Länsimaissa elää edelleen voimakkaana mielikuva, jonka mukaan kehitysmaiden digitalisaatio laahaisi vuosikymmeniä länsimaiden jäljessä. Kuva on kuitenkin osittain virheellinen. Maailmanpankin mukaan Saharan eteläpuolisen Afrikan maiden digitalisoituminen vaihtelee huomattavasti maiden välillä. Joissakin maissa digitaalinen infrastruktuuri on kehittynyttä ja internetin käyttö on laajalle levinnyttä, kun taas toisissa maissa tilanne on vielä varsin kehittymätön.
Digitaalinen kehitys Afrikan maissa liittyy moniin erilaisiin tekijöihin, kuten koulutukseen, infrastruktuuriin ja poliittiseen vakauteen sekä digitalisaatioon tehtyihin investointeihin. Digitaalinen kehitys voi myös vaihdella merkittävästi eri alueiden ja väestöryhmien välillä. Myös eri sukupuolten pääsy verkkoon vaihtelee.
Muiden muassa Kenia ja Etelä-Afrikka ovat maanosan johtavia digitaalisia talouksia ja niissä mobiililaitteiden käyttö on laajalle levinnyttä. Keniassa on myös kehitetty joitakin innovatiivisia digitaalisia ratkaisuja, kuten mobiilimaksamisjärjestelmä M-Pesa. Etelä-Afrikassa on kehittynyt tieto- ja viestintätekniikka-ala, ja internetin sekä mobiililaitteiden käyttö on yleistä.
Saharan pohjoispuolella Egypti on yksi Afrikan suurimmista talouksista, ja maan viestintäteknologia-ala on hyvin kehittynyt. Internetin käyttö on suhteellisen yleistä, ja maassa on myös kehitetty joitakin innovatiivisia digitaalisia ratkaisuja, kuten mobiilimaksamisjärjestelmä Fawry.
Kuitenkin esimerkiksi Afrikan suurimman talouden Nigerian digitaalinen infrastruktuuri on vielä kehittymätöntä. Internetin käyttö on edelleen suhteellisen vähäistä, ja monet alueet ovat ilman pääsyä verkkoon. Myös muun muassa Etiopian digitaalinen infrastruktuuri on kehittymätön, ja maassa on vaikea päästä internetiin. Kuitenkin maan hallitus on viime aikoina tehnyt merkittäviä investointeja digitaalisiin palveluihin, ja Etiopiassa on käynnissä useita hankkeita, joiden tarkoituksena on edistää digitaalista kehitystä.
Tällä hetkellä internetin piirissä on 570 miljoonaa afrikkalaista, noin 40 prosenttia koko maanosan väestöstä. Luvun on ennakoitu kasvavan 25 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Nairobin tapaisissa suurkaupungeissa kehitellään koko ajan uusia bisnesideoita, jotka perustuvat digitalisaation mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin skaalata palveluja miljoonille kuluttajille paitsi Afrikassa, myös globaaleilla markkinoilla.
Kolmekymmentä vuotta digitalisaatiota
Afrikan digitalisoitumiskehitys alkoi jo kolmekymmentä vuotta sitten, jolloin langattoman digitaalitekniikan käyttöönoton takia monet eurooppalaisille arkipäiväiset palvelut alkoivat ensimmäistä kertaa levitä maanosassa.
Monissa kehittyvän maailman maissa muun muassa viestintäteknologia sivuutti kokonaan analogisen ja langallisen vaiheen koska lankainfraa ei yksinkertaisesti koskaan edes rakennettu. Vasta langaton teknologia avasi pääsyn tämän päivän kehittyneiden palvelujen äärelle. Näitä olivat erityisesti langattoman teknologian ja voimakkaasti kehittyneiden älypuhelinten mahdollistamat pankkipalvelut, jotka toivat ensimmäistä kertaa rahatalouden piiriin satoja miljoonia ihmisiä, jotka olivat aikaisemmin eläneet sen ulkopuolella yksinkertaisesti puuttuvien yhteyksien takia.
1990-luvulla alkoi mantereen ensimmäinen digitaalisen vallankumouksen aikakausi, jota voidaan kutsua "infrastruktuurin aikakaudeksi". Internet-palveluntarjoajille myönnettiin toimilupia monissa Afrikan maissa ja Internet tuli julkisesti saataville.
