YK ja Euroopan unioni ovat molemmat aktiivisia toimijoita Afrikassa ja tekevät yhteistyötä monilla eri tasoilla. EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavan komissaari Jutta Urpilaisen (sd.) mukaan yhteistyö YK:n kanssa on erittäin hyvää.
"EU ja sen jäsenmaat ovat yksi suurimmista YK-järjestelmän, -järjestöjen ja -ohjelmien rahoittajista", Urpilainen kertoo ja summaa, että esimerkiksi Maailman ruokaohjelma (WFP) saa 40 prosenttia rahoituksestaan EU:lta ja sen jäsenmailta.
"Lisäksi YK-järjestöt ja -ohjelmat ovat EU:lle tärkeitä toimeenpanokumppaneita, joiden kanssa johtamani kansainvälisten kumppanuuksien pääosasto ja EU:n delegaatiot kumppanimaissa toteuttavat EU-rahoitteisia ohjelmia ja projekteja", komissaari jatkaa.
"Tämä pätee soveltuvilta osin myös EU:n Global Gateway-strategiaan."
EU:n Global Gateway-strategia on EU:n komission vuonna 2021 julkistama strategia, jonka tarkoituksena on investoida vuoteen 2027 mennessä yhteensä 300 miljardia euroa älykkäiden, puhtaiden ja turvallisten yhteyksien edistämiseksi digitaali-, energia- ja liikennealalla sekä terveys-, koulutus- ja tutkimusjärjestelmien vahvistamiseksi kaikkialla maailmassa. Afrikan osuus koko investointipotista on puolet. Rahat investointeihin kerätään sekä julkisilta että yksityisiltä sijoittajilta.
EU:lla paljon perusteita tukea YK:n toimintaa Afrikassa
EU ja sen jäsenmaat ovat tärkeitä rahoittajia YK:n rauhanturvaoperaatioille Afrikassa. EU on myös tärkeä humanitaarisen avun antaja YK:n kautta Afrikan kriisialueilla, kuten Sahelissa, Itä-Afrikassa ja Länsi-Afrikassa. EU:n ja YK:n välillä on myös laaja yhteistyö kehitysyhteistyön alalla, joka kattaa esimerkiksi terveydenhuollon, koulutuksen ja hyvä hallinnon edistämisen.
YK:n ja EU:n yhteistyö Afrikassa on tärkeä myös siksi, että EU on Afrikan suurin kauppakumppani ja kaupan kasvattaminen auttaa vähentämään köyhyyttä ja edistämään taloudellista kehitystä Afrikassa. EU on myös tukenut Afrikan unionin AU:n pyrkimyksiä vahvistaa Afrikan maiden yhteistyötä ja kehitystä.
Urpilaisen mukaan AU on EU:lle poliittisen tason vastinpari ja keskustelukumppani. ”Meidän näkökulmastamme olisi toivottavaa, että AU:n mandaatti ja legitimiteetti Afrikan maita yhteen kokoavana toimijana vahvistuisi edelleen”, Urpilainen toteaa. Tämä voimistaisi afrikkalaisten ääntä myös YK:n tapaisilla monenkeskisillä areenoilla.
YK ja EU ovat myös tukeneet Afrikan maiden pyrkimyksiä parantaa maanosan ihmisoikeustilannetta ja hyvä hallintoa. Tukea on ohjattu muun muassa YK:n eri organisaatioiden, kuten YK:n kehitysohjelman (UNDP) ja YK:n kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) kautta.
Tavoitteena on vahvistaa Afrikan maiden kykyä torjua laitonta siirtolaisuutta, ihmiskauppaa ja salakuljetusta muun muassa parantamalla rajojen hallintaa, lisäämällä tiedonvaihtoa ja kouluttamalla henkilökuntaa.
EU tukee YK:n uudistumista
Urpilaisen mukaan EU on vankkumaton YK-järjestelmän ja ylipäätänsä sääntöperustaisen monenkeskisen yhteistyön tukija.
"Samanaikaisesti olemme kuitenkin pitäneet tärkeänä, että järjestelmä on tarkoituksenmukainen, tehokas ja tuottaa tuloksia”, hän jatkaa.
