"EU on YK:lle yksi parhaista liittolaisista, kun edistetään maailmanjärjestystä, joka perustuu yhteistyöhön ja sovittujen pelisääntöjen noudattamiseen", sanoo ruotsalainen ulkoasiainneuvos Olof Skoog. Hän on toiminut EU:n suurlähettiläänä YK:n päämajassa New Yorkissa neljä vuotta. Sitä ennen hän työskenteli Ruotsin YK-suurlähettiläänä. Helmikuussa 2024 Skoog nimitettiin EU:n ihmisoikeuksien erityisedustajaksi. Hänen seuraajakseen EU:n YK-suurlähettilääksi tuli Kreikan entinen ulkoministeri Stavros Lambrinidis.
Olof Skoog arvelee, että EU:n ja YK:n välistä yhteistyötä voidaan edelleen syventää. "Alueellisten järjestöjen ja YK:n keskinäistä työnjakoa kannattaa täsmentää rauhan ja turvallisuuden kysymyksissä. YK:n asemaa tämä ei horjuta. YK on ainutlaatuinen, maailmanlaajuinen kansainvälinen yhteisö, jota mikään muu järjestö ei voi korvata", Skoog painottaa. YK tarvitsee silti muiden kansainvälisten avaintoimijoiden ja jäsenmaidensa tukea.
Olof Skoog pitää valitettavana, että YK:n vaikutusvalta eri puolilla maailmaa riehuvien konfliktien ratkaisijana näyttää vähentyneen. "YK:n tulisi olla rohkea, johtava rauhanvälittäjä", Skoog sanoo. Ydinaseiden leviämisen estämisessä tarvittaisiin myös päättäväistä toimintaa.
YK:n tulisi olla rohkea, johtava rauhanvälittäjä.
Eurooppa maailman politiikassa
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on ravistellut koko Euroopan turvallisuutta. Se on loukannut kansainvälisen yhteisön sopimuksia itsenäisten valtioiden rajojen loukkaamattomuudesta. Venäjän raaka väkivalta ja piittaamattomuus ovat osoittaneet, että vuosikymmenien aikana rakennettu maailmanrauha on hauras. "EU on vaikeuksista huolimatta pysynyt yhtenäisenä", Olof Skoog kiittää.
EU-maat ovat tukeneet Ukrainaa. Ne ovat myös puolustaneet niitä periaatteita, joita Venäjä on avoimesti rikkonut hyökkäyksellään.
Pakotteet kurittavat Venäjän taloutta. Venäjä ei ole saavuttanut menestystä yrityksissään hankkia kannatusta YK:n jäsenvaltioilta. Tässä poliittisessa kamppailussa EU-maat ovat olleet tehokkaita toimijoita. EU on Ukrainan isoin talousavun antaja.
"Turvallisuusneuvoston tulisi edustaa mahdollisimman hyvin kansainvälistä yhteisöä sellaisena kuin maailma nyt on"
Presidentti Sauli Niinistö mainitsi viimeisen työpäivänsä puheessa, että Suomi on ollut joukkuetoimija. "Pienten maiden tavoin korostamme monenkeskisyyttä ja YK:n asemaa", Niinistö linjasi. Hän valitti, että YK:n turvallisuusneuvoston kyvyttömyys tai haluttomuus löytää ratkaisuja on syönyt koko järjestön arvovaltaa. Olof Skoog moittii hänkin, että turvallisuusneuvosto vaikuttaa halvaantuneelta. Venäjä on YK:n turvallisuusneuvoston pysyvä jäsenmaa ja se ei salli turvallisuusneuvoston tekevän päätöksiä, joilla hyökkäyssota voitaisiin pysäyttää.
Pysyvillä jäsenmailla on veto-oikeus: ne voivat yksinkin estää neuvostoa tekemästä päätöksiä missä tahansa asiassa. Olof Skoog varoittaa, että nimenomaan se tapa, millä eräät pysyvät jäsenmaat käyttävät veto-oikeutta puolustaakseen etujaan heikentää turvallisuusneuvoston uskottavuutta. Tämä haittaa YK:n toimintaa ja monenkeskistä kansainvälistä yhteistyötä monella tavalla. Pysyvien jäsenmaiden veto-oikeuden rajoista ja säännöistä olisi ehdottomasti keskusteltava, Skoog huomauttaa.
