Kannanotto/lausunto

YK-liitto: Kestävästä kehityksestä tehtävä vihdoin todellisuutta

Suomen YK-liiton vuosikokouksen kannanotto 12.12.2013

Keskustelu maailman tulevista kehitystavoitteista kiihtyy sitä mukaan, mitä lähemmäksi YK:n vuosituhattavoitteiden takaraja, vuosi 2015, tulee. Takarajan lähestyessä kansainvälisen yhteisön on ponnisteltava taloudellisista haasteista huolimatta entistä enemmän, jotta vuonna 2000 solmitut kehitystavoitteet etenisivät sovitulla tavalla.  YK:n sisällä ja liepeillä onkin jo jonkin aikaa neuvoteltu vuoden 2015 jälkeisestä kehitysohjelmasta, jolla tulee olemaan merkittävä rooli kestävän kehityksen jalkauttamiseksi ja tulevien sukupolvien elinolosuhteiden turvaamiseksi. Haasteita on kuitenkin paljon. Siksi on entistä tärkeämpää, että Suomi vastuuntuntoisena ja pitkäjänteisenä YK-toimijana toimii yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa esimerkillisesti kunnianhimoisen kehitysohjelman eteen, jotta kestävä kehitys muuttuisi lähitulevaisuudessa todellisiksi toimiksi niin globaalilla kuin kansallisellakin tasolla.

On ensiarvoisen tärkeää, että post2015-tavoitteiden tiimoilta kuullut kansalaisyhteiskunnan kannat otetaan vakavasti huomioon, kun tulevasta post2015-agendasta käydään poliittisia neuvotteluja. Suomen YK-liitto korostaa, että tulevien kestävän kehityksen tavoitteiden on oltava luonteeltaan universaaleja ja mitattavia, eikä niitä voi olla liikaa. Kestävän kehityksen neljäntenä elementtinä olisi myös tunnustettava rauha ja turvallisuus, joka olisi tulevassa viitekehyksessä otettava huomioon kestävän kehityksen edellytyksenä perinteisten taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöllisten elementtien lisäksi. YK-liitto muistuttaa, että Suomella on YK:ssa nyt ’tuhannen taalan paikka’ muun muassa siksi, että Suomi toimii YK:n kestävän kehityksen rahoituskomitean toisena puheenjohtajamaana.

Köyhyyden vähentämisen oltava yhä keskeisin tavoite

Suomen tulee vaikeassakin taloustilanteessa edelleen tähdätä globaalin köyhyyden vähentämiseen kansainvälisen sitoumuksensa mukaisesti, eli korottaa kehitysyhteistyömäärärahansa 0,7 prosenttiin BKTL:staan 2015 mennessä.Tässä yhteydessä on kiinnitettävä lisääntyvää huomiota niin kansainvälisten kuin kotimaistenkin kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiin. Suomen YK-liitto on Suomessa ainoa suomenkieliseen YK-tietoon ja YK-aiheiseen globaalikasvatukseen erikoistunut järjestö ja on toiminut jo vuosien ajan aktiivisesti suomalaisten lasten ja nuorten YK-tietoisuuden vahvistamiseksi. Valtion talousarviossa vuodelle 2014 esitetään mm. Suomen YK-liiton perusrahoituksen laskua 300 000 eurosta 286 000 euroon. Tämä tarkoittaa sitä, että liiton edellytykset tuottaa ja jakaa valtakunnallisesti yleistajuista YK-tietoa sekä toimia luotettavana YK-asiantuntijana, heikkenevät merkittävästi.

Eliniän odotusten nousun ja väestökehityksen myötä maailmassa on kohta enemmän vanhuksia kuin alle 10-vuotiaita. Ikäihmisten tarpeet onkin huomioitava tulevissa köyhyyden vähentämiseen tähtäävissä ohjelmissa, mukaan lukien post-2015-ohjelmassa. Suomen tulee toimia aktiivisesti erityisesti naisten ja tyttöjen koulutusmahdollisuuksien lisäämiseksi, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden parantamiseksi kaikissa väestöryhmissä sekä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi mm. edistämällä nuorten tekemää sovittelua ja rauhaa ja turvallisuutta vahvistavaa toimintaa YK:ssa. Nuoret tulisi huomioida mm. sosiaalisissa ja seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeuksiin liittyvissä kysymyksissä entistä selkeämmin.

