Nykyajan globaalit ongelmat ja haasteet koskettavat kaikkia, jolloin myös niiden ratkaiseminen edellyttää kaikkien tasavertaista osallisuutta. Suomen YK-liitto vaatii, että Suomi tukee YK:n roolia keskeisenä monenkeskisen yhteistyön foorumina lähettämällä korkean tason edustuksen kesäkuussa järjestettävään talouskriisiä ja sen vaikutuksia kehitysmaissa käsittelevään YK:n seurantakokoukseen. Tämänkaltainen "G192-kokous" on oikea foorumi yhteisten ratkaisujen etsimiseksi globaalihaasteisiin.
Globaali hyvinvointi vaatii ajattelutapojen ja käytäntöjen muutosta
Maailmanlaajuinen talouskriisi on luonut tilaa globaalihallinnan rakenteiden uudistamiselle. Erityisesti on korostettu tarvetta lisätä kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden sääntelyä, tiivistää valvovien tahojen yhteistyötä ja laajentaa niiden valtuuksia. Samalla nykyisen talousjärjestelmän taustalla vaikuttavia perusolettamuksia pitää tarkastella uudesta näkökulmasta. Vaatimus jatkuvasta talouskasvusta on johtanut velkaan perustuvan kulutuksen kierteeseen, joka ei ainoastaan tee globaalitaloudesta epävakaata, vaan aiheuttaa lisäksi peruuttamatonta vahinkoa ympäristölle.
Hyvinvointi ja talouskasvu eivät ole synonyymeja, etenkään kun kasvun hedelmät nykyisellään kanavoituvat vain pienelle vähemmistölle maailman väestöstä. Kokonaisvaltaisten ratkaisujen löytäminen ilmastonmuutoksen ja talous-, ruoka- ja polttoainekriisien kaltaisiin globaalihaasteisiin edellyttää kansainväliseltä yhteisöltä ajattelutaparemonttia ja oikeudenmukaisempien käytäntöjen omaksumista maailmanlaajuisesti. Globaalihallinnan rakenteita uudistettaessa punaisena lankana on yksioikoisen talouskasvun sijaan oltava pyrkimys myös sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävään kehitykseen.
YK-parlamentti lisää ylikansallisen valvonnan demokraattisuutta
Huhtikuisen G20-maiden kokouksen antia on arvosteltu muun muassa lupausten riittämättömyydestä. Vielä keskeisempi kysymys on kuitenkin se, voidaanko G20-mailla ylipäänsä katsoa olevan valtuuksia päättää globaalijärjestelmän hallintatavoista. Vaikka G20-ryhmä kattaa G8-ryhmää paremmin kehittyviä valtioita ja edustaa väestöllisesti maailman enemmistöä, sitä ei voida pitää legitiiminä päätöksentekijänä koko maailmaa koskevissa asioissa. Lähes universaalin jäsenkuntansa ansiosta YK on ainoa taho, joka voi edustaa koko maailman mielipidettä ja tavoitteita. Siksi YK-järjestelmän on pyrittävä vahvistamaan omaa toimintakykyänsä ja asemaansa globaalihallinnan rakenteita uudistettaessa.
Suomen YK-liitto tukee ajatusta globaalirakenteiden ylikansallisen sääntelyn toteuttamisesta demokraattisesti YK:n parlamentaarisen yleiskokouksen ja eräänlaisen taloudellisen turvallisuusneuvoston (/Economic Security Council/) johdolla. Maailmanlaajuisen demokraattisen osallistumisen ja edustuksellisuuden käytäntöjä ei luonnollisesti ole mahdollista toteuttaa hetkessä, vaan niihin on pyrittävä pitkäjänteisesti ja asteittain.