Vuosien 2000 ja 2010 välillä Afrikassa alkoi niin kutsuttu tiedon aikakausi, jota vauhditti erityisesti internet-kahviloiden voimakas lisääntyminen. Tämä ajanjakso avasi uusia näköaloja nuorille yrittäjille, jotka uskalsivat alkaa tehdä asioita uudella tavalla. Tämä aloitti puolestaan pian taitojen aikakaudeksi kutsutun vaiheen. Afrikkalaisten teknologiayritysten määrän voimakas lisääntyminen on luonut merkittävän tarpeen lisätä teknologista osaamista Afrikassa.
Digitaalialan koulutusmäärät ovatkin kasvaneet merkittävästi muun muassa Keniassa. Sekä koulutuksen määrän että laadun kasvaessa afrikkalaiset nuoret tuottavat nyt itse yhä kehittyneempiä digitaalisia sovelluksia ja sisältöjä samalla kun he kuluttavat yhä enemmän sovelluksia ja verkkosisältöjä muualta maailmasta.
Koulutus ja digitaalisten taitojen kasvu lisää nyt Afrikassa myös teknologiakeskittymiä, jotka puolestaan lisäävät alan innovaatioita alan toimijoiden verkottuessa. Ilmiö toistaa samaa kaavaa kuin mikä alkoi esimerkiksi Kalifornian piilaaksossa 1980-luvulla. Vastaavia keskittymiä on syntynyt sittemmin kaikkiin maanosiin.
YK:n tukemalla digitalisaatiolla on suuri vaikutus varsinkin nuorten afrikkalaisten työllisyyteen
Afrikan talouskomission vuoden 2020 raportin mukaan Afrikassa oli tuolloin noin 226 miljoonaa 15–24-vuotiasta nuorta, joista noin 72 miljoonaa oli työttömänä tai epäsäännöllisessä työssä. Tämä tarkoittaa, että noin kolmannes nuorista afrikkalaisista oli työttömänä tai epävarmoissa pätkätöissä.
Esimerkiksi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa nuorten työttömyysaste oli vuonna 2019 noin 16 prosenttia, kun taas Pohjois-Afrikassa se oli noin 28 prosenttia. Nämä luvut olivat todennäköisesti tilastointiajankohtana kasvaneet COVID-19-pandemian vaikutusten vuoksi.
Nuorten työttömyyden taustalla on useita syitä. Näistä keskeisiä on korkea väestönkasvu, koulutusjärjestelmän puutteet, epävarma taloudellinen tilanne ja investointien puute.
Digitalisaatiota pidetään yhtenä osaratkaisuna Afrikan työttömyysongelmaan, mutta sen rinnalle tarvitaan myös laaja-alaisia poliittisia ja taloudellisia muutoksia, jotta nuorille voidaan taata kestävän työllisyyden mahdollisuudet Afrikassa.
Digitaitojen opiskelu on silta tulevaisuuden mahdollisuuksiin koko maailmassa.
Digitaalisia taitoja opiskeleva parikymppinen nairobilainen Samwel Gathonou näkee digitaitojen opiskelun siltana tulevaisuuden mahdollisuuksiin koko maailmassa. Hän on keskittynyt tietokoneanimaatioiden suunnitteluun ja tähtää animaattoriksi.
”Digitaalinen työympäristö ei tunne rajoja. Vain taidot ratkaisevat ja kun niitä alkaa karttua, toimeksiantoja voi tulla vaikka toiselta puolelta maailmaa.”
Digitalisaatiolla on potentiaalia parantaa afrikkalaisten työllisyyttä monella eri tavalla. Digitalisaation myötä globaalit markkinat muun muassa ohjelmoinnille, verkkosivujen suunnittelulle ja digitaalisen markkinoinnin taidoille ovat kasvaneet. Näitä taitoja oppimalla ja hallitsemalla afrikkalaiset voivat parantaa mahdollisuuksiaan saada töitä paikallisilta tai kansainvälisiltä yrityksiltä.
Digitalisaatio on myös avannut uusia mahdollisuuksia verkkokaupalle ja etätyölle. Afrikkalaiset voivat käyttää tätä mahdollisuutta työskennelläkseen globaalilla markkinapaikalla tai tarjotakseen palvelujaan etänä ulkomaisille yrityksille.
”Esimerkiksi verkkosivujen tilaajalle vain työn laatu ratkaisee, ei se, onko sen tekijä Keniassa, Intiassa vai Etelä-Koreassa”, tuumii nairobilainen opiskelija Harrisa Ouma, joka uskoo vahvasti siihen, että digitalisoituminen on tulevaisuuden avain Afrikan globaaliin menestykseen.
