Juliste lähellä yliopistokampusta Beirutissa: musliminainen verhoutuneena mustaan kaapuun kävelee hoikan, bikineihin pukeutuneen naisen vieressä. Yhdessä he antavat kasvot Beirutille.
Beirut on aina ollut jakautunut muslimeihin ja kristittyihin. Parhaimmillaan nämä kulttuurit sulautuvat kaupungissa mielenkiintoiseksi yhdistelmäksi. Toisaalta sama jako on aiheuttanut Beirutissa ongelmia kautta aikojen.
Kristittyjen ja muslimien väliset levottomuudet repivät Beirutin kahtia 1970- ja -80 -luvuilla käydyssä sisällissodassa. Sota sai alkunsa, kun oikeistolainen kristittyjen ryhmä surmasi 27 palestiinalaismatkustajaa bussissa vuonna 1975. Tapausta seurasi kostoisku, joka aiheutti 17 vuotta kestäneen väkivallan kierteen.
Ennen sotaa Beirutissa toisiinsa sulautuivat kaupungin kahdet kasvot, jopa kaksi eri maailmaa. Lännessä kaupunkia kutsuttiin Idän Pariisiksi. Sitä leimasivat valkoiset, punatiiliset huvilat ja muodikkaat ostoskeskukset. Beirut oli ikuinen lomaparatiisi. Lännestä sinne matkasi turisteja hiihtämään kaupungin laidalla kohoavalla Mount Lebanonilla, tai illastamaan valkoisilla rannoilla kristallinkirkkaan Välimeren äärellä.
Lännen vaikutus on aina ollut suurta Libanonin keskiluokan keskuudessa. Monet perheet lähettivät lapsensa opiskelemaan länteen, ja monet menivät naimisiin ulkomaalaisen kanssa saaden kaksoiskansalaisuuden. Heidän lapsensa ovat vuorostaan kasvaneet sekä Libanonissa että lännessä.
Yhteydet länteen ovat aikojen kuluessa olleet ominaisempia kristityille kun muslimeille. Shiiat ovat kasvattaneet kannatustaan maassa lähes 60 prosenttiin. Shiiojen mukana nousi myös Hizbollah. Libanonin uskonnollisten ryhmien välillä alkoi syntyä erimielisyyksiä 1970-luvulla, kun sunni- ja shiiamuslimit, palestiinalaispakolaiset, maroniittikristityt ja muut ryhmät alkoivat kulkea omiin
suuntiinsa. Usein ryhmät huomasivat olevansa toistensa tiellä, ja bussissa tapahtunut joukkomurha oli vain kipinä ruutitynnyrissä.
Syyrian väliintulo, jota seurasi Israelin hyökkäys johti rauhanturvaajien lähettämiseen alueelle muiden muassa Ranskan ja Yhdysvaltojen toimesta. Rauhanturvajoukot joutuivat kuitenkin itse iskujen kohteeksi. 220 Yhdysvaltalaisen merisotilaan ja 21 muuhun henkilökuntaan kuuluneen saatua surmansa terrori-iskussa vuonna 1983 rauhanturvajoukot vetäytyivät alueelta.
Sisällissota vaati yksin Beirutissa 18 000 ihmisen hengen. Saudi-Arabiassa 22.10.1989 allekirjoitettu Taif-sopimus vähensi maroniittikristittyjen valta-asemaa. Sopimuksen seurauksena muodostettiin muslimeista ja kristityistä tasapuolisesti koostuva hallitus. Tämäkään järjestely ei silti riittänyt shiioille. Samanaikaisesti hallitus oli voimaton Israelin uhkaa vastaan.
1980-luvulla Hizbollah kasvoi Libanonin armeijaa vahvemmaksi voimaksi. Ryhmä oli
suuntautunut vastustamaan Israelia. Tästä huolimatta pari vuotta Taif-sopimuksen
allekirjoittamisen jälkeen maassa vallitsi suhteellisen vakaa rauha. Kauppa ja turismi alkoivat kukoistaa. Israel miehitti edelleen Libanonin eteläosia, mutta beirutilaiset keskittyivät jälleenrakentamiseen.
Näin jatkui, kunnes viime kuussa alkoi uusi tuhon aalto, joka teki neljäsosan maan kansalaisista kodittomiksi omassa maassaan. Shatilan leiristä on tullut uudestaan pakolaisleiri. Israelin tukemat kristityt taistelijat surmasivat siellä lähes 1000 palestiinalaispakolaista 1982.
Libanon on jälleen kerran sortunut juuri kun se oli alkanut nousta. Ennen Israelin aloitettua hyökkäyksensä heinäkuun 12. päivänä Beirutissa saattoi nähdä sisällissodan aikana pommitetun rakennuksen, jonka vieressä seisoo uutuuttaan hohtava ostoskeskus peilikirkkaine laseineen. Uusi sota tulee aiheuttamaan lisää samankaltaisia kontrasteja. Uusin kontrasti on Beirutin eteläosien tuho verrattuna keskustan ja kristittyjen kaupunginosien siisteihin uudisrakennuksiin.
Monet Välimeren alueen hienoimmista ravintoloista sijaitsevat edelleen Beirutissa. Libanon on myös onnistunut viemään perinteisiä ruokiaan ympäri maailman. Silti maassa vallitsee 20 prosentin työttömyys. Taif-sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen tulleet ulkomaiset pääomat todennäköisesti kaikkoavat maasta uuden sodan myötä.
Beirutin shiia-alueet ovat kärsineet sodassa eniten. Hamrassa, kymmenen minuutin ajomatkan päässä sen sijaan elämä jatkuu normaalina. Lenkkeilijät hölkkäävät rannalla, kaupat ovat auki, kadut ruuhkautuvat liikenteestä. Israel on valinnut tarkkaan alueet joita se pommittaa.
Artikkeli kokonaisuudessaan englanniksi Inter Press News Servicen sivulla