Kansainvälinen asekauppa on kasvanut huomattavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kasvua on tapahtunut pääasiassa kehittyvissä maissa, ja erityisesti Aasian asevarustelu yltyy kovaa vauhtia. Intia on suurin asiakas aseostoissa, Yhdysvallat puolestaan suurin myyjä.
Stockholm International Peace Research Institute- tutkimuslaitos (SIPRI) on julkaissut kansainvälistä asekauppaa koskevan tutkimuksen. Tutkimus koskee ns. tavanomaisia aseita, joiksi luokitellaan kaikki muut aseet paitsi joukkotuhoaseet eli ydinaseet, biologiset aseet ja kemialliset aseet. Tutkimuksessa verrattiin vuosien 2007-2011 tietoja vuosien 2002-2006 tietoihin. Asekauppojen koot saattavat vaihdella vuodesta toiseen merkittävästi, jonka takia SIPRI tarkasteleekin tutkimuksessaan viiden vuoden ajanjaksoja. Näin saadaan tasaisempia tuloksia asekaupan trendeistä.
SIPRIN raportissa on kuitenkin mukana ainoastaan valtioiden välisen asekaupan lukuja - mukana ei ole tuloksia ei-valtiollisten toimijoiden tekemistä ostoista.
Raportin tuloksia
|
Asekaupat ja maailmanpolitiikan kehityssuunnat
Asekaupat heijastelevat usein alueellisia ja maailmanpolitiikan kehityssuuntia. Asevarustelu voi itsessään myös aiheuttaa konflikteja, joilla voi olla vaikutuksia alueellisella tasolla mutta myös globaalilla tasolla. Erityistarkasteluun on tässä otettu kolme esimerkkiä: Syyria, Saudi-Arabia sekä kolmikko Intia, Pakistan ja Kiina.
Syyria
Arabikevään jälkimainingeissa keskustelunaiheeksi on kohonnut kansainvälisiin asekauppoihin liittyvät poliittiset linjaukset, mutta käytännön tasolla mitään suuria muutoksia ei ole tapahtunut, sanoo SIPRI:n tutkija Pieter Wezeman. Esimerkiksi Venäjä on jatkanut laajamittaista asekauppaa Syyriaan, jossa tilanne on edelleen erittäin epävakaa. Tutkimuksen aikavälillä Syyrian aseostot kasvoivat 580 prosenttia, ja Venäjä toimitti 78 prosenttia maan aseostoista. Tutkimuksessa todetaan, että Venäjä on jatkanut vuosi sitten alkaneen Syyrian kansannousun jälkeenkin aseiden vientiä maahan, mutta tarkkoja lukuja näistä kaupoista ei ole saatavilla. Raportissa kuitenkin korostetaan, että Venäjän asemyynti on osaltaan mahdollistanut syyrialaisiin siviileihin kohdistetun väkivallan.
Syyrian suuret aseostot vaikuttavat myös merkittävästi siihen, millä tavoin kansainvälinen yhteisö voi Syyrian tilanteeseen vastata. Vertailukohtana voi käyttää esimerkiksi Libyaan viime vuonna tehtyjä NATOn iskuja. Toisin kuin Libyan Muammar Gaddafi, Syyrian presidentti Bashar al-Assad on käyttänyt raportin mukaan miljardeja asehankintoihin ja jatkaa asevarustelua edelleen. SIPRI:n mukaan tämä nostaa huomattavasti kansainvälisen yhteisön kynnystä lähteä ulkopuoliseen väliintuloon ja lisää riskejä mahdollisessa väliintulossa.
Lisäksi Venäjä jatkaa kaupantekoa Syyrian kanssa Yhdysvaltojen, EU:n sekä muiden ulkovaltojen asettamista asesaarroista huolimatta. Tällä on vaikutuksensa Venäjän suhteisiin esimerkiksi EU:n ja Yhdysvaltojen kanssa.
Saudi-Arabia
Saudi-Arabia on viime aikoina sekaantunut naapurimaidensa Jemenin ja Bahrainin sisäisiin levottomuuksiin, ja maan sisällä on myös jatkuvia voimakkaita jännitteitä. Saudi-Arabian suhteet Yhdysvaltoihin ovat läheiset, mikä on oiva osoitus Yhdysvaltain ja Lähi-idän verrattain epäselvistä suhteista. Mailla on myös yhteinen vihollinen Iran, jonka on arveltu havittelevan ydinasetta.
Saudi-Arabian asekaupat sitovat myös Suomen Lähi-idän tilanteeseen, sillä Suomen valtion pääosin omistama puolustusteollisuuskonserni Patria on myynyt kranaatinheitinjärjestelmiä Saudi-Arabiaan. Suomen hallituksen myönnettyä luvan asekaupoille viime joulukuussa Saudi-Arabian demokratia- ja ihmisoikeustilanne nousi myös esille julkisessa keskustelussa. SIPRI:n tutkija varoittaakin Suomea Patrian Saudi-kaupan riskeistä. Hänen mukaansa on hyvinkin mahdollista, että Saudi-Arabiaan myytyä suomalaisvalmisteista kranaatinheitinjärjestelmää käytetään myös siviiliväestöä vastaan sisäisten levottomuuksien yhteydessä.
"Toivon, että suomalaiset viranomaiset ovat tarkkaan miettineet näitä asioita ja erityisesti sitä miten näitä aseita voisi käyttää jos syntyy Libyan, Syyrian tai Egyptin kaltaisia konfliktitilanteita", Wezeman sanoi Yle Uutisten haastattelussa. Patria ei ole kommentoinut Wezemanin epäilyjä kranaatinheitinjärjestelmien käytöstä.
Kiina, Intia ja Pakistan
SIPRI:n tutkimuksen mukaan suuret aasialaiset asetuontimaat pyrkivät kehittämään omaa aseteollisuuttaan vähentääkseen riippuvuutta ulkopuolisesta tuonnista. Näin on käynyt erityisesti Kiinalle, joka on aseteollisuuden kehityksen myötä siirtynyt aseiden ostajasta aseiden myyjäksi. Kiina ostaakin nykyään kaksi kertaa vähemmän aseita kuin suurin alueellinen kilpakumppaninsa Intia.
Kiinan ja Intian suhteet ovat huonontuneet viime vuosina. Intia ja Pakistan puolestaan ovat olleet vuosikausia jonkinasteisessa konfliktitilanteessa sekä Kashmirin alueen että keskinäisen ydinasevarustelunsa takia. Kiina on tässä tilanteessa asettunut Pakistanin tukijaksi, millä on ollut vaikutuksensa Pakistanin asekauppaan: Kiinasta on tullut Pakistanin suurin kauppakumppani aseostoissa. Asekauppa maiden välillä kuvastaakin hyvin näiden kolmen välisiä kärjistyneitä suhteita.
Asekaupat voivat myös kärjistää suhteita entisestään, sillä kaupankäynti johtaa helposti asevarustelukierteeseen. Tosin SIPRI:n arvion mukaan Aasian alueella muut yrittävät tällä hetkellä vain pysyä Intian vauhdissa - eivät ohittaa sitä. Kolmen ydinasevallan välille kehittyvällä konfliktilla voisi kuitenkin olla vakavat globaalin tason seuraukset.
SIPRIn raporttiin voit tutustua täällä.
Lue YK:n työstä aseidenriisunnan saralla.
Maaprofiilit Globalis-tietokannassa:
Syyria, Saudi-Arabia, Kiina, Intia, Pakistan
Lähteet: SIPRI, SIPRI Fact Sheet, The Guardian, The Washington Post, Helsingin Sanomat, Yle Uutiset