Kansanedustaja Sari Multala muistuttaa, että meret ja niiden puhtaus ovat tärkeitä muutenkin kuin virkistyksen takia. Maanantaina 8.6. vietetään kansainvälistä maailman merien päivää, jonka teema on ”Terveet meret, terve planeetta”.
”Merien päivä on hyvä hetki kiinnittää huomiota meriemme kuntoon ja muistaa, että meidän tulisi pitää vesistöistämme huolta – ei vain jälkipolvien takia vaan myös siksi, että roskaisissa merissä eivät viihdy ihmiset eivätkä eläimet. On siirryttävä kestävämpään suuntaan”, toteaa vuoden 2015 Pallonkutistajat lähettiläs Sari Multala, kolminkertainen kilpapurjehduksen maailmanmestari sekä tuore kansanedustaja (kok).
Valtamerillä on monin tavoin – lämpötilojen, merivirtojen ja merissä elävien elämänmuotojen kautta – keskeinen rooli maapallomme pitämisessä elinkelpoisena. Juomavetemme, sään ääri-ilmiöt, suurin osa ruuastamme ja jopa hengittämämme happi ovat merien säännöstelemiä. Meret eivät kuitenkaan voi hyvin.
Muovin määrä merissä lisääntynyt rajusti
Merien jätepyörteet ovat kymmenkertaistuneet joka vuosikymmen aina 1950-luvulta alkaen. Pyörteet kattavat yhdessä jopa 40 % maapallon meripinta-alasta. Jätepyörteet muodostuvat, kun merivirtojen liikkeet keskittävät kelluvaa meriin ajautunutta roskaa ryppäiksi.
Multala on maailman meriä kiertäessään saanut todeta, että merien roskaantuminen on kouriintuntuvin saastumisen muoto.
”Roskan määrän näkee maailmalla ennen kaikkea sen kertyessä rannoille paikoin valtavissa määrin. Muovi on merellä tietenkin näkyvintä, koska se ei uppoa kuten niin moni muu veteen joutuva jäte”, hän pohtii.
Arviolta 60–80 % maailman meriin joutuneesta jätteestä on muovia. Sen sijaan että muovi hajoaisi kuten muut roskat, se ainoastaan pirstoutuu hitaasti pieniksi mikromuovipartikkeleiksi, jotka kulkeutuvat ravintoketjun myötä myös meidän elimistöömme. Esimerkiksi jokaisen meressä elävän kalan elimistössä on muovia.
Tieto lisää toimintaa – mutta tarvitaan myös sopimus
”Suomalaiset pitävät mielestäni aika hyvin huolta siitä, että roskat eivät päädy mereen, mutta tiedon lisääminen muovin vaikutuksista on ensiarvoisen tärkeää motivaation kannalta. Iso osa ongelmaa maailmallakin on se, että seurauksista ei tiedetä. Informaation lisäksi tähän voidaan vaikuttaa tietenkin kansainvälisellä lainsäädännöllä”, Multala toteaa.
Muoviroskan määrän nopea lisääntyminen maailman merissä huomioitiin muun muassa vuonna 2012 järjestetyn YK:n kestävän kehityksen Rio+20 -huippukokouksen loppuasiakirjassa, mutta ongelmaa koskevaa kansainvälistä sopimuskehystä ei ole vieläkään olemassa.
Suomen YK-liiton Pallonkutistajat-kampanja pyrkii vaikuttamaan päättäjiin, jotta merien jäteongelma saataisiin hallintaan uuden muovijätesopimuksen avulla. Sopimuksen tarkoituksena olisi muun muassa ennaltaehkäistä meriin kulkeutuvan muoviroskan syntymistä ja edesauttaa muovijätteen uusiokäyttöä.
Pallonkutistajat-kampanjan vetoomuksen muovijätesopimuksen puolesta voi allekirjoittaa täällä: www.pallonkutistajat.fi
Kampajaa voi seurata ja merien päivän viestiä jakaa hashtagilla #pallonkutistajat.
Lisätietoja maailman merien päivästä.
Lisätietoja:
Veera Vehkasalo, Suomen YK-liitto, veera.vehkasalo(at)ykliitto.fi, +357 44 781 0301