Biohajoavaan muovipussiin on kätevä pakata biojätteet, mutta onko se varmasti ekologinen vaihtoehto?
Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkimusprofessorin, muun muassa biomateriaaleja tutkineen Ali Harlinin, mukaan yksiselitteistä vastausta ei ole.
"Oikeassa käyttötarkoituksessa biohajoava muovi on suositeltava vaihtoehto. Niissä tarkoituksissa, joihin se ei sovellu, siitä ei ole hirveätä haittaa, mutta hyöty on aika olematon", hän muotoilee.
Biohajoavat muovit ovat muoveja, jotka kompostoituvat tai muuten katoavat käytön jälkeen. Niitä on hyödynnetty menestyksekkäästi esimerkiksi tikeissä ja ihmisen varaosissa, mutta kuluttajille tutuimpia ovat biohajoavat muovipussit, joita hyödynnetään etenkin biojätteen pakkaamisessa.
Ne ovat ympäristöystävällisiä verrattuna tavalliseen muoviin, joka ei katoa maailmasta kuin polttamalla. Harlinin mukaan esimerkiksi maailman meriin päätyessään biohajoava muovi todennäköisesti lopulta hajoaa eikä jää haitalliseksi mikromuoviksi.
"Kasvihuonekaasujen kannalta biohajoava muovi ei kuitenkaan ole hirveän paljon edullisempi vaihtoehto", hän muistuttaa.
Biohajoava muovi tuottaa hajotessaan hiilidioksidipäästöjä, ja päästöjä syntyy luonnollisesti myös valmistusvaiheessa. Lisähaittana on, ettei sitä juuri kierrätetä. Niinpä tavallinen muovi voi kierrätettynä tuottaa jopa vähemmän päästöjä, kun lasketaan tuotteen koko elinkaari, Harlin kertoo. Biohajoavia muoveja ei myöskään aina ole valmistettu ekologisista materiaaleista, vaan niitä saatetaan tehdä jopa öljystä, kuten tavallisiakin muoveja.
Esimerkiksi S-ryhmän kaupoissa ilmaiseksi jaettavissa Biobag-muovipusseissa öljyä ei kuitenkaan käytetä, vaan raaka-aineena ovat maissitärkkelys, kasvirasvaöljy ja auringonkukkaöljy, yritys kertoo.
Suositus: käytä paperipussia
Kun biohajoava muovi kompostoidaan oikein, se lopulta maatuu. Viime vuosina on kuitenkin uutisoitu, että joissakin suomalaisissa jätelaitoksissa sitä on jouduttu seulomaan pois, koska se ei ole maatunut riittävän nopeasti.
Pääkaupunkiseudulla biohajoavat muovipussit kuitenkin kelpaavat biojätteen joukkoon, kertoo Helsingin seudun ympäristöpalveluiden ympäristöasiantuntija Minna Partti.
Hänen mukaansa aivan kaikki biohajoava muovi ei kompostoidu, sillä jätteenkäsittelyssä jätettä seulotaan, ja isoimmat muovinriekaleet ja muut isot kappaleet otetaan biojätteen joukosta pois. Pienemmät biohajoavan muovin riekaleet sen sijaan kompostoituvat.
Biohajoavia vaippoja biojätteen joukkoon ei kuitenkaan saa laittaa hygieniakysymysten sekä huonon hajoavuuden takia. Vaikka biohajoavat muovipussit kelpaavat, kuluttajia suositellaan silti pakkaamaan biojätteensä paperipohjaisiin materiaaleihin.
"Ongelmana ei ole pelkästään biomuovin hajoavuus, vaan paperiaines hengittääkin paremmin ja biojätteen koostumus pysyy parempana kuin umpinaisessa pussissa. Biohajoavassa muovipussissa jäte itse asiassa rupeaa vähän käymään ja sen pH voi muuttua", Partti kertoo.
Myös Ali Harlinin mukaan paperi on ekologisin vaihtoehto – esimerkiksi sanomalehti on täysin biohajoava, ja sitä on usein jo kierrätetty. Ainoa huono puoli on sen heikko kosteudensietokyky.
YK-liiton Pallonkutistajat-kampanja pyrkii merten muovijätteen vähentämiseen. Vältä turhaa muovin käyttöä ja allekirjoita vetoomus kansainvälisen muovisopimuksen aikaansaamiseksi! http://www.pallonkutistajat.fi/