Naisten oikeuksien suhteen ei saa luovuttaa

YK:n tekemissä selvityksissä on useaan otteeseen todettu, että naisten aseman kohentaminen ja erityisesti naisten ja tyttöjen koulutus ovat kehityksen avaintekijöitä. Naisten ihmisoikeuksien kunnioittaminen on myös nähtävä ihmisoikeuksien universaaliuden näkökulmasta – naisten oikeudet ovat ihmisoikeuksia. Suomen YK-liitto toivookin, että Suomi toimii jatkossa entistä aktiivisemmin, mutta samalla läpinäkyvästi ja avoimesti naisten poliittisen ja taloudellisen toimijuuden vahvistamiseksi niillä yhteistyöareenoilla, joissa Suomella on vaikuttamismahdollisuuksia. Suomen tuen kasvattaminen YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenille on myönteinen asia, jota YK-liitto lämpimästi tukee.

Planeetan rajat ovat tulleet vastaan

Suomen YK-liitto kantaa erityistä huolta ilmastonmuutoksen ja ympäristön pilaantumisen etenemisestä. Ilmastossamme ja elinolosuhteissamme tapahtuvat muutokset ovat jo nyt vaikeuttaneet esimerkiksi monien alkuperäiskansojen perinteisten elinkeinojen harjoittamista sekä aiheuttaneet elinolosuhteiden merkittävää heikentymistä lähes kaikilla planeettamme leveysasteilla.

Maailmalla tapahtuu myös myönteistä kehitystä. Yksi syy tähän on YK:n historian menestyksekkäin köyhyyden vähentämisohjelma, vuosituhattavoitteet. Inhimillisen kehityksen myötä kuitenkin myös globaali energiantarve kasvaa jatkuvasti. Tämä puolestaan kiihdyttää kasvihuonekaasupäästöjä entisestään, mikäli uusiutuviin energialähteisiin ei panosteta selvästi aiempaa enemmän. Jo nyt ilmaston lämpeneminen näyttää erittäin huolestuttavalta. Vihreän talouden innovaatioita sekä energiatehokkaita ratkaisuja koskevia päätöksiä ei voida enää odottaa.

Arktisen alueen herkkä ympäristö sekä ikijäähän liittyvät kysymykset ovat aiheita, joita tulee käsitellä äärimmäisellä vakavuudella. Taloudellisten ja ympäristöllisten näkökohtien ristiriidat sekä alkuperäiskansojen kulttuurien ja elinedellytysten turvaaminen on aiheita, joiden yhteensovittamisen on tapahduttava alueen asukkaita kuunnellen. Suomen asiantuntijuus ja ymmärtämys arktisissa kysymyksissä on sinänsä myönteinen asia.

Valtamerten tila heikkenee huolestuttavasti

Eräs huolestuttavimmista ilmiöistä on valtameriin, mutta myös kotoiseen Suomenlahteemme kulkeutuva muovijäte, joka hajoaa veden pyörteessä mikroskooppisen pieniksi partikkeleiksi. Nämä partikkelit kulkeutuvat niin pieneliöihin kuin muihinkin meren eläimiin ja ravintoketjun myötä omaan ravintoomme. YK on ainut toimija, jolla on tosiasialliset edellytykset tarttua tähän globaaliin ympärisökatastrofiin luomalla uutta kansainvälistä normistoa koskemaan valtameriä vaivaavaa muovijäteongelmaa. Suomen tulisikin kartoittaa omalta osaltaan mahdollisuutensa toimia kansainvälisen muovisopimuksen alullepanijana YK:ssa.