"Olemme tukeneet pääsihteeri António Guterreksen uudistusagendaa ja esimerkiksi maakoordinaattorijärjestelmää, joka toimiessaan auttaa meitä toimimaan yhdessä entistä strategisemmin ja tehokkaammin.”
Urpilaisen mukaan Euroopan unioni on yhdessä YK:n varapääsihteeri Amina Mohammedin kanssa myös pyrkinyt vahvistamaan YK:n ja EU:n dialogia kumppanimaissa.
"Tämän tiimoilta viime joulukuussa järjestettiin ensimmäistä kertaa YK:n ja EU:n edustajien Afrikkaan keskittynyt tapaaminen, jossa keskusteltiin siitä, miten yhteistyötä esimerkiksi Global Gateway’n toimeenpanemiseksi voisi vahvistaa”, hän kertoo.
Spotlight torjuu sukupuolistunutta väkivaltaa
Esimerkkinä YK:n ja EU:n yhteishankkeista Urpilainen nostaa esiin maailmanlaajuisen Spotlight -aloitteen, joka on YK:n ja EU:n yhteinen globaali aloite naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi.
Spotlight-aloite käynnistyi vuonna 2017, ja sen tavoitteena on auttaa hallituksia, kansalaisyhteiskuntaa ja paikallisia yhteisöjä vahvistamaan naisten ja tyttöjen oikeuksia sekä lisätä tietoisuutta naisten ja tyttöjen kokemasta väkivallasta ja sen haitallisista vaikutuksista yksilöille, perheille ja yhteiskunnille. Aloite perustuu YK:n kestävän kehityksen tavoitteeseen 5, joka pyrkii takaamaan sukupuolten tasa-arvon ja vahvistamaan naisten ja tyttöjen asemaa kaikilla elämänaloilla. Kun kumppanuus perustettiin, EU antoi sille 500 miljoonan euron pohjarahoituksen.
Aloitteen keskeisiä elementtejä ovat olleet muun muassa hallitusten sekä paikallisyhteisöjen ja kansalaisyhteiskunnan tukeminen naisten ja tyttöjen oikeuksien edistämisessä ja väkivallan torjunnassa. Lisäksi aloitteen tavoitteena on ollut tietoisuuden lisääminen naisten ja tyttöjen kokemasta väkivallasta ja sen haitallisista vaikutuksista sekä väkivallan uhreiksi joutuneiden tukeminen.
YK:n ja EU:n yhteistyöllä on pitkät perinteet
Spotlightin tapaiset, meneillään olevat YK:n ja EU:n yhteiset hankkeet Afrikassa ovat osa pitkää jatkumoa, jossa yhteistyön painopisteet ovat vaihdelleet eri aikoina kulloisten tilanteiden mukaan. Tämä jatkuva yhteistyö sisältää mm. rauhanturvaoperaatioita, poliisikoulutusta ja humanitaarista apua. Demokratian toteutuminen on myös asialistalla. Tämä sisältää esimerkiksi vaalitarkkailua, ihmisoikeusloukkauksia koskevia tutkimuksia ja oikeusvaltion edistämistä.
Lisäksi YK ja EU ovat tehneet laajasti yhteistyötä kehitysyhteistyössä Afrikassa, erityisesti köyhyyden vähentämiseksi ja kestävän kehityksen edistämiseksi. Tämä yhteistyö sisältää esimerkiksi koulutus- ja terveysalan hankkeita, maatalouden kehittämistä sekä infrastruktuurin rakentamista.
YK ja EU ovat tehneet yhteistyötä myös humanitaarisen avun tarjoamisessa Afrikassa, erityisesti konfliktien ja luonnonkatastrofien aiheuttaman kärsimyksen lievittämiseksi. Tämä sisältää esimerkiksi ruoka- ja terveysavun tarjoamista sekä pakolaisten ja sisäisten pakolaisten suojelemista.
Näiden yhteistyömuotojen lisäksi YK ja EU ovat myös tehneet yhteistyötä esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnassa ja kaupan edistämisessä Afrikassa.
Tämä artikkeli on tuotettu Ulkoministeriön Eurooppatiedotuksen tuella.