YK-liiton jäsenjärjestö FinMUNin järjestämä malli-YK-konferenssi kokosi viime viikolla yhteen runsaan joukon YK:n toiminnasta kiinnostuneita opiskelijoita. Osallistujia saapui Helsinkiin ympäri maata ja mukana oli myös Suomessa opiskelevia vaihto-opiskelijoita. Suomi on toukokuusta alkaen Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa ja tämän kunniaksi myös FinMUN 2017-konferenssin teemana olivat arktiset kysymykset. Pohjoista pallonpuoliskoa koskevia kysymyksiä käsiteltiin sekä erillisissä asiantuntijapuheenvuoroissa että itse malli-YK -kokouksessa.
Arktisten alueiden suojelu on yhteinen tehtävä
Konferenssi alkoi asiantuntijapuheenvuoroilla, joista ensimmäisen piti YK-yliopiston kehitystaloustieteen tutkimuslaitoksen UNU-WIDER:in johtaja Finn Tarp. Tarp totesi, että luonnonvarojen käytössä on oltu huolimattomia ja esimerkiksi napajäätiköiden sulaminen on suoraa seurausta ihmisten toiminnasta: tulevat sukupolvet joutuvat kärsimään tämän päivän huonoista päätöksistä.
Tarp korosti, että kehitystaloustieteen tutkimuslaitos pyrkii vaikuttamaan päättäjiin ympäri maailmaa, jotta valtiot sitoutuisivat vähentämään hiilidioksidipäästöjään. Valtioiden antamat ilmastositoumukset tuovat toivoa, mutta nämä sitoumukset on myös toteutettava. Tarp muistutti myös, että nuorten on tärkeää kouluttautua, koska heidän tehtävänsä on jatkaa lähiaikoina eläkkeelle jäävien tutkijoiden työtä ilmastonmuutoksen parissa.
Kanadan suurlähetystön konsulaatti ja kauppakomissaari Francis Uyn puheenvuoro keskittyi Arktisen neuvoston toimintaan. Hänen mukaansa se, etteivät neuvoston jäsenmaat aina tee yhteistyötä, on ongelmallista. Pohjoismaiden, Venäjän, Yhdysvaltojen ja Kanadan muodostaman neuvoston tehtäviin kuuluu ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen edistäminen arktisilla alueilla. Neuvosto pyrkii myös turvaamaan pohjoisten alkuperäiskansojen, kuten saamelaisten, elinoloja. Uyn kertoi, että Kanadankin tavoite on hidastaa ilmastonmuutosta. Energiansaanti luo kuitenkin haasteen, koska Kanada on hyvin riippuvainen öljyteollisuudesta.
FinMUN 2017 -konferenssissa puhui myös vuoden 2017 YK-nuorisodelegaatti Ilmi Salminen, joka totesi, että hänen tärkein tehtävänsä on saada Suomen nuoret innostumaan Yhdistyneiden Kansakuntien toiminnasta. Salminen kertoi myös joulukuussa 2015 hyväksytystä YK:n turvallisuusneuvoston Nuoret, rauha ja turvallisuus -päätöslauselmasta (S/RES/2250), joka korostaa nuorten positiivista merkitystä kestävän rauhan rakentamisessa.
Malli-YK-kokouksissa kokoontuivat ympäristö- ja turvallisuusneuvostot
Konferenssin malli-YK-kokoukset jaettiin ympäristöneuvoston ja turvallisuusneuvoston omiin kokouksiin. Ympäristöneuvoston kokoukseen osallistuneet 24 osallistujaa edustivat kukin jotakin jäsenmaata. Muun muassa Venäjän, Ranskan, Kanadan ja Kiinan edustajat intoutuivat kiivaasti keskustelemaan siitä, miten herkkiä arktisia alueita tulisi suojella. Kokousedustajat olivat etukäteen tutustuneet maidensa toimintaan arktisilla alueilla ja pystyivät siten argumentoimaan vakuuttavasti faktojen pohjalta.
Ympäristöneuvoston kaikki osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että ilmastonmuutos on uhka arktisille alueille. Kokouksen edustajat tiedostivat napajäätiköiden sulamisen ja lupasivat toimia pohjoisten alueiden hyväksi. Ympäristöneuvosto oli samaa mieltä siitä, että ilmastonmuutosta voidaan hidastaa vain globaalilla yhteistyöllä ja tutkimuksella. Malli-YK-kokoukseen osallistuneiden mielestä yksityisten yritysten toimintaa arktisilla alueilla on valvottava tarkemmin. Myös saamelaisten oikeuksien suojeleminen on otettava huomioon.
FinMUN 2017 -konferenssin turvallisuusneuvoston kokouksessa keskustelu keskittyi arktisille alueille sijoitettuihin sotilastukikohtiin. Kokoukseen osallistuneista 11 edustajasta useimmat kritisoivat Yhdysvaltojen ja Venäjän laajaa aseistautumista pohjoisnavalla ja kysyivät miksei sotilastukikohtien varustelua voisi vähentää. Muiden kuin Yhdysvaltojen ja Venäjän edustajien mukaan näiden suurvaltojen sotilasmenoistaan vapautettuja rahoja voisi käyttää ympäristön suojeluun arktisilla alueilla. Sotilastukikohtien koon lisäksi turvallisuusneuvoston jäsenet olivat huolissaan alueella harjoitettavasta öljynporauksesta.
FinMUN 2017 –konferenssin pääsihteerin Sandra Mittsin mukaan tapahtuma oli erittäin onnistunut. Monet tämän vuoden osallistujista olivat mukana malli-YK:ssa ensimmäistä kertaa ja halusivat osallistua vastaaviin tapahtumiin jatkossakin.
Lisätietoa FINMUNista ja yhdistyksen järjestämistä malli-YK-kokouksista (englanniksi)
Jussi Soini
Kirjoittaja on korkeakouluharjoittelijana Suomen YK-liitossa.