"Suomen erinomaisen koulutusjärjestelmän tehokkuus asettaa haasteita erityisesti marginaalissa eläville", sanoi YK:n oikeutta koulutukseen käsittelevä erityisraportoija Farida Shaheed lausunnossaan. Hän vieraili Suomessa kymmenen päivän ajan marraskuussa.
Asiantuntija pani merkille oppimistulosten heikkenemisen, opiskelijoiden tuen tarpeen huolestuttavan kasvun ja pätevien opettajien puutteen erityisesti varhaiskasvatuksessa sekä erityisopetuksessa.
"Olen erityisen huolissani yksinäisyyden, masennuksen ja ahdistuksen lisääntymisestä nuorilla ja niistä johtuvista mielenterveysongelmista", Shaheed sanoi.
Koulutuksen tasa-arvon toteutumista haastetaan
"Suomessa pitkäaikaiset haasteet ovat edelleen olemassa, mukaan lukien erityisosaamista omaavien opettajien saatavuus sekä saamelaisille, romaneille tai viittomakieliselle soveltuvan opetusmateriaalin puute", hän sanoi.
Erityisraportoija totesi, että vastaamatta jää myös kysymys, missä määrin koulutusjärjestelmä mahdollistaa sosiaalisen liikkuvuuden ja auttaa poistamaan olemassa olevaa eriarvoisuutta, joka perustuu sosioekonomiseen asemaan, kieleen, syntymä- tai asuinpaikkaan, uskontoon ja vammaisuuteen.
Tasa-arvoperiaate on haastettu.
"Tasa-arvoperiaate, joka on suomalaisen koulutusjärjestelmän ytimessä oleva arvo, on haastettu tiettyjen kaupunkialueiden ja koulujen välisen erottelun ja jakautumisen vuoksi", Shaheed sanoi.
"Tähän kysymykseen vastaaminen on avain sen määrittämiseen, täyttääkö koulutusjärjestelmä lupauksensa olla jättämättä ketään jälkeen", Shaheed totesi.
Suuri huoli opetuksen määrärahojen leikkauksista kunnissa
Erityisraportoija toi lausunnossaan esille suomalaisen koulutusjärjestelmän perustuvan koulujen ja opettajien laajaan autonomiaan ja opettajiin kohdistuvaan vahvaan luottamukseen. Hän nosti myös esille täydennyskoulutuksen merkityksen, jotta opettajat pystyvät vastaamaan uusiin haasteisiin ja lainsäädännön muutoksiin. "Nykyisellään kannustimet tähän puuttuvat", Shaheed totesi
Shaheed oli tyytyväinen siihen, että opetus- ja kulttuuriministeriölle on myönnetty 270 miljoonaa euroa lisärahoitus vuodelle 2024 mutta toi samalla esille huolen kuntakohtaisten määrärahojen vähenemistä. Leikkaukset kunnissa vaikuttavat huolestuttavasti opetus- ja koulutussektorille. ”Tämä olisi erityisen valitettavaa aikana, jolloin Suomella on koulutuksessa keskeisiä haasteita", hän sanoi.
Koulutuksen digitalisoinnin riskeistä pitäisi keskustella enemmän
Asiantuntija toi esille huolen käynnissä olevasta digitalisaatiosta, jonka taustalla näyttäisi olevan halu vähentää kustannuksia. Hänen tapaamansa oppilaat olivat kertoneet rajallista pääsystä digitaalisiin oppimateriaaleihin, ja huomauttaneet koululuissa olevan jopa riittämätön määrä tietokoneita. Huolta herätti myös painetun materiaalin, kuten kirjojen riittävyys kaikille.
"Olen yllättynyt siitä, että koulutuksen digitalisointiin ei näytä liittyvän keskustelua sen puutteista, tähän liittyvät erityisesti lasten terveys- ja mielenterveyshaasteet, heidän yksityisyytensä ja tietojensa suoja verkossa sekä tahattoman yksityistämisen riski, johon koulutuksen digitalisaatio usein liittyy", asiantuntija sanoi ja kehotti varovaisuuteen asiassa.
YK-liitto esitti huolensa oppilaiden ja opettajien jaksamisesta
Kymmenen päivän Suomen vierailullaan Shaheed kävi Helsingissä, Turussa ja Ahvenanmaalla. Hän vieraili myös Suomen YK-liitossa ja tapasi YK-liiton asiantuntijoita kahdenvälisessä keskustelussa.
YK-liitto välitti erityisraportoijalle näkemyksensä järjestöjen ja oppilaitosten yhteistyöstä, jota Shaheed piti yhtenä suomalaisen mallin hyvänä esimerkkinä yhteiskunnan eri toimialojen välisestä yhteistyöstä. Huolen aiheina tuotiin esille muun muassa oppilaiden ja opettajien hyvinvointi ja jaksaminen, inkluusion toteutumisen haasteet niukkenevien resurssien paineessa sekä koulukiusaaminen ja väkivalta.
Erityisraportoija toimittaa täydellisen raportin vierailustaan ihmisoikeusneuvostoon kesäkuussa 2024.