Suomen kolmevuotinen kausi YK:n ihmisoikeusneuvostossa on nyt päätöksessä. Työ jatkuu tarkkailijan roolissa. Pohdimme Suomen onnistumisia ja haasteita YK-klubilla ja ulkoministeriön kanssa yhteistyössä järjestetyssä tilaisuudessa. Tässä neljä nostoa.
1. Ihmisoikeusneuvosto on maailmanpolitiikan ilmanpuntari
Suurvaltapolitiikka vaikuttaa ihmisoikeusneuvoston työhön huomattavasti. Kolmessa vuodessa ilmapiiri on muuttunut huolestuttavalla tavalla maailmanlaajuisesti. Tällä hetkellä tapahtuva polarisaatio ja maailmalla kasvavien kriisien määrä näkyvät neuvostossa.
Autoritaarisuuden lisääntyminen ja konservatiivisuuden nousu vaikuttavat siihen, että puheet kovenevat ja sopimusjärjestelmää pyritään muuttamaan. Naisten oikeuksiin liittyviä kirjauksia on hyvin vaikeaa saada päätöslauselmiin. Ihmisoikeuksien puolustajia vainotaan eri puolilla maailmaa. Uusina asioina mietintää aiheuttavat ilmastonmuutos, automaattiset aseet ja tekoäly.
Nähtäväksi jää, kuka täyttää tilan, mikäli Yhdysvallat vetäytyy neuvostosta kokonaan presidentti Trumpin aloittaessa kautensa. Esimerkiksi Kiina on taitava ja aktiivinen toimija.
2. Suomelle hyvä arvosana työstä neuvostossa
Suomi saa suomalaisilta ja kansainvälisiltä kansalaisjärjestöiltä kiitosta hyvästä työstä YK:n ihmisoikeusneuvostossa kolmen vuoden aikana.
Suomi tunnetaan luotettavana maana, joka tekee paljon työtä kulisseissa. Erityisen hieno saavutus oli intersukupuolisten ihmisten oikeuksia koskeva päätös, jonka Suomi onnistui viemään läpi. Suomi toi neuvostossa esille myös asioita, joista tiedettiin, että niitä ei tulla hyväksymään.
Kansalaisjärjestön mielestä oli hyvin tärkeää, että kansalaistoimijat ja ihmisoikeuspuolustajat ovat päässeet näkyviin. Heidän läsnäolonsa osoittaa mallia muille maille, joissa kansalaisyhteiskunnan ääni on vaimennettu.
3. Suomella on tekemistä kotimaassa
YK:n ihmisoikeusneuvoston kruununjalokivi on yleismaailmallinen määräaikaistarkastelu (UPR), jossa valtiot antavat toisilleen suosituksia. Työhön osallistuvat kaikki maat. Tarkastelun kohteena oleva maa joutuu kuulemaan itselleen epämiellyttäviä asioita.
Suomen muilta mailta saamissa suosituksissa on kaksi johtavaa teemaa: vihapuhe ja rasismi sekä naisiin kohdistuva väkivalta.
Samaan aikaan, kun Suomi on tehnyt hyvää työtä neuvostossa, omassa maassa kaikkein köyhimpien ihmisten, alkuperäiskansojen ja vammaisten ihmisten oikeuksien toteutuminen on heikentynyt. ”Ristiriidat noteerataan myös kansainvälisesti”, huomautti Kaari Mattila.
4. Tarvitaan rohkeutta ja resursseja
Ihmisoikeuksien edistäminen ei tapahdu ilman rohkeutta ja resursseja. ”Vammaisten ihmisten oikeuksien osalta YK:ssa annettu tunnustus ja esillä pitäminen auttaa vammaisia puskemaan asioita eteen päin omissa maissaan”, sanoi Tuomas Tuure Abilis-säätiöstä.
Monenkeskinen yhteistyö kaipaa rahoitusta, sillä ilman sitä ei pystytä toimimaan. Samoin kansalaisjärjestöjen rahoitusleikkaukset vaikeuttavat ihmisoikeustyötä huomattavasti.
Järjestöt ovat huolissaan siitä, miten suomalaisen kansalaisyhteiskunnan ääni kuuluu jatkossa. Työlle on tarvetta yhä enemmän.
”Tarvitsemme lisää rohkeutta puuttua ihmisoikeusloukkauksiin”, sanoi YK-liiton toiminnanjohtaja Helena Laukko.
YK-liiton puolesta lämmin kiitos kaikille keskusteluihin osallistuneille asiantuntijoille ja yhteistyökumppaneille!