Turvallisuusneuvostossa istuvat EU-maat puolustavat kansainvälistä oikeutta sekä rauhaa ja turvallisuutta ylläpitäviä sääntöjä ja sopimuksia. EU-maat toivovat turvallisuusneuvoston kehittyvän toiminnassaan niin, että se kykenisi vastaamaan nykyajan pulmiin. Vaikeimpiin haasteisiin kuuluvat ihmisoikeusloukkaukset, nyt polttavat rauhan ja turvallisuuden kysymykset, sekä tietenkin ilmastonmuutos. Olof Skoog myöntää, että EU-maat eivät ole täysin yksimielisiä siitä, miten YK:n turvallisuusneuvostoa olisi uudistettava. "Käytännössä EU-maat osaavat kuitenkin toimia tiiviisti yhdessä", Skoog kiittää. Näin niillä on painoarvoa kansainvälisessä politiikassa, vaikkapa suhteessa Venäjään ja Kiinaan, jotka haluavat useissa tärkeissä asioissa pelata hyvinkin erilaisilla säännöillä.
Pohdittaessa turvallisuusneuvoston uudistustarpeita on keskusteltu siitäkin, tulisiko neuvostoon ottaa uusia pysyviä jäsenmaita. Skoogin mielestä on selvää, että neuvoston tulisi edustaa mahdollisimman hyvin kansainvälistä yhteisöä sellaisena kuin maailma nyt on. Afrikan, Aasian ja Latinalaisen Amerikan pitäisi olla vahvemmin edustettuina kuin nyt. Pohjoismaat tekevät YK:ssa hyvin kiinteää yhteistyötä, Skoog sanoo. Ryhmään kuuluvat Norja ja Islanti, jotka eivät ole EU:n jäseniä. Pohjoismaat ovat tärkeitä YK:n ystäviä ja tukijoita.
Olof Skoog toivoo, että tämä jatkuu. "Muut maailman maat tuskin kuuntelevat tarkasti meidän huolenaiheitamme, tai tukevat meidän ajamiamme asioita, jos emme itse ole valmiita kuuntelemaan - ja perehtymään niihin asioihin, jotka huolestuttavat muita maailman maita", Skoog muistuttaa.
EU on vahvistanut vuorovaikutusta YK:n kanssa
Olof Skoog mainitsee, että EU:n ja Yhdysvaltojen yhteistyö YK:ssa on toiminut erinomaisesti presidentti Joe Bidenin hallinnon aikana. Hän jatkaa, että kokemus Donald Trumpin presidenttikaudesta oli, että Euroopan pitää olla omatoiminen ja omavarainen energia- ja talousasioissa, turvallisuuden ja puolustuksen alalla, sekä suhteessa Venäjään. Viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana EU on vahvistanut vuorovaikutusta YK:n kanssa. YK:n pääsihteeri on tavannut Euroopan unionin ja EU-maiden johtajia. Korkean tason tapaamisia on järjestetty esimerkiksi Euroopan komission puheenjohtajan ja jäsenten kanssa.
Skoog uskoo, että YK:n pääsihteeri António Guterres pitää EU:ta keskeisenä ja luotettavana liittolaisena. EU ei ole kaikissa asioissa tiukkaan hitsattu ryhmä. YK:n istunnoissa erilaisia näkemyksiä on noussut esille muun muassa Gazan tapahtumiin liittyvissä kysymyksissä.
Uskottava yhteistyökumppani kehittyville maille
Olof Skoogin mielestä on tärkeää, että EU on uskottava yhteistyökumppani kehittyville maille. EU:n tulee edistää kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista sekä maailmantalouden rakenteellisia uudistuksia. Kiinaan tai Yhdysvaltoihin verrattuna EU ajaa selvemmin monenkeskistä sääntö- ja sopimuspohjaista kansainvälistä järjestystä. "EU:n selkeä linja tässä suhteessa tekee siitä halutun yhteistyökumppanin", Skoog toteaa.
EU:n ei ole kuitenkaan syytä hyristä tyytyväisyyttään. Skoog korostaa, että Euroopan uskottavuus kansainvälisessä politiikassa riippuu siitä, mitä teemme kotona. Kuinka hyvin varjelemme ihmisoikeuksia ja demokratiaa omassa yhteiskunnassamme, miten suhtaudumme siirtolaisiin ja millaisia päätöksiä teemme ilmastonmuutoksen ja ympäristönsuojelun haasteiden edessä. Sanat eivät saa olla ristiriidassa tekojen kanssa.