YK edistää digitaitojen koulutusta
Lisäksi digitalisaatio on avannut uusia mahdollisuuksia yrittäjyydelle Afrikassa. Afrikkalaiset voivat käyttää digitaalisia alustoja myydäkseen omia tuotteitaan tai palveluitaan niin paikallisesti kuin globaalisti, ja siten luoda uusia työpaikkoja paikallisille yhteisöille.
YK:n Koulutus-, tiede- ja kulttuurijärjestö (UNESCO) on yksi YK:n organisaatioista, joka edistää myös digitaalista koulutusta ja koulutuksen kehittämistä Afrikassa. Esimerkkinä UNESCO on käynnistänyt Mobile Learning Week -tapahtuman, joka on vuosittainen tapahtuma, jossa käsitellään mobiililaitteiden ja teknologioiden käyttöä koulutuksessa. Tapahtuma on yksi YK:n tärkeimmistä foorumeista, jossa käsitellään digitaalisen koulutuksen kehittämistä Afrikassa ja muualla maailmassa.
Lisäksi YK:n Digitaalisen talouden komissio UNECA on käynnistänyt useita aloitteita, jotka edistävät digitaalisen koulutuksen kehittämistä Afrikassa ja tukevat digitaalisten taitojen koulutusta ja kehittämistä. UNECA on myös kehittänyt digitaalisen koulutuksen oppimateriaaleja, jotka ovat saatavilla verkossa.
UNESCO:n tukemat Afrikan digitaalisen koulutuksen keskukset[ii] tarjoavat koulutusta digitaalisten taitojen ja teknologioiden käytössä. Niiden tavoitteena on parantaa Afrikan maiden koulutusjärjestelmien laatua ja tehokkuutta ja auttaa niitä hyödyntämään digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia.
Digitaalisten koulutuskeskusten sijainti vaihtelee eri puolilla Afrikkaa, mutta ne sijaitsevat yleensä alueilla, joilla koulutusjärjestelmät ovat heikot. Esimerkiksi Etiopiassa on useita digitaalisen koulutuksen keskuksia, kuten Koolnoma-tutkimuskeskus ja Samara-yliopiston digitaalinen koulutuskeskus. Digitaalisten koulutuskeskusten merkitys korostui varsinkin COVID-19-pandemian aikana, kun koulutuksen saavutettavuus oli rajoitettua.
YK on voimakkaasti mukana Afrikan digitaalisen hallinnon kehitystyössä
Koulutuksen ohella hyvä esimerkki projekteista, joita YK on ollut mukana kehittämässä ovat Afrikan digitaalinen hallintokeskus (African Union's Digital Transformation Center). Se on Afrikan unionin aloite, joka perustettiin vuonna 2010 edistämään tieto- ja viestintäteknologian kehitystä Afrikassa. Sen tarkoituksena on tukea Afrikan maita digitaalisen kehityksen eri osa-alueilla, kuten digitaalisten taitojen kehittämisessä, laajakaistainfrastruktuurin rakentamisessa, sähköisen hallinnon edistämisessä, tietoturvan parantamisessa ja muiden vastaavien alojen kehittämisessä.
Afrikan digitaalinen hallintokeskus toimii yhteistyössä Afrikan unionin jäsenmaiden kanssa ja sen pääkonttori sijaitsee Etiopian pääkaupungissa Addis Abebassa. Sen tavoitteena on edistää Afrikan maiden välistä yhteistyötä tieto- ja viestintäteknologian alalla ja auttaa niitä hyödyntämään digitaalisia ratkaisuja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. YK:n tuki keskukselle kattaa laajan kirjon toimintoja, kuten digitaalisen infrastruktuurin rakentamista, digitaalisten taitojen kehittämistä, tietoturvan parantamista, sähköisen hallinnon edistämistä ja digitaalisten innovaatioiden tukemista.
Lisäksi YK:n alaiset järjestöt, kuten YK:n kehitysohjelma (UNDP), YK:n talouskomissio Afrikalle (UNECA) ja YK:n lastenrahasto (UNICEF), ovat tehneet yhteistyötä Afrikan digitaalisen hallintokeskuksen kanssa eri aloilla, kuten terveys, koulutus, hallinto ja kestävä kehitys.
