Hallitustenvälisten neuvotteluiden ensimmäinen kierros turvallisuusneuvoston uudistamisesta on käynnissä. Jäsenvaltiot ovat neuvotelleet muun muassa uudenlaisista jäsenyyskategorioista, veto-oikeudesta sekä alueellisesta edustuksesta.
Lisäksi yleiskokouksen epävirallisessa istunnossa on keskusteltu turvallisuusneuvoston laajentumisen mittakaavasta sekä työmenetelmistä. Pöydällä on useita vaihtoehtoja: suppea laajentuminen (oletettavasti neuvoston tehokkuudesta kiinnostuneet maat tukevat), merkittävä laajentuminen (oletettavasti neuvoston edustuksellisuudesta kiinnostuneet maat tukevat), keskitason laajentuminen (voisi toimia kompromissiratkaisuna kahden edellisen välillä). Laajentuminen voidaan toteuttaa myös vaiheittain, ensi vaiheessa suppeana.
Ensimmäisen neuvottelukierroksen arvioidaan kestävän huhtikuun ajan. Keskusteluissa tulee vielä käydä läpi turvallisuusneuvoston ja yleiskokouksen välistä suhdetta.
Jäsenvaltiot päättivät helmikuussa 2009 yksimielisesti, että neuvottelut turvallisuusneuvoston uudistamisesta käynnistettäisiin viiden pääkysymyksen ympäriltä (yleiskokouksen päätöslauselma 62/557). Neuvotteluja käydään yleiskokouksen puheenjohtajan Migueld'Escoton ehdotuksen mukaisesti. Viisi pääteemaa neuvotteluissa ovat jäsenyyskategoriat, veto-oikeus, alueellinen edustus, laajentumisen suuruus sekä yleiskokouksen ja turvallisuusneuvoston välinen suhde.
Jäsenyyskategorioista keskusteltaessa tukea on ilmastu sekä pysyvien että vaihtuvien jäsenten määrälle (Ranska, Brasilia, Guatemala, Intia, Japani). Jotkut maat vastustavat pysyvien jäsenten määrän lisäämistä, mutta kannattavat vaihtuvien jäsenten määrän kasvattamista (Italia, Pakistan, Costa Rica).
Veto-oikeuden osalta näyttää siltä, että nykyisistä pysyvistä jäsenistä Kiina, Venäjä, Yhdysvallat ja Iso-Britannia ovat haluttomia luopumaan, muuttamaan tai uudistamaan nykyistä veto-oikeuskäytäntöä. Monet muut maat ovat ilmaisseet, että uusille pysyville jäsenille ei tulisi antaa veto-oikeutta (Ranska, Italia, Lichtenstein, Islanti, Costa Rica, Norja, Filippiinit). Joidenkin valtioiden mielestä uusille pysyville jäsenille tulisi myöntää veto-oikeus (Afrikan ryhmä, Intia).
Alueellisen edustuksen osalta esiin on noussut ajatus alueellisista paikoista, jotka jaettaisiin alueellisen rotaation perusteella (Italia, Pakistan). Toisaalta, monet valtiot puhuivat kansallisten paikkojen puolesta (Ranska, Saksa, Norja, Intia) ja perustelivat näkemystään yhtenäisten, alueellisten näkemysten puutteella. Saksa muistutti, että YK:n peruskirjan ja yleiskokouksen päätöslauselman 61/47 mukaisesti turvallisuusneuvoston jäsenet eivät voi edustaa alueita, vaan heidän vastuuvelvollisuutensa on globaalia, ja se kohdistuu koko kansainvälistä yhteisöä kohtaan.
Ranska puhui Saksan, Brasilian, Intian ja Japanin pysyvän jäsenyyden puolesta. Ranska tuki myös Afrikan maiden parempaa näkyvyyttä turvallisuusneuvostossa, erityisesti pysyvien jäsenten keskuudessa.
Norja toi esiin tukensa turvallisuusneuvoston jäsenrakenteen muuttamiselle siten, että se heijastelisi nykyistä paremmin YK:n jäsenkenttää, mukaan lukien kehitysmaat ja pienet valtiot.
Hallitustenväliset neuvottelut turvallisuusneuvoston uudistamisesta käynnistettiin yleiskokouksen päätöslauselman 62/47 perusteella. Päätöslauselmassa todetaan, että neuvottelut aloitetaan yleiskokouksen epävirallisessa istunnossa 63. istuntokauden aikana, ennen helmikuun 28. päivää 2009, perustuen jäsenmaiden tekemiin ehdotuksiin.
Lähde:
First Round of Negotiations on Security Council Reform Underway