Halpa tuotantohinta, kalliit kustannukset ympäristölle. Muovipusseja käytetään keskimäärin 25 minuuttia, mutta niiden hajoaminen luonnossa kestää 100–500 vuotta.
Luontoon hylättyinä muovipussit aiheuttavat pahaa-aavistamattomien lintujen tukehtumiskuolemia ja saastuttavat vesiä. Siitä huolimatta etenkin ohuiden muovipussien kulutus vain kasvaa. Kertakäyttöinen muovipussi onkin hyvä symboli nyky-yhteiskunnan kulutuskulttuurille, joka pitkällä aikavälillä on täysin kestämätön.
Puhumme valtavasta ympäristöongelmasta. Miljardeja muovipusseja päätyy suoraan luontoon, vaikka muovin vaikutus ympäristöön on katastrofaalinen. 70 prosenttia Euroopan vesistä löytyneestä jätteestä on muovia. Muovijätteestä puolestaan 70 prosenttia on muovipusseja”, sanoo tanskalainen europarlamentaarikko Margrete Auken.
Eroon pahasta tavasta
Euroopan unioni on huomannut ongelman ja aikoo vähentää muovipussiroskan määrää. Huhtikuun lopussa Euroopan parlamentti hyväksyi sitovat tavoitteet, jotka rajoittavat etenkin kevyiden, 0,05 milliä ohuempien muovipussien käyttöä.
Jäsenvaltioille tarjotaan kahta vaihtoehtoa. Ne voivat joko varmistaa, että muovipussien kulutus ei ylitä 90 pussin keskimääräistä käyttötavoitetta vuonna 2019, tai ne voivat kieltää muovipussien jakamisen kaupoissa ilmaiseksi.
“Tämänpäiväinen päätös on kovan työn tuloksena saavutettu kompromissi. EU hankkiutuu eroon pahasta tavasta ja ottaa askeleen lähemmäs siistimpää Eurooppaa”, parlamentaarikko György Hölvényi sanoi päätöksen hyväksymispäivänä.
EU:ssa tuotetaan 3,4 miljoonaa tonnia muovipusseja vuosittain, eli kahden miljoonan auton painon verran. Kertakäyttöisten muovipussien kulutus vaihtelee kuitenkin suuresti unionin sisällä. Tanskassa ja Suomessa käytetään keskimäärin vain neljä muovipussia asukasta kohden vuodessa, kun taas Puolassa, Portugalissa ja Slovakiassa vastaava luku on yli 460. Vuonna 2010 noin kahdeksan miljardia muovipussia päätyi roskaksi EU:n alueella.
Koko EU:n laajuista päätöstä pidetäänkin historiallisena läpimurtona.
”EU:lla on ollut jätestrategia 1970-luvusta lähtien, mutta tämä päätös on ensimmäinen, joka asettaa EU:lle sitovat tavoitteet”, Margaret Auken korostaa.
Kriitikot arvostelevat, että uutta lainsäädäntöä on vaikea toteuttaa realistisesti. Heidän mukaansa vähennystavoitteiden ei pitäisi olla pakollisia, vaan valtioille kuuluisi oikeus ryhtyä parhaaksi näkemiinsä toimiin.
Ei vielä maaliviivaa
Vaikka muovijätettä ei joutuisi ympäristöön enää ollenkaan, haitallisten mikrohiukkasten määrä merissä kasvaa vielä jonkin aikaa.
Jo nyt lähes kaikkien Pohjanmerellä elävien lintujen vatsoista löytyy muovia. Jokaista meressä uivaa kolmea kalakiloa kohden vedessä kelluu myös kilo muovia. Tuo muovi päätyy kalojen kautta meidän lautasillemme ja elimistöömme.
Euroopan unionilta vaaditaan nyt johtajuutta ja johdonmukaista strategiaa muovijätteen vähentämiseksi. EU:n ulkopuolelta löytyy runsaasti esimerkiksi Indonesian tai Filippiinien kaltaisia maita, jotka tuottavat valtavia määriä muovipusseja, mutta joissa ei ole minkäänlaista järjestelmää niiden hävittämiseksi.
Toisaalta monet kehitysmaat ovat EU:ta pidemmällä ongelman ratkaisemisessa. Esimerkiksi Mauritania kielsi muovipussien käytön kokonaan viime vuonna. Turistien muovipussit takavarikoidaan maan lentokentällä, ja kieltoa rikkovia uhkaa yli 4000 dollarin sakko. Myös Etelä-Afrikka on jo kieltänyt ohuet muovipussit, ja sen esimerkkiä ovat seuraamassa Tansania, Uganda, Kenia ja Senegal.
Kokonaisuudessaan onkin selvää, ettei mikään muu maanosa ole tehnyt yhtä paljon kuin Afrikka kertakäyttöisten muovipussien hävittämiseksi.
Toimi nyt! Allekirjoita Suomen YK-liiton vetoomus kansainvälisen muovijätesopimuksen puolesta: www.pallonkutistajat.fi/vetoomus
Artikkelin on tuottanut YK:n alueellinen tiedotuskeskus UNRIC