Oikeudenmukainen siirtymä tarkoittaa toimia, joilla edistetään ilmastoneutraaliin talouteen siirtymistä oikeudenmukaisesti niin, ettei mikään alue joudu kärsimään murroksesta kohtuuttomasti. Tänään käynnistyvä Oikeudenmukainen siirtymä – nyt! -kampanja esittelee järjestöjen ja kirkon yhteistyössä laatimat oikeudenmukaisen ekologisen siirtymän periaatteet, jotka pohjautuvat kansainvälisiin sopimuksiin, kuten Pariisin ilmastosopimukseen.
Mukana kampanjassa ovat muun muassa Suomen YK-liitto, Soste, Amnesty International, Greenpeace, Marttaliitto, SAK, STTK sekä Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Kampanjaa koordinoi yritysvastuujärjestö Finnwatch.
"Oikeudenmukaisen ekologisen siirtymän periaatteet vastaavat kirkon arvoja. Kirkon mukanaolo vahvistaa osaltaan periaatteisiin sisältyvää viestiä oikeudenmukaisuuskysymykset huomioivista ilmasto- ja luontokatotoimista", toteaa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnan ja kestävän kehityksen asiantuntija, rovasti Ilkka Sipiläinen.
Oikeudenmukaisen siirtymän periaatteet koostuvat kymmenestä kohdasta. Periaatteissa vaaditaan muun muassa tulevat sukupolvet huomioivia etupainotteisia ilmasto- ja luontokatotoimia, siirtymäaloilla työskentelevien ihmisten tunnistamista ja tukemista, osaamiseen panostamista sekä kustannusten oikeudenmukaista jakoa.
-
Ekologinen kriisi torjutaan
-
Tietoperustaisuus
-
Etupainotteisuus
-
Johdonmukaisuus
-
Ihmisoikeusperustaisuus
-
Ketään ei jätetä
-
Eriarvoisuus vähenee
-
Ihmisarvoista työtä
-
Osallistavuus
-
Siirtymän seuranta
Oikeudenmukaisen siirtymän periaatteet ovat keskeiset elementit myös YK:n pääsihteerin Our Common Agenda -tavoiteohjelmassa, jossa painotetaan monenkeskisen yhteistyön merkitystä ja yhteiskuntien välistä luottamusta yhteisten globaalien kriisien äärellä. Pääsihteerin mukaan olemme tilanteessa, jossa meidän täytyy tehdä valinta murtuneen globaalin järjestelmän tai läpimurtoon vievän, ennakoivan tulevaisuusajattelun välillä. Meillä ei ole varaa ratkaista yhtä haastetta kerrallaan sillä tulevaisuudessa kriisit kasautuvat kiivaammalla tahdilla. Suomen YK-liitto painottaakin politiikkasuosituksissaan monenkeskistä yhteistyötä ja tulevaisuusajattelua.
Suomelta haetaan esimerkkiä
YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelma Agenda 2030 sisältää samoja periaatteita juuri käynnistetyn kampanjan kanssa. Näistä yksi on Ketään ei jätetä – periaate, jonka mukaan siirtymätilanteissa on kiinnitettävä erityistä huomiota haavoittuvassa ja heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin ja turvattava heidän oikeuksiensa toteutuminen. Kaikista kauimpana kehityksestä olevat tulee asettaa etusijalle. ”Ilman Ketään ei jätetä -periaatetta siirtymä ei voi olla oikeudenmukainen ja onnistunut”, sanoo Suomen YK-liiton toiminnanjohtaja Helena Laukko.
Periaatteissa painotetaan myös siirtymän suunnittelua ja seurantaa. Esimerkiksi nyt käsillä oleva energiakriisi vauhdittaa siirtymää pois fossiilisista, mutta sen aiheuttamien negatiivisten vaikutusten lieventäminen on ollut haasteellista. Jatkossa kriisejä voi tulla lisää, ja niihin tulee varautua. Myös hitaammin etenevät muutosprosessit vaativat etukäteissuunnittelua. Kampanjan periaatteiden mukaisesti tietoon perustuva, ennakoiva ja johdonmukainen päätöksenteko on ainut tapa varmistaa, että kaikki pysyvät ilmastotoimissa mukana.
Suomen kehitysyhteistyö on paitsi globaalia vastuunkantoa myös tuloksellinen tapa tehdä vastuuntuntoista politiikkaa, jolla rakennetaan siltoja polarisoituvassa maailmassa. - Jenni Kauppila
”Ilmastokriisin ratkaisuissa onnistutaan varmimmin, kun luomme samalla oikeudenmukaisempaa ja onnellisempaa yhteiskuntaa. Suomalaiset haluavat ratkaista ilmastokriisin. Samalla rakennamme myös aiempaa paremmin voivan maan, sanoo Greenpeacen maajohtaja Touko Sipiläinen. Suomen toimia seurataan kansainvälisesti ja siltä haetaan esimerkkiä. Ilmasto- ja kehityspolitiikan on oltava johdonmukaista, jotta tämä asema pysyy. ”Suomen kehitysyhteistyö on paitsi globaalia vastuunkantoa myös tuloksellinen tapa tehdä vastuuntuntoista politiikkaa, jolla rakennetaan siltoja polarisoituvassa maailmassa”, toteaa Suomen YK-liiton vaikuttamistyön asiantuntija Jenni Kauppila.