Kansainvälistä ihmisoikeuspäivää juhlistettiin eri tavoin. Päivälle antoi oman säväyksensä Martti Ahtisaaren Oslossa vastaanottama Nobelin rauhanpalkinto.
Julkisen liikenteen palvelutoimistot lähtivät mukaan ihmisoikeuspäivän kampanjointiin. Sinisiä bussikorttikoteloita, joihin on painettu ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen vapaata liikkuvuutta koskeva artikla, jaetaan viikolla 50 Helsingissä sekä keskustan että Itäkeskuksen palvelupisteissä, Tampereella, Turussa ja Oulussa.
Suomen YK-liitto, ulkoasiainministeriö ja Hanasaaren kulttuurikeskus järjestivät yhteistyössä Täysi lautanen, täysi elämä - riittävä ravinto perusoikeutena -seminaarin 9.12. Hanasaaren kulttuurikeskuksessa. Puhujina olivat mm. oikeusministeri Tuija Brax ja Oslon ihmisoikeusinstituutin johtaja Asbjörn Eide.
Tuija Braxin mukaan taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien edistäminen on Suomelle erittäin tärkeää. Valitettavasti kaikkein heikoimmat joutuvat usein tekemään vaikeita valintoja (trade offs) esimerkiksi koulutuksen, ruoan ja terveydenhuollon välillä.
Asbjörn Eide selvensi puheessaan sitä, mitä oikeasti tarkoitetaan, kun puhutaan oikeudesta ruokaan. Ajatuksella on kolme tasoa: puhutaan ruoan saavutettavuudesta (niin taloudellisesti kuin fyysisestikin), ruoan riittävyydestä sekä ruokaturvallisuudesta. Valtiotasolla puhutaan kolmenlaisista velvollisuuksista, joita toteuttamalla ihmisten ruokaturva voidaan taata. Valtiolla on velvollisuus paitsi kunnioittaa, myös suojella ja toimeenpanna ihmisoikeuksia (respect, protect, fulfill)
Jutta Urpilainen siteerasi puheenvuorossaan Maailman elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n entistä puheenjohtajaa, Josué de Castroa: "Nälkä on osattomuutta, osattomuutta maasta, toimeentulosta, työstä, palkasta, elämästä ja kansalaisuudesta. Kun ihminen tulee siihen pisteeseen, että hänellä ei enää ole jäljellä mitään syötäväksi kelpaavaa, häneltä on jo riistetty kaikki muu."
Seminaarissa julkaistiin myös artikkelikokoelma Ihmisoikeudet, kehitys ja turvallisuus - näkökulmia nykyajasta. Julkaisu sisältää puheenvuoroja, joissa käsitellään ihmisoikeuksien, turvallisuuden ja kehityksen välistä yhteyttä eri tavoin. Tarkastelussa ovat neljä perusvapautta: sanan- ja uskonnonvapaus sekä vapaus puutteesta ja vapaus pelosta. Tarkasteltavaksi asetetaan myös YK:n ihmisoikeusjärjestelmän uusin osanen, Ihmisoikeusneuvosto, sekä suomalainen ihmisoikeuskenttä. Kysymyksiä esitetään myös suomalaisesta sosiaaliturvasta ja yksilön ja yhteisön oikeuksista.
Artikkeleiden lisäksi kokoelmassa on tietoa ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen syntyvaiheista sekä itse julistuksen suomenkielinen käännös. Artikkelikokoelma tuotettiin yhteistyössä Ihmisoikeusliiton ja Maailma.netin kanssa, ulkoministeriön tuella.