Digitaaliset kauppa- ja terveyskeskukset
Muita digitalisaatiohankkeita, joissa YK on mukana ovat muun muassa Afrikan digitaaliset kauppakeskukset -aloite (African Digital Trade Hubs). Se pyrkii edistämään digitaalisen kaupan kehitystä Afrikassa. African Digital Trade Hubs ei ole yksittäinen organisaatio vaan aloite, joka koordinoi eri maiden digitaalisten kauppakeskusten toimintaa Afrikassa. Nämä keskukset toimivat paikallisina yhteistyöverkostoina, jotka auttavat yrityksiä ja yrittäjiä hyödyntämään digitaalisten teknologioiden mahdollisuuksia ja helpottavat kaupankäyntiä.
Aloitteen taustalla ovat muun muassa YK:n talouskomissio Afrikalle (UNECA) ja YK:n kauppa- ja kehitysjärjestö (UNCTAD), jotka ovat tukeneet aloitetta sen eri vaiheissa. Järjestöt ovat auttaneet perustamaan näitä keskuksia, antaneet koulutusta ja teknistä tukea sekä auttaneet hubeja verkostoitumaan muiden kansainvälisten ja alueellisten kauppahubien kanssa.
Keskukset tarjoavat Afrikan yrityksille mahdollisuuksia myydä tuotteitaan ja palveluitaan verkossa, laajentaa markkinoitaan sekä tehdä liiketoimintaa kansainvälisesti. Ne tarjoavat myös koulutusta ja asiantuntemusta, jotta yritykset voivat parantaa digitaalista läsnäoloaan, verkkomarkkinointiaan ja asiakassuhteiden hoitoa.
Digitaalisten kauppakeskusten lisäksi YK:n tukema Digitrade-ohjelma tarjoaa myös muita digitaalisia kaupan ratkaisuja, kuten rajat ylittävien maksujärjestelmien kehittämistä ja digitalisointia, joka mahdollistaa sujuvan rajat ylittävän kaupan Afrikan maiden välillä.
Vastaava hanke on myös YK:n tukemat Afrikan digitaaliset terveyskeskukset (African Digital Health Center), jotka tarjoavat digitaalista terveydenhuoltoa ja asiantuntemusta Afrikan maille. Ne tuottavat erilaisia palveluita, kuten koulutusta ja asiantuntemusta, jotta paikalliset terveydenhuollon ammattilaiset voivat hyödyntää digitaalisia ratkaisuja, kuten telelääketiedettä ja digitaalista diagnostiikkaa. Ne voivat myös tarjota mobiilisovelluksia, joiden avulla potilaat voivat seurata terveydentilaansa, varata aikoja ja saada terveysneuvontaa.
Digitaaliset terveyskeskukset sijaitsevat eri puolilla Afrikkaa, mutta ne ovat yleensä keskittyneet alueille, joilla terveydenhuollon resurssit ovat heikot. Esimerkiksi YK:n tukema E-Health and Telemedicine Centre sijaitsee Etiopiassa ja sen tavoitteena on parantaa terveydenhuollon saatavuutta maan maaseutualueilla.
YK:n tukemat digitaaliset terveyskeskukset ovat tärkeitä, koska ne tarjoavat paikallisille terveydenhuollon ammattilaisille ja potilaille tärkeän resurssin, jotta he voivat hyödyntää digitaalisia ratkaisuja terveydenhuollon parantamiseksi. Digitaalisten terveysratkaisujen merkitys on korostunut COVID-19-pandemian aikana, kun fyysisten terveyspalveluiden saatavuus on ollut rajoitettua. Digitaalisten terveyspalveluiden käyttö onkin kasvanut monissa Afrikan maissa pandemian aikana, ja digitaaliset terveyskeskukset voivat auttaa tukemaan tätä kehitystä ja edistää Afrikan maiden terveydenhuoltoa.
EU:n Global Gateway
EU:n Global Gateway-strategia on EU:n komission vuonna 2021 julkistama hanke, jonka tarkoituksena on investoida vuoteen 2027 mennessä yhteensä 300 miljardia euroa älykkäiden, puhtaiden ja turvallisten yhteyksien edistämiseksi digitaali-, energia- ja liikennealalla sekä terveys-, koulutus- ja tutkimusjärjestelmien vahvistamiseksi kaikkialla maailmassa. Afrikan osuus koko investointipotista on puolet. Rahat investointeihin kerätään sekä julkisilta että yksityisiltä sijoittajilta.
Tämä artikkeli on tuotettu Ulkoministeriön Eurooppatiedotuksen tuella.
Lisätietoja:
Internetin käyttö tilastoina - Globalis.fi
Artikkeli: Jutta Urpilainen: YK:n ja Euroopan unionin kumppanuus edistää rauhaa ja kehitystä Afrikassa
