Donald Trumpin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi luo YK-järjestelmään epävakautta jo ennen Trumpin presidenttikauden alkua.
On epävarmaa, jakaako Yhdysvallat käsityksen multilateraalien kansainvälisen järjestelmän tarpeellisuudesta. Jos Yhdysvallat käpertyy sisäänpäin ja panostaa jatkossa kahdenvälisiin suhteisiin, vähintäänkin useiden YK-ohjelmien yhdysvaltalainen rahoitus saattaa olla vaakalaudalla.
Tämä luo myös painetta Eurooppaa kohti. Huolta ovat herättäneet lisäksi Trumpin kommentit maan ilmasto- ja energiapoliittisesta linjasta ja sen vaikutuksista YK:n uuteen ilmastopolitiikkaan.
YK muuttuu ja uudistaa itseään
YK pyrkii reagoimaan ympäröivän maailman muutoksiin muuttamalla painopisteitään. Maailmanjärjestö keskittyy tulevaisuudessa vahvemmin rauhan välittämisen, oikeusvaltion vahvistamiseen ja tukemiseen, terrorismiin johtavien syiden ennalta ehkäisyyn sekä naisten ja tyttöjen aseman parantamiseen.
Näitä asioita Suomikin kannattaa. Valtuuskuntamme osallistui New Yorkiin ja Washingtoniin suuntatuneella tutustumismatkallaan muun muassa Suomen YK- lähettiläs Kai Sauerin briffiin. YK-ohjelmatapaamisissa sai erittäin ajankohtaista taustatietoa akuuteista konfliktieista maailmalla sekä YK:n uudistumisprosessista ja Suomen painopisteistä YK:ssa.
Muutamissa YK:n vierailukohteissa koin vahvasti, että Suomi on pienuudestaan huolimatta tärkeä ja arvostettu toimija. YK:n viranomaiset olivat perehtyneet erityisen hyvin tapaamiseemme UNICEF:ssa, alkuperäiskansojen foorumissa sekä UN Women:ssa.
UNICEFissa meille kerrottiin Suomen innovatiivisen rahoituksen onnistuneesta kokeilusta ja UN WOMENin painopisteiden huomasimme olevan melko pitkälle samat kuin Suomen kestävän kehityksen tavoitteet. Alkuperäiskansojen foorumissa meille tehtiin selväksi, että ilman Suomen aktiivista panosta tämän pienen foorumiin toiminta ei olisi mahdollista nykyisessä laajuudessaan.
Erityisesti minulle jäi mieleen Ruotsin vt. YK-lähettiläs Thöressonin kiinnostava esitys Ruotsin painopisteitä ensi vuoden alusta alkavalle turvallisuusneuvostokaudelle. Ruotsin YK-politiikka on horisontaalisesti sukupuolivaikutukset huomioivaa. Sen keskiössä tulee olemaan naiset ja tytöt aktiivisina toimijoina, ihmisoikeuskysymykset sekä Geneven sopimusten kunnioittaminen. Kävi myös selväksi, että Pohjoismaat tekevät New Yorkissa tiivistä yhteistyötä YK-asioissa ja maiden välit ovat luottamukselliset sekä toisiaan arvostavat.
Pia Björkbacka
Elinkeinopoliittinen asiantuntija, SAK
Kirjoittaja osallistui kansalaisyhteiskunnan edustajana ulkoministeriön järjestämälle poliittisen valtuuskunnan matkalle New Yorkiin ja Washingtoniin marraskuussa 2016. Matkaan osallistuneet tutustuivat mm. YK-järjestöjen ja Suomen edustuston toimintaan. Kansalaisyhteiskunnan edustajan valitsevat vuosittain YK-liitto, Kepa ja Kehys. Haku matkalle aukeaa kesäkuussa.
Blogiteksteissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajan omia, eivätkä välttämättä edusta YK-liiton kantoja.