Tulevaisuuskokous punnitsee YK:n uskottavuuden
Vuoden 2024 syyskuussa YK järjestää tulevaisuushuippukokouksen. "Se on käänteentekevä tapahtuma kansainvälisessä yhteistyössä", Olof Skoog arvioi. YK:n on näytettävä, että maailmanjärjestö saa tuloksia aikaan. YK:n jäsenmaat ovat jääneet jälkeen yhteisesti sovittujen kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Köyhyys, nälkä ja väkivalta pilaavat satojen miljoonien ihmisten elämän eri mantereilla. Ilmastonmuutos on edelleen ratkaisematon haaste. Uusia aseellisia selkkauksia, kriisejä ja ongelmia syntyy niin nopeasti, että vanhat yhteistyöjärjestelmät eivät kykene hallitsemaan niitä. Teknologiakin kehittyy niin vauhdikkaasti, ja arvaamattomasti, että kansainvälinen yhteisö ei pysy tästä syntyvien tuoreiden haasteiden perässä.
Tulevaisuuskokous kysyy YK:n jäsenmailta ja kansalaisjärjestöiltä, kuinka nykyisiin ja tulevaisuuden haasteisiin olisi vastattava. Mitä tehdä? Kuinka toimia? Tulevaisuuskokouksen järjestelijöiksi on valittu kaksi maata yhdessä: Saksa ja Namibia.
Kokous pyrkii saamaan kannatusta uudelle kansainväliselle ohjelmalle: sopimukselle tulevaisuuden yhteistyöstä. Olof Skoog sanoo, että monet ihmiset eri puolilla maailmaa ovat pettyneet siihen, että YK ei näytä pystyvän edistämään rauhaa ja kehitystä. YK vaikuttaa tehottomalta erityisesti kehittyvien maiden valtavien vaikeuksien edessä. YK ja pääsihteeri Antonio Guterres ovat Skoogin mukaan hyvin perustellusti kiinnittäneet huomiota siihen, että maailman talous- ja rahajärjestelmät syrjivät kehittyviä maita. "Maailmantalouden rakenteiden uudistamisesta tarvittava keskustelu on liitettävä tulevaisuuskokoukseen", Olof Skoog arvelee. "Uskon, että Eurooppa on tietoinen tämän asian merkityksestä", hän lisää.
YK:n ja EU:n täytyy puolustaa ihmisoikeuksia ja kansalaisyhteiskunnan vapautta
Ihmisoikeuksien loukkaaminen on maailmassa huolestuttavan yleistä. Kansalaisyhteiskunnan elintila on supistunut monessa maassa. Tämä on vakava uhka demokratialle. Olof Skoog tähdentää, että YK:n ja EU:n täytyy puolustaa ihmisoikeuksia ja kansalaisyhteiskunnan vapautta. Kansalaisjärjestöjen äänen on päästävä kuuluviin myös YK:ssa.
"Se on otettava huomioon, kun asioita nostetaan esille, ja kun valmistellaan ja tehdään päätöksiä. YK on tietysti luonteeltaan valtioiden ja hallitusten välinen järjestö, mutta kansalaisyhteiskunnalle on annettava sen ansaitsema tila", Olof Skoog sanoo. Jotta tämä voisi tapahtua, kaikkien maiden pitäisi taata järjestöille ja kansalaisille oikeus ja mahdollisuudet toimia vapaasti kotimaassa.
Skoog lisää, että nykypäivänä kansalaisjärjestöt ovat mukana laajoissa kansainvälisissä verkostoissa ja järjestöt tukevat toistensa työtä. Eurooppalaisilla järjestöillä on kumppaneita kaikkialla maailmassa. "Kansalaisjärjestöjen toiminta vahvistaa demokratiaa", Olof Skoog tiivistää. On hyvin osuvaa, että hänet on YK:n tehtäviensä päätyttyä valittu EU:n ihmisoikeuksien erityisedustajaksi.
Tämä artikkeli on tuotettu Ulkoministeriön Eurooppatiedotuksen tuella.
