YK:n kykyä turvata ja rakentaa rauhaa käsiteltiin 28.3. korkean tason seminaarissa, jossa puhujina olivat mm. YK:n yleiskokouksen nykyinen puheenjohtaja Srgjan Kerim sekä kaksi yleiskokouksen aikaisempaa puheenjohtajaa, valtioneuvos Harri Holkeri sekä YK:n Darfurin erityislähettiläs Jan Eliasson.
YK perustettiin kollektiivisen hyvinvoinnin ja turvallisuuden takaajaksi, mutta olemassa olevat rakenteet ovat vanhentuneet. Srgjan Kerim korosti puheenvuorossaan nyt tarvittavan uudenlaista kansainvälisen yhteistyön kulttuuria ja henkeä, jotta maailmanyhteisö voi paremmin vastata sen edessä oleviin haasteisiin. YK:n toimintakyky riippuu siitä, kuinka poliittiset sitoumukset pannaan täytäntöön. Toimintaa ohjaa ensisijaisesti ajatus inhimillisestä turvallisuudesta, ei valtioidenvälisen turvallisuuden takaamisesta.
YK-liiton puheenjohtaja Jutta Urpilainen esitti avauspuheenvuorossaan huolensa siitä, että YK-operaatioiden osuus Suomen kriisinhallintaosallistumisesta on laskenut alle viiden prosentin.
"Vielä puoli vuotta sitten mainostimme, että neljännes Suomen osallistumisesta sotilaalliseen kriisinhallintaan kohdistuu YK-johtoisiin operaatioihin. Nyt osuus on enää alle 5 prosenttia. Kaikkiaan Suomen osuus YK-operaatioiden noin 90 000 henkilöstä on tuoreimpien tilastojen mukaan 52 sotilasta tai poliisia. Tällä panoksella Suomi sijoittuu EU-vertailussa häntäpäähän eli sijalle 19. Kaikkien luovuttavien maiden listalla Suomi on vasta sijalla 78. - heti El Salvadorin jälkeen", Urpilainen sanoi.
Paneelikeskustelussa todettiin, että YK on kriittisessä tilassa. Jan Eliassonin mukaan "YK:ta kohtaan kohdistuu valtavia odotuksia, YK:n odotetaan ratkaisevan kaikki sen eteen asetettavat ongelmat. Mutta YK ei pärjää yksin näiden haasteiden kanssa. Jäsenvaltioiden on sitouduttava YK:ssa annettuihin lupauksiin ja lisäksi on tehtävä kansainvälinen työnjako globaaleihin haasteisiin vastaamiseksi." Eliassonin mukaan YK:n tulee pystyä toimimaan ennakoivasti, ei vain sammutella jo syttyneitä tulipaloja.
Harri Holkerin mukaan YK:ssa kello on päätöksentekomenetelmien osalta pysähtynyt vuoteen 1945. "YK:ssa puhutaan paljon ja tarkoitus on hyvä, mutta todellisuus on hieman toisenlainen. Maailman köyhyyden puolittaminen on vuosituhatjulistuksen tärkein tavoite, mutta julistuksen tahto ei tule käytettävissä olevien tilastojen mukaan toteutumaan ainakaan Saharan eteläpuolisessa Afrikassa."
Kansanedustaja Pekka Haaviston mukaan konfliktitilanteissa siviilit ja sotilaalliset toimijat odottavat toisiltaan ensimmäistä askelta. "Poliittinen neuvottelutulos tarvitaan aina rauhan aikaansaamiseksi, ja kansainvälisten kriisien hoitamisessa YK:ta tarvitaan nykyään entistä enemmän, ei vähemmän."