Poliittiset nuorisojärjestöt oikealta vasemmalle luovuttivat 30.3. emopuolueiden johdolle yhteisen kannanottonsa, jossa vaaditaan Suomen uudelta hallitukselta määrätietoisempia toimia mm. kehitysavun ja ilmastonmuutoksen suhteen. "Edistämällä kehitysmaiden hyvinvointia ja turvallisuutta voimme edistää myös Suomen hyvinvointia ja turvallisuutta", huomautti tuore kansanedustaja ja Keskustanuorten puheenjohtaja Tuomo Puumala.
"Kärki on kehitysyhteistyömäärärahoissa - koemme että 0,7 prosentin taso pitäisi saavuttaa nopealla aikataululla", Puumala painotti esitellessään seitsemän eduskuntapuolueen poliittisen nuorisojärjestön sekä nuorisojärjestöjen puolueettoman kattojärjestön Allianssin laatiman yhteisen kannanoton. "Nämä ovat hyvin voimakkaasti yhteisiä asioitamme - sen vuoksi olemme liikkeellä yli puoluerajojen."
Poikkeuksellista, nuorisopoliitikkoja oikealta vasemmalle yhdistävää kannanottoa vastaanottamassa olivat Keskustan varapuheenjohtaja Antti Rantakangas, Kokoomuksen varapuheenjohtaja Paula Risikko, SDP:n varapuheenjohtaja Pia Viitanen, Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Annika Lapintie, RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Christina Gestrin ja Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän sihteeri Leena Juvonen.
"Seuraavalla hallituskaudella pitää pystyä turvaamaan kehitysyhteistyömäärärahojen tason myönteinen kehitys", vastasi nuorten vaatimuksiin Rantakangas, muistuttaen samalla Suomen kansantalouden ja euromääräisen summan kasvusta kuluneella kaudella. Hän ilmaisi tukensa myös vaatimukselle kehitysmaiden velkataakan keventämisestä ja velkasovitteluelimen perustamisesta.
Vasemmistoliiton Lapintie kiinnitti omassa puheenvuorossaan huomiota konkreettisten tekojen puutteeseen:
"Tuolla eduskunnan salissakin aika usein keskustellaan näistä asioista eikä kukaan suoraan vastusta, mutta kun koittaa käytännön päätöksenteon hetki ja lyödään lukkoon budjettiraameja, ne unohtuvat - siinä mielessä tämä on tärkeä kannanotto."
Kokoomuksen Risikko puolestaan korosti puheenvuorossaan kehitysyhteistyön vaikuttavuuden arviointia sekä Suomen osaamista terveydenhuollon alueella.
Kehitysavun lisäämisen ohella kannanotossa vaaditaan kehittämään EU:n ja Suomen maataloustukijärjestelmää reilumpaan suuntaan lopettamalla vientituet, mitätöimään kehitysmaiden epäoikeutetut velat sekä määrätietoisemmin edistämään kattavan ja oikeudenmukaisen ilmastosopimuksen syntymistä YK:ssa. Lisäksi lausumassa käsitellään kehitys- ja kauppapolitiikan johdonmukaisuutta, kehitysmaiden työllisyyttä, demokratian vahvistamista, peruskoulutusta, naisten asemaa sekä konfliktimaille suunnattavaa tukea.
"Toivon että me tämän päivän päättäjät olemme yhtä vastuullisia kuin te, ja saamme näitä kysymyksiä hyvin eteenpäin", kehui kannanottoa SDP:n Viitanen.
Tilaisuudessa puoluejohdolle kaupitteli "maailman kalleimpia munkkikahveja" stand-up koomikkona sekä poliitikkona tunnettu Lotta Backlund. Hintaan 299 euroa myytävät munkkikahvit kuvastivat äärimmäisessä köyhyydessä elävän ihmisen ostovoimaa suhteessa keskivertosuomalaisen tulotasoon.
Suomen uusi hallitus astuu tehtäväänsä samana vuonna 2007, joka YK:n vuosituhattavoitteille merkitsee puolivälietappia. Vuonna 2000 laadittu vuosituhatjulistus pyrkii parantamaan kehitysmaiden tilannetta vuoteen 2015 mennessä; tärkein tavoitteista on köyhyyden puolittaminen. Juuri nyt tehtävistä päätöksistä siis riippuu paljon.
Kannanoton allekirjoittajina ovat Keskustanuoret, Kokoomusnuoret, Demarinuoret, Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto, Vasemmistonuoret, Kristillisdemokraattiset Nuoret, Rkp-nuoret sekä Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi.