituskaudella. Alla esitetyt tavoitteet on lähetetty tiedoksi kansanedustajille.
YK:ta tarvitaan, sillä ydinkonfliktin riski, globaali pandemia ja koko maailmaa uhkaavat kriisit voidaan ratkaista vain yhteistyössä. YK:lla on ainutlaatuinen tehtävä ja kyky yhdistää maailman maat ja toimia tehokkaasti niiden tukena kaikissa 162 maassa, joissa YK: n toimijat työskentelevät.
YK:n työn tukeminen on tärkeä osa Suomen ulkopolitiikkaa. YK:ssa Suomella on hyvä maine luotettavana toimijana sekä YK:n aktiivisena ja pitkäjänteisenä tukijana. Suomi vaikuttaa YK:ssa myös osana EU:ta. Suomen ja EU:n ei tule vähentää aktiivista vaikuttamistaan YK:ssa, sillä pois jääneiden tilan ottavat haltuun muut voimat, jotka eivät aja yhtä vahvasti demokratiaa, tasa-arvoa, ihmisoikeuksia ja kestävää kehitystä.
Suomen YK-liiton tavoitteet hallitusohjelmaan 2023
Rauha ja turvallisuus
YK on maailmanlaajuisesti merkittävin rauhan, kehityksen ja humanitaarisen avun toimija. YK-järjestöillä on laaja osaaminen ja läsnäolo esimerkiksi kriisi- ja katastrofitilanteissa. Kriisien ja katastrofien lisääntyessä YK:ta tarvitaan entistä enemmän.
- Suomi on vahvistanut rauhanvälittämisen, rauhanturvaamisen ja rauhanrakentamisen osaamistaan sekä ollut aktiivinen toimija aseidenriisunta- ja asevalvontaprosesseissa. Suomen tulee vahvistaa tukea ja osallistumista YK:n rauhanrakennusrahaston kautta tehtävään työhön ja rauhanturvaoperaatioihin.
- Suomen ja EU:n tuki Ukrainalle on ollut merkittävää ja sitä tulee jatkaa. Samalla tulee valmistautua kansainvälisen yhteisön kanssa rauhan aikaansaamiseen ja jälleenrakennukseen.
- Ennaltaehkäisy, kehitys ja rauhanvälitys ovat kiinteästi yhteydessä toisiinsa. Sekä Ukrainan tuen että pitkäjänteisen kehitysyhteistyön johdonmukainen jatkuminen edellyttävät kehitysrahoitustason vakautta osana Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja globaalia vaikuttamista.
Ihmisoikeudet, tasa-arvo ja humanitaarinen apu
Suomella on merkittävä vaikuttamisen paikka YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsenenä vuoden 2024 loppuun.
- Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tulee olla ihmisoikeusperustaista.
- Suomi laatii globaalin poliittisen vaikuttamissuunnitelman, jolla se systemaattisesti ja rohkeasti edistää ihmisoikeuksia ja tasa-arvotavoitteita eri YK:n ja EU:n eri foorumeilla ja erityisesti järjestöjen johtokuntatyössä.
- Lisäksi varmistetaan, että kehitysrahoituksesta katettava puolueeton, tasapuolinen ja riippumaton humanitaarinen apu on riittävällä tasolla, jotta sillä voidaan vastata kasvaviin humanitaarisiin tarpeisiin.
Kestävä kehitys
Suomen kestävän kehityksen osaaminen on mahdollisuus kansainvälisillä markkinoilla ja aitiopaikka esitellä tätä osaamista on YK:n vuosittainen kestävän kehityksen poliittinen foorumi. Kansainvälisten suhteiden ja hyvän maineen avulla Suomelle syntyy myös investointimahdollisuuksia.
- Kehittyvien maiden velkakriisin hoitaminen edellyttää rakenteellisia muutoksia, joihin tarvitaan Suomen aktiivista roolia EU:ssa, YK:ssa ja monenkeskisissä rahoituslaitoksissa.
- Suomi toimii aktiivisesti korruption vastaisessa kansainvälisessä työssä ja edistää aloitteita, joilla autetaan kehittyviä maita hillitsemään laittomia pääomapakoja yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen kanssa.
- Varmistetaan hiilineutraali Suomi vuoteen 2035 mennessä ja turvataan luonnon monimuotoisuus.
- Varmistetaan Suomen ilmastorahoituksen, mukaan lukien finanssirahoitus, kestävyys ja ihmisoikeusperustaisuus. Hankkeilla ei saa olla negatiivisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuudelle, paikallisyhteisöille tai alkuperäiskansoille.
- Naisten ja tyttöjen oikeuksien ja aseman edistäminen säilyy Suomen kehityspoliittisena painopisteenä ja tämä painopiste ulotetaan systemaattisesti myös ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.
Suomi jatkaa pitkäjänteistä työtä YK:n kautta
YK:n työtä rahoitetaan suurelta osin kehitysyhteistyövaroista. Kaksi kolmasosaa suomalaisista antaa tuen tälle työlle (lähde: Taloustutkimus). Kehitysyhteistyömäärärahojen osuus Suomen budjetista vuonna 2022 oli 0,58 %. Lähes kolmannes varoista käytettiin Ukrainan sodan uhrien auttamiseen.
- YK-järjestelmän toimijoiden tehokasta työtä tuetaan parhaiten korvamerkitsemättömällä yleisrahoituksella. YK:n toimijoiden rahoitus tulee nostaa 30 prosenttiin kehitysyhteistyömäärärahoista.
- Suomi säilyttää kehitysrahoituksen vähintään nykyisellä tasolla, ja Suomi tavoittelee kansainvälisesti sovittua kehitysrahoituksen 0,7 % BKTL-osuutta vuoteen 2030 mennessä.
- Suomi tukee kotimaassa tehtävää YK-asioiden viestintä- ja koulutustoimintaa.